Mikä ihmeen pakko on syödä lammasta pääsiäisenä? Meillä ei _koskaan_ syödä lammasta!

Minäkään en voi sietää lampaan makua.

Meilläkään ei muuten syödä lammasta. Eikä mämmiä, eikä pashaa. Ei muuten edes suklaamunia vaikka muutama ollaankin lapselle ostettu tässä päivänä muutamana.

en ole kotoa saanut mitään ruokaperinteitä pääsiäiseen eikä kyllä mieskään joten en esim. osaa valmistaa lammasta enkä tiedä pidänkö siitä vai en. sama juttu miehen kanssa. jos ollaan ravintolassa kumpikaan ei " uskalla" tilata lammasta kun ei tiedä tykkääkö siitä vai ei.

Minusta lammas on hyvää. Karitsa on miedomman makuista kuin lammas, kannattaa kokeilla sitä jos lammas on liian voimakasmakuista.

ei mun lapsuudenkodissa eikä nyt omassanikaan.

Ei ole mikään pakko, meillä ei syödä lammasta koskaan kukaan perheessämme ei siitä pidä.

Olen oppinut pitämään sen mausta vasta aikuisena. Isäni ei voinut sietää sitä, joten kotona en päässyt edes maistamaan miltä lampaanliha maistuu.

On vain liian kallista budjetillemme.

Se on perinne.



Samoin lammas kuuluu pääsiäispöytään sekin on perinne.



Ostin lampaansisäfileitä johon on pintavärin paistinpannulla maustan suolalla, mustapippurilla ja tinjamilla sitten kypsennän vähän uunissa jätän lihan kuitenkin roseeksi ja teen punaviinikastiketta ja tietenkin valkosipuli-kermaperunoita, lisäkkeeksi ruusukaalia, muotoiltuja porkkanoita ja pöydästä löytyy minttuhyytelöä.



Teen pashaa ja tarjolla on myös mämmiä.



Lapset kysyy aina ennen pääsiäistä teethän niitä herkkuja mitä meillä aina on pääsiäisenä.

onko teillä tai mihelläsi ollut lapsena kotona tuo pääsiäisen perinnepöytä jo kotona? tuota perinne jotenkin " ikävöin/kaipaan" meilekkin mutta ongelmana on juuri tuo " juurettomuus" pääsiäisen suhteen.

mutta olen luonut perinteen omaan kotiini. Lapset todella odottaa näitä perinneasioita kun ovat niihin tottuneet koko elinaikansa.

siksi edeltävä sukupolvi tuntee usein vastenmielisyyttä lampaan makua kohtaan. Samasta syystä yhä tänäkin päivänä monet maustavat lampaan kahvilla ja mintulla, jotka tehokkaasti peittävät lampaan ominaismaun.



Negatiivinen ennakkoasenne lienee tarttunut ainakin osaan tästäkin sukupolvesta ihan vain perintönä, osa tietysti on maistanut lammasta ilman ennakkoasennetta, eikä siltikään ole tykästynyt sen makuun. Kannattaa kuitenkin ainakin kokeilla lammasta avoimin mielin ja eri tavoilla valmistettuna, jos vaikka maistuisi oikeinkin hyvältä.



Oma lehmä on ojassa siinä mielessä, että saataisiin lampaanlihan kulutus korkeammalle tasolle ja enemmän valikoimaa lihatiskiin. Ja ehkä myös hintaakin vähän alemmas. Nyt lampaankare on meillä vielä juhlahetkien herkku 30 euron kilohinnallaan, eikä kreikkalaisista lihapullistakaan liian usein pääse nauttimaan lampaanjauhelihan huonon tarjonnan vuoksi.

Siis se on mun herkkua ja ehdottomasti minttuhyytelön kanssa. Nams!



Vasta aikuisiällä maistoin eka kerran lampaanlihaa ja heti tykästyin ja nyt siis pidän lampaan lihaa sikaa ja nautaakin maukkaampana. Meillä syödään lampaan lihaa ainakin kerran kahdessa kuussa. Kohta kolme vuotias lapsemmekin tykkää lampaanlihasta ja tietysti minttuhyytelö on hänen herkkuaan.

Minä joka tapauksessa pidän lampaasta. Minttuhyytelön kanssa se on taivaallista. Siis hyvä lammas ja hyvin valmistettuna.



Lisäksi pidän mämmistä ja pashaa olen monesti laittanut itsekin.



Talo on koristeltu pääsiäiskoristein ja hulluilta päiviltä ostin marimekon jotain mitä lie kangasta kellanvihreät kuviot, ja siitä tuli oivallinen pääsiäispöytäliina.

Ja se filee nyt sattuu olemaan sitä parasta. Että silleen.