Keskimmäisen lapsen syndrooma?
Mietin tässä " keskimmäisen lapsen syndroomaa" !
Toinen lapsistamme on ollut kova haluamaan toisten syliin ja hakemaan muiden äitien huomiota eri tavoin ja äidin syli tai huomio ei kelpaa ainakaan muiden läsnäollessa.
Pikkusisaren saaminen on ollut hänelle kova paikka ja hän on ollut hyvin mustasukkainen.
yritän kovasti sylitellä lasta ja leikkiä, antaa jollain tapaa huomiota, mutta tämä onnistuu vain perhepiirissä, kun meille tulee vieraita tai ollaan ulkona niin äiti ei vaan kelpaa mihinkään...miten suhtautua?Antaako vain hänen olla...en myöskään halua, että hän roikkuisi muissa, koska haluavat muutkin äidin pitää sylissä ja huomioida omia lapsiaan, toki ei hän takiaiseksi rupea mutta tätä on nyt kestänyt tosi kauan( lapsi nyt 2.6v)!Tuleepa itsellekin surkea olo, epäonnistumisen olotila!
tuota äitiä niin että välillä oikeen inhottaa. Hänelle on annettu huomiota jopa muiden lasten kustannuksella mutta mikään ei tunnu riittävän. Nuorimmainen 1v. poika taas on sellainen syliluuta että menee kädet ojossa ihan vieraidenkin syliin ja tekemään tuttavuutta. Esikoinen meillä 5v. tyttö ja erittäin varautunut vieraiden suhteen mutta ei toisaalta roiku kummassakaan vanhemmassakaan vaan on varsin itsenäinen. Itse olen ajatellut että meillä vaan on kolme erilaista lasta jotka toimivat kukin luonteelleen ominaisella tavalla niin vieraiden kuin perheenkin suhteen.