1 vuotiaan karmeat pöytätavat

Lapsi on vielä niin pieni, että tuo ei ole vielä edes normaalia, vaan hän tuntuu olevan muita ikäisiään keskimäärin edellä kehityksessä. Noin puolet 18 kk ikäisistä alkaa olla sillä tasolla, että lusikalla syöminen sujuu pääsääntöisesti itse, pienellä avustuksella. Jos lapsi pelleilee ja heittelee ruokaa, ota lusikka pois häneltä ja syötä häntä. Tai jos teillä on sormiruokaa, ota kulho kauemmas ja syötä lasta pala palalta. Jos ei osaa syödä itse pelleilemättä, silloin ei syödä itse. Seuraavalla aterialla uusi yritys.

Niin ja kannattaa varautua siihen, että tulee kaikenlaista vaihetta ja uhmaa, eikä oppiminen oli ikinä ns. suoraviivaista. Välillä mennään takapakkia.

Nauti 1-vuotiaastasi, ihana ikävaihe ♥️♥️

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisia vastauksia. Kiitos vain, olen siis varmaan tyhmä kun kysyn muilta äideiltä kokemuksia. Se hyvä puoli tässä aloituksessani lienee että saipa taas muutama huonokäytöksinen aikuinen (?) ilkkua anonyymisti ja tuntea itsensä nokkelaksi.

Vielä 2kk sitten lapsi söi nätisti ( toki paljon tippui lattialle, joskus myös tahallaan) sekä syötettynä että itse. Nyt jokusen viikon todella uhmakkaasti heittää kaiken lattialle.

Olisin siis toivonut käytännön vinkkejä miten toimia. Annanko viskata kaiken lattialle ja jätän lapsen nälkäiseksi, annanko viskata lattialle ja sinnikkäästi nostan ylös uudelleen syötäväksi tai viskottavaksi, kiellänkö vai jätänkö huomiotta jne.

Vinkit otan kyllä mieluummin vastaan sellaisilta joilla on itsellään asialliset käytöstavat. Tyhmäksi haukkujat tuskin ovat osanneet omiakaan lapsiaan kasvattaa hyville tavoille ;).

Ap

Eikö tuossa iässä tärkeintä ole, että ruoka päätyy lapsen mahaan eikä seinille?

Pöytätavoista puhuminen kuulostaa vitsiltä, mutta ilmeisesti ap on täysin tosissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaali 1-vuotias. Aika korjaa. Anna opetella (aikuisen näkökulmasta sotkea).

Minä taas en sillä kokemuksella, mikä on tullut omien lasten kautta, tunnista tuollaista tahallista sotkemisvimmaa, kuulostaa mielestäni vähän oudolta ja ymmärrettävästi vanhempien kannalta turhauttavalta käytökseltä. Vahinkoja siis sattuu ja sotkua syntyy kaikilla pikkulapsilla, mutta jos lapsi ihan tahallaan ja kielloista huolimatta riehuu ruokapöydässä ja heittelee ruokaa... 

Ota yhteyttä neuvolaan, ap, sieltä todennäköisesti osataan antaa asiantuntevampia neuvoja kuin täällä anonyymien kommentoijien parissa. Ei ole hyvä, jos tuollaisesta syöntirituaalista muodostuu lapselle pysyvä tapa, varsinkaan kun nykyisellään jää aina kuitenkin nälkäiseksi ruokailun jälkeen.

Jaha, tähän mennessä jo 5 alapeukuttajaa, jotka ovat sitä mieltä, ettei neuvolasta kannata kysyä asiantuntijan neuvoja, ja/tai on ihan ok, että 1-vuotias jää ruokailusta nälkäiseksi. Vau.

Itsellä hieman särähti korvaan tuo että koska sinulla ei ole kokemusta vaikuttaa oudolta, koska kaikki lapset ovat hyvin erilaisia ja erilaisia vaiheita tulee ja menee.

Neuvolasta on toki hyvä kysyä mitä vaan mieltä askarruttavaa, sitä vartenhan siellä ollaan.

Uskoisin kyllä että tuo vaihe menee ohi, moni noin pieni ei edes vielä osaa itse lusikalla välttämättä syödä. Mielestäni hyvältä vinkiltä vaikutti tuo ohjaaminen oikeaan tapaan ja varoa itse tekemästä numeroa asiasta. Meillä ainakin tuntuu tuo 1v 3kk innostuvan kaikesta komentamista vaikka yrittää kuinka tiukasti sanoa. Meillä itseasiassa on ruokapöydän ongelmaksi tullut se että poika ei yhtäkkiä halua syödä enää itse vaan siirtää kylmän rauhallisesti kipon meidän vanhempien eteen ja kun yrittää patistaa ottamaan lusikan käteen niin tulee kiukuttelu. Tämä on outoa koska juuri oppinut syömään oikeinkin nätisti itse ja voisi kuvitella että olisi mielenkiintoa juuri opittuun taitoon.

Vaikea näihin on oikeaa tapaa tietää, mutta kyllä mielestäni noin pieni on vielä sen verran ymmärtämätön ettei häntä voi ruokapöytäkiukuttelun takia ruoatta jättää... Hetkeksi olen itsekin sitten ottanut ruoan pois tuon meidän ongelman vuoksi ja ollaan syöty itse rauhassa ja kun pieni ei ole siihen mennessä elettäkään tehnyt syömisen eteen niin sitten ollaan syötetty.

No ehkä pöytätavoista puhuminen oli hieman liioitetua. Lähinnä tarkoitinkin siis sitä ruoan päätymistä suuhun eikä lattialle. Lusikalle ei avaa suuta, huitaisee kädellä niin että sisältö lentää tai nappaa lusikan omaan käteensä. Joskus saan pari lusikallista menemään suuhunkin asti epähuomiossa. Sormiruoan viskoo lattalle.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaali 1-vuotias. Aika korjaa. Anna opetella (aikuisen näkökulmasta sotkea).

Minä taas en sillä kokemuksella, mikä on tullut omien lasten kautta, tunnista tuollaista tahallista sotkemisvimmaa, kuulostaa mielestäni vähän oudolta ja ymmärrettävästi vanhempien kannalta turhauttavalta käytökseltä. Vahinkoja siis sattuu ja sotkua syntyy kaikilla pikkulapsilla, mutta jos lapsi ihan tahallaan ja kielloista huolimatta riehuu ruokapöydässä ja heittelee ruokaa... 

Ota yhteyttä neuvolaan, ap, sieltä todennäköisesti osataan antaa asiantuntevampia neuvoja kuin täällä anonyymien kommentoijien parissa. Ei ole hyvä, jos tuollaisesta syöntirituaalista muodostuu lapselle pysyvä tapa, varsinkaan kun nykyisellään jää aina kuitenkin nälkäiseksi ruokailun jälkeen.

Jaha, tähän mennessä jo 5 alapeukuttajaa, jotka ovat sitä mieltä, ettei neuvolasta kannata kysyä asiantuntijan neuvoja, ja/tai on ihan ok, että 1-vuotias jää ruokailusta nälkäiseksi. Vau.

Alapeukut sille, että et ymmärrä tuon tahallisen sotkemisenkin olevan ihan iänmukaista. Ei siinä mitään ammattiapua tarvitse hakea vaan pitkää pinnaa ja hieman harhautusliikkeitä. Normaali vanhempi tässä alkaa opettaa lapselle ei-sanan merkitystä, mutta ei se mikään läpihuutojuttu ole vaan aikaa tarvitaan. On just yksivuotiaan pöytäkäytöstä tuollainen.

Kiitos paljon asiallisista vastauksista! Yritän jättää tahallisen sotkemisen mahdollisimman vähälle huomiolle ja saada ujutettua edes pari lusikallista ruokaa naamariin. Lusikan otan pois kun aloittaa pelleilyn.

Tämä vaan on niin paljon helpompaa näin teorian tasolla. Kun lapsi huutaa pöydässä takavarikoidun lusikan perään eikä raivoissaan avaa suuta, repii ruokalappua ja huitoo niin tovin päästä iskee epätoivo. Nälkään ei kuole, se on varmaa, mutta aterioiden välissä roikkuu itkuisena lahkeessa kun ei ole syönyt tarpeeksi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kiitos paljon asiallisista vastauksista! Yritän jättää tahallisen sotkemisen mahdollisimman vähälle huomiolle ja saada ujutettua edes pari lusikallista ruokaa naamariin. Lusikan otan pois kun aloittaa pelleilyn.

Tämä vaan on niin paljon helpompaa näin teorian tasolla. Kun lapsi huutaa pöydässä takavarikoidun lusikan perään eikä raivoissaan avaa suuta, repii ruokalappua ja huitoo niin tovin päästä iskee epätoivo. Nälkään ei kuole, se on varmaa, mutta aterioiden välissä roikkuu itkuisena lahkeessa kun ei ole syönyt tarpeeksi.

Ap

Olet varmasti jo yrittänyt, mutta jos et niin anna lapselle oma lusikka millä huiskia ja syötä itse toisella. :)

Minä annoin lapsen sotkea. Ostin semmoisen helposti kuurattavan muovialustan syöttötuolin alle. Ei sitä pahinta sotkemisvaihetta kestänyt edes kauaa, kuukausi tai pari. En tehnyt numeroa sotkemisesta, vastaavasti kehuin kun ruoka päätyi suuhun asti. Nyt lapsi 1v10kk ja syö kauniisti itse lusikalla tai haarukalla ja on todella tarkka siitä ettei ruokaa tipu lattialle.

Tsemppiä!

Lapsen ei ole pakko antaa sotkea yksivuotiaana, jotta tämä oppisi syömään ihmismäisesti. Voit hyvin aloittaa syömisharjoittelut vasta vähän myöhemmin, kokeile uudestaan jonkun ajan päästä. Et sinä siitä ruokaleikkisotkujen siivoamisesta mitään marttyyrin kruunua saa. Helpommalla pääset, kun toistaiseksi syötät lapsen itse. Kun aloittaa vähän vanhempana, kun lapsi on valmiimpi, ei tuollaista järjetöntä sotkuvaihetta tule välttämättä ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen ei ole pakko antaa sotkea yksivuotiaana, jotta tämä oppisi syömään ihmismäisesti. Voit hyvin aloittaa syömisharjoittelut vasta vähän myöhemmin, kokeile uudestaan jonkun ajan päästä. Et sinä siitä ruokaleikkisotkujen siivoamisesta mitään marttyyrin kruunua saa. Helpommalla pääset, kun toistaiseksi syötät lapsen itse. Kun aloittaa vähän vanhempana, kun lapsi on valmiimpi, ei tuollaista järjetöntä sotkuvaihetta tule välttämättä ollenkaan.

Ongelma on siis sama vaikka syöttäisin. Ei avaa suutaan, nappaa lusikan tai huitoo kädellä lusikan suun edestä jne. Lapsella on aina myös oma lusikka jolla saa huitoa mutta silti nappaa kädestä.

Ap