Lapsi tulee lähivanhemmalta etälle ja

Kurja tilanne. Uskon että ottaa päähän.

Osta lapselle vaatteita, joita hän käyttää ollessaan luonasi. Sitten laitat ne rikkinäiset kun lähtee takaisin.

Tiedustelisin sinuna myös päiväkodista/koulusta, onko lapsi siellä millaisissa vaatteissa. Jos on siistit ja ehjät, niin tuo on jotain kummaa kiusantekoa. Jos taas lapsella on aina repalaiset vaatteet, niin huolestuisin.

Hae lähivanhemmuutta ja elareita nykyiseltä lähiltä.Ei ole lapsen edun mukaista jos lähi  ei myös panosta lapseen.

Lapsella on luonani sisä- ja ulkovaatteet (kesä+talvi) sekä kenkiä. Usein ne tänne ostetut menee lapsella reppuun ja mukana lähivanhemmalle. Äskettäin lapsi tarvitsi joulujuhliin paitapuseron. Ilmoitin, ettei tarvitse ostaa, meillä on kaapissa. Lähi laittoi viestin, että onkos teille paitiksen lisäksi muitakin vaatteita jäänyt. On sillä kuulkaa pokkaa! Paitapusero on minun ostama, aikaisempiin juhlatilaisuuksiin ja ajattelin että turha ostaa lähin uutta, kun harvoin on tarvetta juhlavaatteille. Ja pieneksi menee kuitenkin lapsen kasvaessa.

Mikäli lapsi ei saa lähivanhemmalta tarvittavaa huolenpitoa, on etävanhemman puututtava asiaan ja haettava lähivanhemmuutta. Lapsen tarpeilla ja hyvinvoinnilla ei leikitä!

No eipä tuo huoltajuusasia ihan noin yksinkertaisesti mene. Kysellyt olen ja tällä hetkellä ei nähdä sellaista ongelmaa, että lähivanhemmuuteen olisi tarvetta puuttua. Lasta on haastateltu ja ei lapsi ulkopuolisille kerro yhtään mitään. Psykologi sanoi, että lapsi on lojaali lähivanhemmalle. Pattitilanne.

Miksi ihmeessä suostut tuollaiseen tilanteeseen? Vaadi lähivanhemmuutta. Vie asia oikeuteen. Kyllä 20 cm liian lyhyet lahkeet talvikelillä on ihan hyvä peruste.

Ota oikeasti vastuu! Turha haukkua toista vanhempaa, jos itse kykenisi parempaan, mutta ei vain viitsi.

Meillä ihan sama. En tiedä onko kiusantekoa vaiko vinkki, että pitäisi ostaa jotain. Liian usein ostettu (elareiden lisäksi) vaatteita ja kenkiä. Ja silti ei koskaan ole mitään näistä uusista vaatteista päällä, kun tulee meille. Lopulta sain tarpeekseni ja nyt on täällä omat vaatteet ja kengät, joita ei valitettavasti saa mukaan ottaa. Väärin lasta kohtaan, mutta... Ei ole joka viikko varaa ostaa uusia, enkä kehtaa lasta rikkinäisissä vaatteissa ulkona kuljettaa. Käy sääliksi, jos oikeasti kulkee kaikki muut ajat liian pienissä resuissa. En tiedä mihin ne elarit ja ostetut vaatteet/kengät häviävät, kun lapsen päällä niistä ei koskaan näy jälkeäkään.

Lapsesta on siis teille vanhemmille tullut tässäkin tapauksessa kinastelun väline? Kumpi ostaa ja mitä, kumpi maksaa ja mitä, minun ostamiani vaatteita/välineitä/leluja ei käytetä toisessa kodissa... Entä jos unohtaisitte "oikeassa olemisen" ja pitäisitte huolta lapsen hyvinvoinnista? Jos taloutenne ovat eri suuruusluokkaa, on mahdotonta olettaa että molempien kotien ostokäyttäytyminen olisi samanlaista. Jos sinulla on rahaa, jätä katkeruutesi eksää kohtaan sivuun, ja hanki tarvittavat vaatteet ja harrastusvälineet - ne ovat oman lapsesi hyväksi. Kirppareilta saa tavaraa varsin sopuisaan hintaan. Jos lähi sen sijaan oikeasti laiminlyö lasta, hae lähivanhemmuutta.

Olen töissä päiväkodissa, jossa on lapsia monenlaisista perhetaustoista. Olen huomannut konkreettisesti, että esim. rikkinäiset vaatteet eivät mitenkään korreloi onnettoman perhetaustan kanssa. Osalla näistä lapsista on ns. hipihtävät vanhemmat, joita ei haittaa että tukka on takussa, housunpolvet rikki ja naama aamupalassa. Perheissä on kuitenkin hyvä ja lämmin yhteishenki ja lapset voivat hyvin. Toiset lapsista taas ovat aistiyliherkkiä, eivätkä suostu pukemaan uusia vaatteita kuin äärimmäisen pakon edessä. Joulujuhliinkin tullaan verkkareissa ja kulahtaneessa t-paidassa (pahoittelevien vanhempien kera). Toisaalta taas, alkoholiongelmaisten lapset ovat usein tiptop, sillä yritetään kompensoida kodin mörköjä.

Lähin palkka on samaa luokkaa kuin minulla. Ja on jo kysytty ja käräjille menoa ei suositeltu, että tulisin häviämään. Niin mitä minun kimppuun käydään. Ihminen hyödyntää toista niin pitkään kuin saa. Ja ei, en suostu maksamaan ja ostamaan kaikkea lähin kotiin. Ostan meille ja lapsi käyttää niitä meillä. Lapsi saa meillä, mitä tarvitsee. En kai minäkään mikään niin varakas ole, että kahteen paikkaan olisi varaa kaikki ostaa. Joku raja sentään.

20 cm liian lyhyet lahkeet tarkoittaa varmaan sitä, että kyseessä on ainakin 2 vuotta vanhat talvivaatteet. Hyvällä tuurilla sama puku riittää 2 talveksi, mutta et taida sinäkään kovin usein ostella noita vaatteita lapselle. Jos lapsi on alle kouluikäinen, niin kyllähän aika suuri osa vaatteista menee pieneksi vuoden käytössä. Harva vaate on niin pitkäikäinen tuossa ikäluokassa, että pystyy käyttämään 2-3 vuottakin.

Lukiko siinä, että toppahousut oli 20 cm liian lyhyet? Eipä tainnut lukea..

Vierailija kirjoitti:

Lähin palkka on samaa luokkaa kuin minulla. Ja on jo kysytty ja käräjille menoa ei suositeltu, että tulisin häviämään. Niin mitä minun kimppuun käydään. Ihminen hyödyntää toista niin pitkään kuin saa. Ja ei, en suostu maksamaan ja ostamaan kaikkea lähin kotiin. Ostan meille ja lapsi käyttää niitä meillä. Lapsi saa meillä, mitä tarvitsee. En kai minäkään mikään niin varakas ole, että kahteen paikkaan olisi varaa kaikki ostaa. Joku raja sentään.

Osta LAPSELLE ja LAPSEN käyttöön, vaatteet ja harrastusvälineet kulkevat mukana siellä missä lapsi nyt sitten milloinkin on. Tästä näkyy että pääasiallinen motiivisi tekstillesi liittyy eksään, ei lapsesi hyvinvointiin. Jos eksä on ääliö ja yrittää elää siivelläsi, se on hänen tyhmyyttään. Jos siksi pihtaat lapsesi tarpeista, se on sinun tyhmyyttäsi.