Kun katsot peiliin minkä ikäisen ihmisen näet? Minkä ikäinen olet oikeasti?

30+ ja olen 47. Mua on luultu nuoremmaksi teinistä lähtien.

25 katsoo, 28 olen. Näytän myös monien mielestä ikäistäni nuoremmalta. Iho on melko hyvässä kunnossa, sillä en juurikaan meikkaa. En ole oikeastaan ajatellut koko ikäasiaa liiemmin tai ainakaan potenut epävarmuutta. Pukeudun (ja meikkaan silloin, kun meikkaan) siten kuin itse haluan. Tyylini on ehkä vähän teinimäinen, mutta olkoon.

Vierailija kirjoitti:

25 katsoo, 28 olen. Näytän myös monien mielestä ikäistäni nuoremmalta. Iho on melko hyvässä kunnossa, sillä en juurikaan meikkaa. En ole oikeastaan ajatellut koko ikäasiaa liiemmin tai ainakaan potenut epävarmuutta. Pukeudun (ja meikkaan silloin, kun meikkaan) siten kuin itse haluan. Tyylini on ehkä vähän teinimäinen, mutta olkoon.

Ei itsellänikään ole varsinaista painetta meikata (tai pukeutua) ikäodotusten mukaisesti, vaan tietenkin kuten itse haluan. Mutta kun ei näe itseään "oikeassa valossa" niin se tekee haasteelliseksi arvioida miltä vaikkapa se oma meikki näyttää, kuitenkin itselläni on useimmiten ideana näyttää huolitetulle ja nätimmälle, ei niinkään itseilmaisu tms. Ap

Samanikäisen kuin olen (24). Kaikki muut näkevät nuoremman ja kohtelevat sen mukaisesti.

Näen viiskymppisen naisen. Oikeasti olen jotain 15. En tajua, mitä on tapahtunut :)

Näen nelikymppisen miehen. Henkisesti olen pieni tyttö.

18, olen 27. Ärsyttää joskus. Jatkuvaa tytöttelyä ja aliarvioimista. Olen kaupan päälle lyhyt ja pyöreäkasvoinen. Paperit kysytään edelleen joka paikassa (yhtenä baarireissuna kolmeen kertaan samassa paikassa - ensin ovella, sitten tiskillä ja lopulta itse pomo tuli tarkistamaan), joten muut kai näkevät vieläkin nuoremman.

Naisten ikä "arvioidaan" yleensä varmuuden vuoksi hieman nuoremmaksi, koska naiset pahoittavat mielensä niin kovin siitä, jos heidät arvioidaan ikäänsä vanhemman näköisiksi. Sen takia on niin paljon näitä "ikäistään nuoremman näköisiä" naisia.

minä en osaa arvioida! haluaisin tietää minkäikäisenä muut minut näkee!

mistä te päättelette minkä ikäiseltä näytätte??

Minäkin olen saanut parikymppisestä asti kuulla etten VOI olla niin vanha kuin olen, olen nyt 34. Toki osa on noita yllä mainittuja liioittelevia kohteliaisuuksia, mutta olen totaalisen kyllästynyt niihin vilpittömän yllättyneisiin ja suorastaan EPÄILEVIIN reaktioihin kun ihmiset kuulevat ikäni (usein naisilta, ja myös työkuvioissa). Se harmittaa, kun kuitenkin olen korkeasti koulutettu äiti ja vaimo, ja pyrin sellaiseen nuorekkaan tyylikkääseen aikuisen naisen lookkiin (nuorekas ei siis tarkoita teiniä, vaan ei-tätimäistä). Suurin syy lienee pienipiirteiset kasvoni ja olen aika tyttömäinen kropaltani, hiukset pitkät. Enkä ole kovin hillitty ja rauhallinen olemukseltani, joskaan en mikään hermoilijakaan.

Mutta siis vastauksena kysymykseen: olen 34, itse näen peilistä ehkä 30-vuotiaan, muut olettaa yleensä alle 30.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

25 katsoo, 28 olen. Näytän myös monien mielestä ikäistäni nuoremmalta. Iho on melko hyvässä kunnossa, sillä en juurikaan meikkaa. En ole oikeastaan ajatellut koko ikäasiaa liiemmin tai ainakaan potenut epävarmuutta. Pukeudun (ja meikkaan silloin, kun meikkaan) siten kuin itse haluan. Tyylini on ehkä vähän teinimäinen, mutta olkoon.

Ei itsellänikään ole varsinaista painetta meikata (tai pukeutua) ikäodotusten mukaisesti, vaan tietenkin kuten itse haluan. Mutta kun ei näe itseään "oikeassa valossa" niin se tekee haasteelliseksi arvioida miltä vaikkapa se oma meikki näyttää, kuitenkin itselläni on useimmiten ideana näyttää huolitetulle ja nätimmälle, ei niinkään itseilmaisu tms. Ap

Minun on vaikea samaistua tuohon, kun en juurikaan meikkaa. 🤔 Jos lähden baariin, tällään vähän enemmän, mutta verrattuna modernien kanssasisarten tekoripsiin ja pidennyksiin (noin kärjistettynä) ulkomuoto on edelleenkin aika vaisu. Sen olen huomannut, että silmiä ympäröivä iho on alkanut rypistyä ja oheta, joten runsas luomiväri ei enää näytä kauniilta. Vältän etenkin varjostuksia.

Vierailija kirjoitti:

Samanikäisen kuin olen (24). Kaikki muut näkevät nuoremman ja kohtelevat sen mukaisesti.

Tuo oli ärsyttävää n.20-35v. Mitä vikaa nuorissa on?

Peilistä katsoo 50 v nainen, oikeasti olen 38 v. 

Mies häipyi ja pyöritän yksin kolmen alakouluikäisen lapsen arkea vaativan työn ohella. 

Joulun aikaan olisin saanut nukkua univelkoja, mutta nukahdin kyllä, mutta sitten aina aamuyöstä heräsin pyörimään ja asiat vaan junnasivat päässä. 

Näen 42-vuotiaan. Olen 49 v.

Tuolla iällä (42 v) viittaan siihen, minkä ikäiseksi tunnen itseni, en siihen, minkä ikäiseltä näytän.

Peilistä katsoo joku tyttö. Olen 32. Myös vieraat pitää nuorempana. Ongelmana on että olen miestä hieman vanhempi, mutta porukka ihmettelee miten tällainen pikkutyttö on tehnyt liudan lapsia vanhemman miehen kanssa..

Peilistä näen itseni, enkä ajattele mitään ikäjuttuja. Olen 52 ja varmasti muut voivat arvioida ikäni. Onnekas olen siinä, että olen saanut viettää hyvää elämää ja olen aina pitänyt itsestäni huolta.

Vierailija kirjoitti:

Naisten ikä "arvioidaan" yleensä varmuuden vuoksi hieman nuoremmaksi, koska naiset pahoittavat mielensä niin kovin siitä, jos heidät arvioidaan ikäänsä vanhemman näköisiksi. Sen takia on niin paljon näitä "ikäistään nuoremman näköisiä" naisia.

Joo joo, niin varmasti...Näkisit mut niin yllättyisit. V*tun typerää aina vedota tuohon netissä. Tottakai ne myös alkossa, baarissa ja kaupassa haluavat imarrella ja kysyä papereita.

Mikä pakkomielle kolmekymppisillä on nähä ittensä parikymppisenä. Minä oon ainaki ylpeesti kolkyt enkä haluis ees näyttää enää teiniltä.

Vierailija kirjoitti:

Mikä pakkomielle kolmekymppisillä on nähä ittensä parikymppisenä. Minä oon ainaki ylpeesti kolkyt enkä haluis ees näyttää enää teiniltä.

Miten ollaan näyttämättä teiniltä? En tunne että mikään olisi parikymppisestä niin muuttunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä pakkomielle kolmekymppisillä on nähä ittensä parikymppisenä. Minä oon ainaki ylpeesti kolkyt enkä haluis ees näyttää enää teiniltä.

Miten ollaan näyttämättä teiniltä? En tunne että mikään olisi parikymppisestä niin muuttunut.

Mulla on suuria muutoksia tapahtunu ainaki pään sisällä. Oon lopettanu baareissa remuamisen ja juhlimisen mikä monella kuuluu teini-ikään. Elän terveellisemmin ja huolehdin itsestäni paremmin. Oon sitoutunu yhteen mieheen sen sijaan et parikymppisenä vilistin ympäri kyliä ja panin kaikkea mikä liikku. Oon menossa naimisiin. Lisäks viisastumista ja kypsymistä ajatusmaailmassa on tapahtunu paljon. Teininä oli vielä melko tyhmä.