Kaveri "ei huomaa" vauvaani

Kaikkia eivät toisten muksut kiinnosta, koita tajuta.

Poista ystävistä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkia eivät toisten muksut kiinnosta, koita tajuta.

Ystäväni on erittäin lapsirakas, erityisesti vauvat ovat hänestä ihania. Se minua tässä ihmetyttää.

Ap

Minä aikoinaan välttelin ystävääni ja tämän vauvaa, kun olimme samaan aikaan raskaana (minä ties monennenko lapsettomuushoidon tuloksena, kaveri luomusti) ja lasketuissa ajoissa oli 2 viikkoa eroa. Minä sain keskiraskaudessa keskenmenon, kaverin raskaus meni hyvin. Varmaan vaikutin tosi epäkohteliaalta, mutta en vaan pystynyt tapaamaan kaveria ollenkaan loppuraskauden enkä vauvan ekojen kuukausien aikana, koska sen ajatteleminenkin läväytti niin musertavasti silmieni eteen sen, mitä itse menetin. Enkä olisi voinut taata etten olisi ruvennut itkemään jos olisin nähnyt kaveriani. Nyt olen toipunut, mutta vielä näin useamman vuoden jälkeenkin kaverini lapsen syntymäpäivien aikaan on vähän surkea olo, jos tulen ajatelleeksi, että nyt lapseni olisi saman ikäinen. En nyt sano, että kaverillasi olisi sama syy, mutta tällaistakin voi välttelyn takana olla.

No ette ole tainneet olla paljon tekemisissä?

Piditkö itse ystävääsi yhteyttä raskauden aikana ja sen jälkeen vai nytkö vasta haikailet hänen peräänsä? Oletatko että ystäväsikin elämä pyörii lapsesi ympärillä vai oletko osannut puhua muustakin?

Jos ette ole muutenkaan juuri tekemisissä, niin turha pelkän vauvan varjolla kuvitella ystävyyden elpyvän.

Vai oisko niin että ystävä on hieman vanhempi. Rakastaa lapsia ja odotti kohta tulevansa itse raskaaksi kun siskosi sai lapsen.... siitä sitten ollut vuosia ja hänetä mennyt toivo lapsesta ja siten synkkyys, pimeys, katkeruus ja masennus vallannut lapsirakkauden kun tommonen vieläkin nuorempi on onnistunu porsimaan.

Eli lapsesi muistuttaa häntä enemmän siitä että näkee epäonnistuneensa elämässään ja ettei ole toivoa lapsionnesta.

Tosin voisi vihjaista veriryhmien vaikutuksesta lapsensaantiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkia eivät toisten muksut kiinnosta, koita tajuta.

Ystäväni on erittäin lapsirakas, erityisesti vauvat ovat hänestä ihania. Se minua tässä ihmetyttää.

Ap

Minun oli lapsirakkaana, vakavassa parisuhteessa elävänä 25-vuotiaana korkeakouluopiskelijana erittäin vaikea suhtautua tuttavaperheen 16-vuotiaan amiksen (ja hulttiopoikkiksen) vauvauutiseen. Koin sen siinä tilanteessa niin epäreiluna että minulla oli kaikki ns kunnossa paitsi mieheni halu lapsen saamiseen ja sitten lapsi suodaan sellaiselle kuka ei sitä mielestäni ”ansainnut”.

Se on varmaan kateellinen sun vauvalle kun se on niin paljon kauniimpi kuin hän itse on.

Asumme eri kaupungeissa, välimatkaa siis on. Mutta aina kotikylällä tavatessamme halaamme ja vaihdamme kuulumisia. Silloin kun pyysin ystävääni käymään niin tiesin että hän on täällä päin liikenteessä, koska olimme juuri viestitelleet. Kyläily kutsuuni hän ei enää vastannut.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vai oisko niin että ystävä on hieman vanhempi. Rakastaa lapsia ja odotti kohta tulevansa itse raskaaksi kun siskosi sai lapsen.... siitä sitten ollut vuosia ja hänetä mennyt toivo lapsesta ja siten synkkyys, pimeys, katkeruus ja masennus vallannut lapsirakkauden kun tommonen vieläkin nuorempi on onnistunu porsimaan.

Eli lapsesi muistuttaa häntä enemmän siitä että näkee epäonnistuneensa elämässään ja ettei ole toivoa lapsionnesta.

Tosin voisi vihjaista veriryhmien vaikutuksesta lapsensaantiin.

Tätä olen miettinyt vaihtoehdoksi, olemme yli 30 vuotiaita ja kaverini edelleen sinkku.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai oisko niin että ystävä on hieman vanhempi. Rakastaa lapsia ja odotti kohta tulevansa itse raskaaksi kun siskosi sai lapsen.... siitä sitten ollut vuosia ja hänetä mennyt toivo lapsesta ja siten synkkyys, pimeys, katkeruus ja masennus vallannut lapsirakkauden kun tommonen vieläkin nuorempi on onnistunu porsimaan.

Eli lapsesi muistuttaa häntä enemmän siitä että näkee epäonnistuneensa elämässään ja ettei ole toivoa lapsionnesta.

Tosin voisi vihjaista veriryhmien vaikutuksesta lapsensaantiin.

Tätä olen miettinyt vaihtoehdoksi, olemme yli 30 vuotiaita ja kaverini edelleen sinkku.

Ap

Jaa, nyt en osaakaan enää sanoa onko ap tyhmä vai trolli.

Mikä siinä on, ettei voi puhua tällaisista suoraan kyseisen ihmisen kanssa? Kysy suoraan kaveriltasi mikä se juttu oikein on. Ei se varmaan muuten selviä.