Aaargh, tiedättekö ihmiset jotka haluavat aina panna paremmaksi?
Minulla lähipiirissä tälläinen ihminen. Alkaa heti kilpailla. Aina ja kaikessa. Pitää aina laittaa paremmaksi jollain tapaa. Minua huvittaa mutta myös ärsyttää. Ja nämä asioita joita hän ei itse koskaan keksi vaan aina sen seurauksena toimii kun minä olen toiminut tai jotain hankkinut.
Kommentit (31)
Meilllä on duunissa tommonen. Sanoin sille et pelasin netissä sellasta tetriksen tyylistä timanttipeliä ja pisteet oli jotain älytöntä.. en edes oikeesti ole mitään pelannu.. se hankaa sitä ihan paineessa ja kyselee paljon ne pisteet oli. sanoin jotain viistuhatta pyöreesti.. ok ok ok kilin kolin kuuluu tauoilla
Vierailija kirjoitti:
Meilllä on duunissa tommonen. Sanoin sille et pelasin netissä sellasta tetriksen tyylistä timanttipeliä ja pisteet oli jotain älytöntä.. en edes oikeesti ole mitään pelannu.. se hankaa sitä ihan paineessa ja kyselee paljon ne pisteet oli. sanoin jotain viistuhatta pyöreesti.. ok ok ok kilin kolin kuuluu tauoilla
😂
Vierailija kirjoitti:
Joo, tiedän! Yleensä en jostain syystä ole kovin läheinen tällaisten kanssa.
No juuri näin. Ei tee mieli olla tekemisissä kun on niin vaikea sietää tuollaista piirrettä.
Monty Pythonin vanha kunnon Four Yorkshiremen -sketsi auttaa. :)
Vierailija kirjoitti:
Meilllä on duunissa tommonen. Sanoin sille et pelasin netissä sellasta tetriksen tyylistä timanttipeliä ja pisteet oli jotain älytöntä.. en edes oikeesti ole mitään pelannu.. se hankaa sitä ihan paineessa ja kyselee paljon ne pisteet oli. sanoin jotain viistuhatta pyöreesti.. ok ok ok kilin kolin kuuluu tauoilla
REPS*
Sinkkumies
Pieni kilpailu tietty pitää aina pelin virkeänä.
Tällä palstallahan lähes kaikki tekevät sitä :D
Olin nuorempana juuri tuollainen.
Jos joku kertoi esim. ammatillisesta saavutuksestaan, niin minä tietysti olin tehnyt sen jo aiemmin.
Jos joku kertoi ylpeänä, että lapsensa lukee jo eskarilaisena sujuvasti, niin minun nelivuotiaina.
En valehdellut todellakaan, mutta vuosien saatossa tajusin, että on hyvä antaa ihmisen iloita omista asioistaan ilman tyrkyttämättä omia kokemuksiaan. Sanoo vain, että hienoa jne...
Siinähän vain murskaa toisen ilon ja ylpeyden monista asioista. Miksi se olisi jotenkin tavoiteltava?. Valitettavan kauan meni kyllä tämän ymmärtämiseen. Olin reilusti yli 30-vuotias.
Ystäväpiiri kuitenkin laajentunut ja elämä on mallillaan näin viisikymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilllä on duunissa tommonen. Sanoin sille et pelasin netissä sellasta tetriksen tyylistä timanttipeliä ja pisteet oli jotain älytöntä.. en edes oikeesti ole mitään pelannu.. se hankaa sitä ihan paineessa ja kyselee paljon ne pisteet oli. sanoin jotain viistuhatta pyöreesti.. ok ok ok kilin kolin kuuluu tauoilla
REPS*
Sinkkumies
Pieni kilpailu tietty pitää aina pelin virkeänä.
Joo niin pitää. Sit sanoin et ku pääset sinne 4tuhanteen pisteesee, niin se peli muuttuu erilaiseks. siel on erilaisii kuvioita ympärillä ja värit muuttuu pelissä..vttu se on tulessa siihen pelii. Sen naamasta näkee millo se on pelannu sitä, kun se on ihan punanen ja hikinen..
minulla on yksi työkaveri joka alkaa aina kilpailla kanssani olipa asia mikä tahansa.
Tiedän. Ja huvittavimpia ovat tyypit, jotka haluavat pistää "paremmaksi" myös negatiivisissa asioissa. Tyyliin kun kerrot, että jalkasi murtui, hän kertoo, että häneltäpä katkesi kaula!
Minulla oli nuorempana yksi tuollainen kaveri. Hirveä hikipinko. Pitkään siedin ja ymmärsin, koska oli jäänyt äidistään orvoksi vähän toisella kymmenellä. Mutta jossain vaiheessa siihen ainaiseen nokittamisen pakkoon vaan kyllästyi.
Jos minulla oli kymppi ainekirjoituksessa ja hänellä kasi, se johtui siitä, että heidän opettajansa ei vaihdellut arviointiaan, niin ei päässyt kehittymään :D Jos minä olin lukenut ranskaa pitempään kuin hän, oli hän kuitenkin varmasti yhtä pitkällä, koska hänen opettajansa oli niin hyvä. Jne. jne.
Sitten kun se pääsi oikikseen, niin herran jumala, ei sen ylivertaisempaa koulutusta ollutkaan!
Näin jälkeenpäin ihmettelen, miksi kestin niinkin pitkään. Paljon mukavampia rennot ystävyyssuhteet.
Meillä oli tämmönen kaveripariskunta.
Ne ei ilmeisesti itse oikein tienneet mitä haluavat. Joten ne kyselivät tarkkaan, mitä meillä on tai suunnitellaan. Sitten ne hankki samaa merkkiä, mutta kalliimman.
Joten kun me hankittiin sohva, niillä oli kuukauden kuluttua samanmerkkiset mutta kalliimmat nojatuolit, joissa oli mekanismi. Päällimateriaali oli samaa.
Kahvinkeitin meni heti vaihtoon, kun me hankittiin espressopannu.
Koska me harrastettiin melontaa, ne ostivat moottoriveneen puolikkaan. Tosin sen käyttö jäi vähälle, koska olisi pitänyt opetella vesiliikennesäännöt ja veneen käyttäminen. Kerran päätyivät ajelehtimaan ja heidät sieltä pelastettiin. Sen jälkeen yrittivät myydä veneosuuttaan meille. No ei kiinnostanut.
Heille materia oli tärkeää. Meille ei. Esimerkkejä olisi lisääkin, mutta antaa olla. Eniten heitä näytti ärsyttävän että emme kadehtineet heidän hankintojaan.
Vierailija kirjoitti:
Monty Pythonin vanha kunnon Four Yorkshiremen -sketsi auttaa. :)
;-D niin auttoi, naureskelen täällä ääneen. Kiitos!
Tiedän.Naureskelen heille salaa enkä lähde nokittamaan, koska minulla ei ole tarvetta sellaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monty Pythonin vanha kunnon Four Yorkshiremen -sketsi auttaa. :)
;-D niin auttoi, naureskelen täällä ääneen. Kiitos!
sama täällä. tääo hyvä sketsi lol
Vierailija kirjoitti:
Minulla lähipiirissä tälläinen ihminen. Alkaa heti kilpailla. Aina ja kaikessa. Pitää aina laittaa paremmaksi jollain tapaa. Minua huvittaa mutta myös ärsyttää. Ja nämä asioita joita hän ei itse koskaan keksi vaan aina sen seurauksena toimii kun minä olen toiminut tai jotain hankkinut.
No sulla on sentään ihmisiä lähipiirissä. Mun pitää tyytyä kissoihin.
Ylittäjän saa hiljennettyä aloittamalla negaatiolla. "Tein tosi tyhmästi kun..." "Viimeksi ryssin tuon...." Siihen ne eivät lankea koskaan, että voivottelisivat, kuinka itse ovat vielä typerämpiä 😁
Joo, tiedän! Yleensä en jostain syystä ole kovin läheinen tällaisten kanssa.