Mikä idea on vaatia työhön korkeakoulututkinto, vaikkei se välttämättä liity työhön millään tavalla?
Sen on vielä ymmärrettävää jos tutkinto liittyy työhön mutta miksi mikä tahansa koulutus?
Kommentit (8)
Ei se mulla ainakaan kerro älykkyydestä yhtään mitään että en ole käynyt lukiota tai korkekouluja, minua ei kiinnostanut lukio "yleissivistävänä" kouluna, valitsin mielummin kauppiksen. Olis toki voinut pyrkiä kauppakorkeaan, mutta se taas ei ollut se juttu mikä minua kaupallisuudessa kiinnosti, minä halusin kauppaan töihin, minua kiinnosti näyteikkunasomistukset ym. ja yrittäjyys elämäntapana. Olin yrittäjänä muutaman vuoden mutta eihän se kannattanut vaikka mitä tein, en usko että siinäkään olisi kauppakorkean käyminenkään auttanut.
En vielä nytkään kun olen käynyt vielä ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon, ole keksinyt korkeamman asteen koulua johon haluaisin mennä. Tosin niitä töitä joihin korkeakoulututkinto vaaditaan on paljonkin sellaisia joita osaisin tehdä tällä kouluttautumislla joka minulla on, ja sillä älykkyydelläni. Ei siellä koulussa kerrota kaikkea mitä siinä työssä tarvii, joissain ei varmaan juuri mitään.
Koska työnantajilla on vara valita, korkeakoulu tutkinto antaa viitteen siitä, että hakijalla on potenttaalia oppia ja omaksua uusia asioita ja tietää, niitä ehkä jo ennestään ilman, että työnantajan tarvitsee niitä erikseen kertoa tai ohjaistaa.
Mutta onhan se hulluutta, että moneen paikkaan vaaditaan korkeakoulututkinto. Tänäpäivänä ns. korkeakoulutetaan niin paljon, että on enemmän kuin harmillista, että osa näsitä korkeakoulutetuista sitten joutuu tai päätyy toimimaan paikkoihin, joissa paljon vähempikin pohjakoulutus riittäsi.
Mutta minkäs teet, kun tähänkin ongelmaan - niinkuin viime vuosina, korjaan vuosikymmeninä ratkaisuksi tarjotaan koulutusta, lisää koulutusta. Niinpä sitten mm. kohtaamasi siivooja, tai kaupan kassa, tarjoilija saattaa olla n.n alan maisteri tai tradenomi tai muu muu xxx-nomi. - Joka saa osakseen ihmettelyä, että miten joku noin fiksu voi toimia tuollaisessa toimessa. Tosin potenttaalinen työnanataja voi kyllä jättää jatkamatta työsopimusta, koska aattelee, eikä täysin perusteetta, että mahtaako tuo korkeakoulutettu oikeasti olla kovin motivoitunua ja halukas tähän hommaan?
Niinpä sitten n.n alan maisteri on työttömänä ja lukee viisasteluja ja muistutuksi, että kuinka oli tyhmä kun meni opiskelemaan tuollaistakin alaa. Tai jos ala onkin yleisesti arvossa pidetty, niin ei ymmärtänyt valmistua viimeistään 21 vuotiaana ja toimia opintojen ohella töissä, jotta voisi osoittaa työnantajalle, että omaa 15 vuoden työkokemuksen alalta ja puhuu ja kirjoittaa vähintään sujuvasti viittä kieltä. -Palkkaa hän ei tietenkään työstä halua työnantajan maksavan, vaan lupaa ottaa selvää, että voisiko työkkäri hoitaa palkan maksun työnantajan puolesta.
Ison tutkinnon suorittaminen kertoo, että henkilöllä on kapasiteettia viedä loppuun vaativia projekteja.
Kertoo määrätietoisuudesta, sinnikkyydestä, kyvystä tehdä isot kokonaisuudet loppuun, nähdä laajemmin, parempi pohja oppia uutta jne.
Xittu mitä tuhlausta! 6 vuotta käytetään paskan länkyttämiseen jolla vakuutellaan että ”osaa hallita kokonaisuuksia”, huhhuh! Eikö vähempi riittäisi!
Vierailija kirjoitti:
Xittu mitä tuhlausta! 6 vuotta käytetään paskan länkyttämiseen jolla vakuutellaan että ”osaa hallita kokonaisuuksia”, huhhuh! Eikö vähempi riittäisi!
Niin sillä vaatimuksella karsitaan tämän kaltaiset ihmiset pois.
Kk-tutkinto kertoo älykkyyden ja koulutuksen tason.