Korkeakouluttaumista pitäisi rajata tarkoin ja kieltää kokonaan alanvaihtajilta. Maa tarvitsee ammattilaisia suorittaviin töihin.

Mitenkäs väitteesi sopii yhteen sen tilastollisen Faktan kanssa, että korkeakoulutetuilla on muita pienempi työttömyysaste?

Kerrotko näitä suorittavan tason töitä, joita on vielä tarjolla 10-20 vuoden kuluttua? Ihan kaikista kun ei voi kouluttaa lähihoitajia.

Sitten kun vielä taiot jostain tarpeeksi suorittavan työn työpaikkoja.

Jos ei Suomessa pääse (päästetä) korkeakouluun, niin nuoret lähtevät ulkomaille opiskelemaan ja jäädään opintojen jälkeen sille tielle. Eli rajoittaminen on vain oman oksan sahaamista.

Päinvastoin korkeakouluttamista tulee lisätä.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei Suomessa pääse (päästetä) korkeakouluun, niin nuoret lähtevät ulkomaille opiskelemaan ja jäädään opintojen jälkeen sille tielle. Eli rajoittaminen on vain oman oksan sahaamista.

Tuskinpa merkittävissä määrin lähtisivät, se ei nimittäin ole ilmaista. Edes se lähtöprosessi hakuineen jne. Monella kaatuisi rohkeuden puutteeseen ja taloudellisiin esteisiin.

Suurin osa todennäköisesti kuitenkin sopeutuisi tilanteeseen, jäisi Suomeen ja valitsisi toisen alan.

Mä halusin arkeologiksi ja sanoin sen opolle, kun kysyttiin. Opo sanoi, että vain realistisia toiveita, kiitos.

Nyt luen lakia sitten. En mä tästä yhtään tykkää, enkä varmaan työstäkään, mutta se kai on aivan sama?

Laitoshuoltajat ja kiinteistönhoitajat ovat tekevät enemmän keksintöjä kuin insinöörit, perustavat innovatiivisia yrityksiä ja työllistävät muita työntekiköitä enemmän kuin korkeammin koulutetut... ei kun, hei, mites se taas menikään. 

Kirvesmies, rakennusmies, muurari, LVI-asentaja, autoasentaja, sähköasentaja, teleasentaja, bussinkuljettaja, metsäkoneen kuljettaja, maansiirtokoneen kuljettaja,... Riittäisivätkö nämä ensi alkuun?

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko näitä suorittavan tason töitä, joita on vielä tarjolla 10-20 vuoden kuluttua? Ihan kaikista kun ei voi kouluttaa lähihoitajia.

Ihan kaikista ei, mutta aika monesta voisi. Samoin ammattitaitoisista siivoojista, kokeista, tarjoilijoista ym. on oikeasti pulaa! Mutta kun ei kelpaa, on kivempi opiskella viisi vuotta taidehistorian maisteriksi ja olla työllistymättä ikinä alan töihin. Mikä järki? Ja miksi suorittava työ ei kelpaa nuorille?

Ap

Suomessa on kohta se tilanne, että on pakko kouluttaa koko väestö tohtoreiksi, koska osaavia tekijöitä ei enää tuoteta, eikä niiden muutaman olemassa olevan osaajan varaan voida luoda mitään teollisuutta. Sitten koko suomen kansa kehittelee tohtoreina tekemistä kiinalaisille, kuten koko muunkin maailman tohtorit ja kiinalaiset tohtorit itse. Tällä me erottaudutaan.

Vierailija kirjoitti:

Mä halusin arkeologiksi ja sanoin sen opolle, kun kysyttiin. Opo sanoi, että vain realistisia toiveita, kiitos.

Nyt luen lakia sitten. En mä tästä yhtään tykkää, enkä varmaan työstäkään, mutta se kai on aivan sama?

Juuri tällaisesta kyykyttämisestä pitää päästä eroon. Opiskelun ylipäätään ei pidä suuntautua työelämän tarpeita kohti vaan siihen, että saadaan kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun kykeneviä aktiivisia kansalaisia, joilla on kykyä ja tahtoa kehittää ja viedä tätä maata eteenpäin.

Kokoomuksen puoluetoimistolla tietysti kelataan että yliopistonkin pitäisi olla jokin ammattikoulu ja että kansa pysyy tyhmänä ja nuhteessa, mutta sellainen ajattelutapa on yksi suurimmista syövistä nykyajassa ja haittaa koko ihmiskunnan kehitystä.

Suorittavan tason töitä kirjoitti:

Kirvesmies, rakennusmies, muurari, LVI-asentaja, autoasentaja, sähköasentaja, teleasentaja, bussinkuljettaja, metsäkoneen kuljettaja, maansiirtokoneen kuljettaja,... Riittäisivätkö nämä ensi alkuun?

Niinköhän nämä työllistää _20 vuoden_ päästä?

Vierailija kirjoitti:

Mä halusin arkeologiksi ja sanoin sen opolle, kun kysyttiin. Opo sanoi, että vain realistisia toiveita, kiitos.

Nyt luen lakia sitten. En mä tästä yhtään tykkää, enkä varmaan työstäkään, mutta se kai on aivan sama?

Tunnen kaksi arkeologiksi hyvin arvosanoin opiskellutta, toinen ei ole tehnyt päivääkään alansa tai mitään muitakaan töitä, on nyt 47-vuotias. Toinen on kansainvälisessä yrityksessä todella hyväpalkkaisessa työssä, työ on ns taidetyötä jota voi tehdä ilman koulutustakin jos on erittäin hyvä, lahjakas ja idearikas, kuten kaverini on. Hän sitten vaan harrastaa arkeologiaa vapa-ajallaan ja matkoillaan. Arkeologin työt taitavat tosian olla realistinen vaihtoehto pienelle prosentille alaa opiskelleista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko näitä suorittavan tason töitä, joita on vielä tarjolla 10-20 vuoden kuluttua? Ihan kaikista kun ei voi kouluttaa lähihoitajia.

Ihan kaikista ei, mutta aika monesta voisi. Samoin ammattitaitoisista siivoojista, kokeista, tarjoilijoista ym. on oikeasti pulaa! Mutta kun ei kelpaa, on kivempi opiskella viisi vuotta taidehistorian maisteriksi ja olla työllistymättä ikinä alan töihin. Mikä järki? Ja miksi suorittava työ ei kelpaa nuorille?

Ap

Siivoojista on pulaa, mutta miksi yritykset ulkoistavat siivouksen vuokrafirmoille, jotak tarjoavat vain parin tunnin kohteita? Ennen siivoojat olivat firmojen palkkalistoilla koko- tai osapäivätöissä ihan vakisopimuksilla. Jos ei maksa kuin kahden tunnin työstä, on mahdoton tehdä kuuden tunnin työ samaan hintaan ja aikaan.

Kuinka monella kokilla ja tarjoilijalla on kokopäivätyö toistaiseksi voimassaolevalla työsopimuksella?

Miten mahtaa käydä kuljetuspuolen, kun kuskittomia autoja kehitetään koko ajan kovaa tahtia? Minne kaikki autonkuljettajat työllistyvät jatkossa? Kokeiksi ja tarjoilijoiksiko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko näitä suorittavan tason töitä, joita on vielä tarjolla 10-20 vuoden kuluttua? Ihan kaikista kun ei voi kouluttaa lähihoitajia.

Ihan kaikista ei, mutta aika monesta voisi. Samoin ammattitaitoisista siivoojista, kokeista, tarjoilijoista ym. on oikeasti pulaa! Mutta kun ei kelpaa, on kivempi opiskella viisi vuotta taidehistorian maisteriksi ja olla työllistymättä ikinä alan töihin. Mikä järki? Ja miksi suorittava työ ei kelpaa nuorille?

Ap

Koulutettuja kokkeja on kortistossa muutama tuhat, avoimia kokin pestejä lähes saman verran. Tosiaan, miksei suorittava työ kelpa edes siihen koulutuksen saaneille?

Ei nyt ole järkeä mitään kouluttautumista alanvaihtajilta kieltää, mutta siitä olen samaa mieltä, että yhteiskunnan pitäisi tarjota ilmaiseksi vain yksi korkeakoulutus maisteriksi asti ja sen jälkeen mahdolliset uudet koulutukset pitäisi jokaisen kustantaa itse.

Korkeakoulutusta tulisi muuttaa myös siten, että aikarajaksi laitettava 5 tai 7 vuotta opintojen aloittamisesta, jonka jälkeen astuu lukukausimaksut leikkiin mukaan, jos opinnot on vielä kesken. Poikkeuksen tähän voisi saada ainoastaan, jos on ollut noiden vuosien aikana vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Mutta ei mistään itsestä riippuvasta syystä. Eli jos opinnot on tuolloin kesken vielä esim. laiskottelun, bilettämisen, työssäkäynnin, vaihto-opiskelun tai opiskeluaikana sikiämisen vuoksi, niin mitkään noista eivät olisi hyväksyttäviä syitä välttyä lukukausimaksuilta. Korkeakouluihin ei ole tarkoitus mennä notkumaan ikiajoiksi, vaan sieltä on tarkoitus valmistua, jotta voidaan sitten mennä veronmaksajiksi työelämään.

Vierailija kirjoitti:

Laitoshuoltajat ja kiinteistönhoitajat ovat tekevät enemmän keksintöjä kuin insinöörit, perustavat innovatiivisia yrityksiä ja työllistävät muita työntekiköitä enemmän kuin korkeammin koulutetut... ei kun, hei, mites se taas menikään. 

Joo, mutta aika harvalla nykyinsinöörillä on oikeasti rahkeita tuommoiseen. Insinöörin tutkintokin on nykyään niin peruskauraa, jonka voi suorittaa kuka tahansa. Ja suorittaakin. Koulutusmäärät ovat liialliset. Ja suurin osa heistä onkin ihan tavan talliaisia, jotka eivät tule innovoimaan yhtään mitään.

Korkeakoulutus toki ehdottomasti niille, jotka osoittavat erityistä kunnianhimoa, luovuutta, kykyjä ja älyä. Mut siksi juuri seulan pitäisikin olla tiukempi ja koulutuspaikkoja pitäisi vähentää roimasti. Keskinkertaiset ammatilliseen opetukseen eikä tusinamaisteriksi opiskelemaan. Nykyään systeemi on niin löyhä, että kenestä tahansa talliaisesta leivotaan vaikka väkisin maisteri tai diplomi-insinööri. Vaikja tämän pitäisi olla sen pienen, kyvykkään osan herkkua.

Ap

Suorittavan tason töitä kirjoitti:

Kirvesmies, rakennusmies, muurari, LVI-asentaja, autoasentaja, sähköasentaja, teleasentaja, bussinkuljettaja, metsäkoneen kuljettaja, maansiirtokoneen kuljettaja,... Riittäisivätkö nämä ensi alkuun?

Oho, ap osaa luetella ammatteja. Tapu tapu tapu. Et ole vieläkään vastannut ensimmäiseen kysymykseen.

Korkeakoulujärjestelmä on sellainen, että se tarvitsee paljon "massaa" koneistoonsa jotta rahoitus toimii. Se tarkoittaa, että korkeakoulutettuja pitää olla "ylimäärin" jotta siitä valikoituu parhaimmisto, ja haluttu ala kehittyy.