Uskotteko, että vielä 90-luvulla työpaikka oli vain yhden puhelun takana?
Markka-ajan Suomi oli sen verran hyvin voiva, että työtä todella riitti kaikille. Silloin vain kilautettiin firmaan ja sovittiin ajankohta työsopimuksen tekemiselle. Ei silloin kukaan vielä osannut arvata, että joku päivä työnhakijat kilpailevat työnantajista.
Toki työvoiman vaihtuvuuskin oli aika suurta, kun melkein joka päivä tuli houkuttelevampi tarjous vastaan tai kysely kiinnostaisiko toinen työ. Työtkin olivat sellaisia, missä pärjäsi maalaisjärjellä. Meno oli leppoisaa ilman tulospaineita ja liian tiukkoja aikatauluja.
Silloin Suomessa ei ollut euroa, mutta silloin vielä oli työtä. Verotus (johtuen työttömien yms. puuttumisesta) ja hintatasokin oli vielä sen verran kohtuullinen, että työnteko kannatti. Eläkkeestäkin pääsi nauttimaan paljon nuorempana.
Kommentit (6)
Niimpä. Ysärin lama oli pahempi ku nykyinen ikitaantuma. Nuoret miehet teki itsareita, taloja pakkomyytiin ja pankit kaatuivat. Taitaa olla jonne AP
Niin, ja ei ollut internettiä! Palataan siis menneeseen, käperrytään kokoon. Se on jännä miten halvemmat vaatteet, halvat kebabpaikat ja mahdollisuus halvempaan matkustamiseen kyllä kelpaa, mutta muuta globalisaatiolta ei haluta. Rusinat pois pullasta!
Muistan kyllä tällaisen ajan. Olikohan sitten vuosituhannen vaihteessa 95-05? Ei se 90-luvun lama ikuisuutta kestänyt toisin kuin nyt ollaan jääty lamaan. Eikä tämä työttömyys tule täältä hetkeen poistumaankaan, vaikka talous on muka niin elpynyt.
Vuoteen 2005 asti oli varma työpaikka jos pääsi haastatteluun, kun ikää oli alle 30v. Nyt olen käynyt vuoden aikana 20 haastattelussa eikä työpaikkaa irtoa. Ja oma ikä 41.
No eipä se tuon vaikeampaa ollut vuosi sitten. Yksi sähköposti ja heti soitettiin haastatteluun.
Taisit avausta kirjoittaessa unohtaa 90-luvun laman.