Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Raskauden keskeytys rv15 sikiövaurion takia
Äitikö
30.12.2017 |
Tänään käytiin ihan normaalisti ultrassa ja saatiin kuulla että vauvassa jotain pahasti vialla. Lääkäri teki lähetteen spesialistille ja päästiin sinne heti sisälle. Saatiin kuulla että vauvan mahassa ei ole normaalia peitettä ja kaikki sisäelimet vatsan ulkopuolella. Lisäksi vauvalla paha skolioosi, toinen jalka puuttuu täysin ja toinen jalka normaalia lyhyempi. Lääkärit ei antanut mitään toivoa ja sanoivat että keskeytys on ainoa vaihtoehto.
En voi ymmärtää miten tätä ei ole huomattu aikasemmin, kun jo useampi ultraus ja lääkärikäynti takana.. kaiken piti olla hyvin ja vauvan normaali. Uuden vuoden jälkeen on sitten raskauden keskeytys synnyttämällä ja sillon tosiaan tuo rv 15. Onko kenelläkään kokemusta? Kuulemma annetaan jotain supistukset aloittavaa lääkettä ja sitten synnytän vauvan alakautta. Saadaan kuulemma vauva kotiin haudattavaksi. Syntyykö vauva ns elävänä, vai kuoleeko se tuohon lääkkeeseen?
Ajatuskin tuosta synnytyksestä tuntuu todella pahalta.. tämä on meidän ensimmäinen lapsi ja 2 vuotta yritettiin tulla raskaaksi ennen kuin onnistuttiin.
Kommentit (13)
Itse menetin verta kovasti ja olisin päässyt illalla kotiin, mutta olin niin heikkona että jäin yöksi. Kuusi tuntia muistaakseni meni sikiön ulostuloon. Sikiö voi olla elossakin, mutta harvinaisempaa. Itsellä jäi sikiö roikkumaan napanuorastaan jalkoväliin, kauhea tilanne. Otan osaa, kokemus tulee olemaan elämäsi raskain!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella raskas asia. Onko sinulla ollut ultrakäyntejä siis enemmänkin kuin mahdollinen alkuraskauden ultra? Miksi niin monta ultraa? Paljon voimia sinulle!
Vierailija kirjoitti:
Itse menetin verta kovasti ja olisin päässyt illalla kotiin, mutta olin niin heikkona että jäin yöksi. Kuusi tuntia muistaakseni meni sikiön ulostuloon. Sikiö voi olla elossakin, mutta harvinaisempaa. Itsellä jäi sikiö roikkumaan napanuorastaan jalkoväliin, kauhea tilanne. Otan osaa, kokemus tulee olemaan elämäsi raskain!
Mulla meni taas koko toimitukseen 1h ja päästivät melkein heti kotiin kun kaikki sujui niin "hyvin". Tosiaan itselläkin jäi roikkumaan napanuorasta ja menin ihan kamalaan paniikkiin :( Miksei tästäkään varoiteta ennemmin. Ja kyllä, raskainta ikinä tätä ei pitäisi kenenkään joutua maailmassa kokemaan.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä kokemusta keskenmenosta viikolta 16.
Elikkä yleensä sulle annetaan enimmäiseksi kohdunkaulaa avaava lääke ekana päivänä ja pääset yöksi kotiin, joillakin alkaa kuulemma jotain jo tapahtua tämän jälkeen itsellä ei ainakaan vaikuttanut mihinkään. Seuraavana aamuna aletaan antamaan toisia, ja ymmärtääkseni vauvan pitäisi kuolla jo ensimmäisestä lääkkeestä (meillä ainakin kuitenkin näkyi vielä sydänäänet seuraavana aamuna) mutta varmasti kai niistä toisista. Eli ei elävää pitäisi kai joutua missään nimessä synnyttämään. En tosin ole varma, meillä ainakin suoraan sanottuna annettiin aivan liian vähän informaatiota ja kaikki oli tosi kylmiä.
Aamulla kannattaa ottaa tuntia ennen kipulääkettä, ja sulle annetaan kyllä pyydettäessä sairaalassa. Itseä varoiteltiin kivusta että ihan samat kuin synnytyksessä, mutta en kipua juurikaan tuntenut. Henkiset kivut sen sijaan olivat ne pahimmat. Ihan kamalaa joutua synnyttämään ja näkemään oma pikkuinen, joka näyttää jo noilla viikoilla ihan isolta tunnistettavalta vauvalta :(
Jos vaan mahdollista kannattaa ottaa joku tukihenkilö mukaan.
Itsellä ainakin koski tosi pahasti ja monta päivää näky kummitteli mielessä, mutta tässäkin aika parantaa haavat, ei oman lapsen menettämisestä koskaan toivu (vaikka kyse onkin näin pienestä, ja itsellä ainakin tuntuu ehkä jopa pahemmalta kun ei koskaan saanut pientä konkreettisesti tavata en tiedä) eikä tarvitsekkaan mutta ajan kanssa helpottaa.
Kovasti nyt voimia sinne <3
Miksi piti käynnistää, jos keskenmeno oli käynnissä?
Raskaus todettu ulkomailla, kun asutaan miehen töiden takia täällä osa vuodesta. Täällä ultrataan normaalisti joka kuukausi, aina viikolsta 6 lähtien. Suomessa ultrattiin ekalla neuvolakäynnillä ja sit vielä tarkistettiin uudestaan niskapoimun mittauskäynnillä. Suomessa tehtiin myös se kromosomitesti verestä ja kaikki ollut ihan normaalia.
Torstaina lensin vielä ja neuvolassa varmistettiin vielä yhteen kertaan että kaikki varmasti ok, kun olen poissa suomesta 3kk. Tämä tarkistus oli toissapäivänä ja neuvolan täti oli ihan varma että kaikki täysin normaalia. Et ei mitään erikoista syytä ultrille.. ihan normaalisti kertyny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitikö kirjoitti:
Raskaus todettu ulkomailla, kun asutaan miehen töiden takia täällä osa vuodesta. Täällä ultrataan normaalisti joka kuukausi, aina viikolsta 6 lähtien. Suomessa ultrattiin ekalla neuvolakäynnillä ja sit vielä tarkistettiin uudestaan niskapoimun mittauskäynnillä. Suomessa tehtiin myös se kromosomitesti verestä ja kaikki ollut ihan normaalia.
Torstaina lensin vielä ja neuvolassa varmistettiin vielä yhteen kertaan että kaikki varmasti ok, kun olen poissa suomesta 3kk. Tämä tarkistus oli toissapäivänä ja neuvolan täti oli ihan varma että kaikki täysin normaalia. Et ei mitään erikoista syytä ultrille.. ihan normaalisti kertyny.
Eli sulla on nyt jotain vko 13-14? Ei se mikään ihme ole, ettei aiemmin ole huomattu, kun itse kävin ultrassa viikolla 9+ vauva oli vielä ihan pieni pähkinä, jolla vasta jalan- ja käsientyngåt. Vkolla 12 sitten onkin jo mahdollista kunnolla noita raajoja yms. Nähdä, joten ihan normaalia, että tuossa kohtaa nuo huomataan.
Otan osaa suruunne
Kiitos osanotosta. Ei varmasti ollut helppoa sulle tai muillekkaan jotka on käyny tai joutuu käymään tän läpi.. täällä sanottiin että annetaan aamulla se lääke joka alottaa supistukset ja sitte jäädään yöksi sairaalaan tarkkailuun.
Onneks mulla on mun mies tukena ja se saa olla mukana tuossa synnytyksessä ja sit jäädä kans yöksi yms. En kestäis jos joutus käymään tän yksin läpi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitikö kirjoitti:
Raskaus todettu ulkomailla, kun asutaan miehen töiden takia täällä osa vuodesta. Täällä ultrataan normaalisti joka kuukausi, aina viikolsta 6 lähtien. Suomessa ultrattiin ekalla neuvolakäynnillä ja sit vielä tarkistettiin uudestaan niskapoimun mittauskäynnillä. Suomessa tehtiin myös se kromosomitesti verestä ja kaikki ollut ihan normaalia.
Torstaina lensin vielä ja neuvolassa varmistettiin vielä yhteen kertaan että kaikki varmasti ok, kun olen poissa suomesta 3kk. Tämä tarkistus oli toissapäivänä ja neuvolan täti oli ihan varma että kaikki täysin normaalia. Et ei mitään erikoista syytä ultrille.. ihan normaalisti kertyny.
Onko vielä mahdollista tarkistaa ultralla? Kun kuitenkin aiemmin ollut kaikki hyvin.
Hirveän raskas asia. Itse sain keskenmenon rv12:lla (keskeytynyt km, oli menehtynyt jo aiemmin) ja se oli todella raskasta. Saati sitten myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä kokemusta keskenmenosta viikolta 16.
Elikkä yleensä sulle annetaan enimmäiseksi kohdunkaulaa avaava lääke ekana päivänä ja pääset yöksi kotiin, joillakin alkaa kuulemma jotain jo tapahtua tämän jälkeen itsellä ei ainakaan vaikuttanut mihinkään. Seuraavana aamuna aletaan antamaan toisia, ja ymmärtääkseni vauvan pitäisi kuolla jo ensimmäisestä lääkkeestä (meillä ainakin kuitenkin näkyi vielä sydänäänet seuraavana aamuna) mutta varmasti kai niistä toisista. Eli ei elävää pitäisi kai joutua missään nimessä synnyttämään. En tosin ole varma, meillä ainakin suoraan sanottuna annettiin aivan liian vähän informaatiota ja kaikki oli tosi kylmiä.
Aamulla kannattaa ottaa tuntia ennen kipulääkettä, ja sulle annetaan kyllä pyydettäessä sairaalassa. Itseä varoiteltiin kivusta että ihan samat kuin synnytyksessä, mutta en kipua juurikaan tuntenut. Henkiset kivut sen sijaan olivat ne pahimmat. Ihan kamalaa joutua synnyttämään ja näkemään oma pikkuinen, joka näyttää jo noilla viikoilla ihan isolta tunnistettavalta vauvalta :(
Jos vaan mahdollista kannattaa ottaa joku tukihenkilö mukaan.
Itsellä ainakin koski tosi pahasti ja monta päivää näky kummitteli mielessä, mutta tässäkin aika parantaa haavat, ei oman lapsen menettämisestä koskaan toivu (vaikka kyse onkin näin pienestä, ja itsellä ainakin tuntuu ehkä jopa pahemmalta kun ei koskaan saanut pientä konkreettisesti tavata en tiedä) eikä tarvitsekkaan mutta ajan kanssa helpottaa.
Kovasti nyt voimia sinne <3Miksi piti käynnistää, jos keskenmeno oli käynnissä?
Oikeastaan mulle ei koskaan kerrottu syytä?
Kotona nousi korkea kuume ja vatsaa alkoi kummasti "polttaa", verta alkoi tulla pikkasen -> Päivystykseen jossa kukaan ei uskonut että jotain oikeasti vialla, vaikka sanoin että oman kroppani kyllä tunnen, todettiin vaan että välillä voi raskaanakin vuotaa. No sitten kun oli lähemmäs 40c kuumetta uskoivat ja lähettivät ultraan jossa todettiin ettei ole lapsivettä. Kotiin ja seuraavana aamuna kättärille ultraan jossa lääkäri vaan totesi että sydänäänet on, mutta koska vettä ei ole ei ole mahdollisuuksia selvitä. Tästä 3pvän päähän aika sairaalaan keskeytykseen (jolloin vielä näkyi sydänäänet). Koskaan mulle ei selitetty mahdollisia syitä keskenmenoon, oisko mitään selviytymismahdollisuuksia ollut jne. Tai syytä miksi keskeytykseen. Ehkä kun viikkoja oli niin paljon? Onneksi tosin näin en olisi mitenkään selvinnyt yksin kotona mitään napanuoraa katkaistessa. Ja itse olin nuori ja eka raskaus, olin todella paniikissa en oikein osannut kysellä mitään :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ultran mukaan olen nyt viikolla 15 ja toissapäivänä kävin suomessa ultrassa, missä sanottiin että kaikki hyvin. Tänään kävin ulkomailla ultrassa ja lääkäri huomasi heti että kaikki sisäelimet on ulkona vartalosta ja että selkäranka on ihan koukun muotonen.. jalat huomattiin vasta spesialistilla, mille pääsin heti tuon lääkärikäynnin jälkeen. Vauva oli nyt melkeen 10cm pitkä.
Kiitos osanotoista.
Tänään tehtiin kaksi ultraa. Eka omalla lääkärillä ja toinen melkeen vartin kestävä ultra spesialistilla joka kahto kaikki kohdat huolellisesti moneen kertaan. Todella ikävä kuulla menetyksestäsi.. ei ole kenellekkään helppoa, varsinkin jos vauva on haluttu :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otan osaa.
Tuohon vauvan roikkumiseen, saa synnyttää myös vuoteessa. Ainakin suomessa. Tarjoavat portatiivia, mutta siihen ei todellakaan tarvitse suostua. Itse kieltäydyin, tuntui niin karulta synnyttää pönttöön joihin toiset ulostavat..
Alue: Aihe vapaa
Itsellä kokemusta keskenmenosta viikolta 16.
Elikkä yleensä sulle annetaan enimmäiseksi kohdunkaulaa avaava lääke ekana päivänä ja pääset yöksi kotiin, joillakin alkaa kuulemma jotain jo tapahtua tämän jälkeen itsellä ei ainakaan vaikuttanut mihinkään. Seuraavana aamuna aletaan antamaan toisia, ja ymmärtääkseni vauvan pitäisi kuolla jo ensimmäisestä lääkkeestä (meillä ainakin kuitenkin näkyi vielä sydänäänet seuraavana aamuna) mutta varmasti kai niistä toisista. Eli ei elävää pitäisi kai joutua missään nimessä synnyttämään. En tosin ole varma, meillä ainakin suoraan sanottuna annettiin aivan liian vähän informaatiota ja kaikki oli tosi kylmiä.
Aamulla kannattaa ottaa tuntia ennen kipulääkettä, ja sulle annetaan kyllä pyydettäessä sairaalassa. Itseä varoiteltiin kivusta että ihan samat kuin synnytyksessä, mutta en kipua juurikaan tuntenut. Henkiset kivut sen sijaan olivat ne pahimmat. Ihan kamalaa joutua synnyttämään ja näkemään oma pikkuinen, joka näyttää jo noilla viikoilla ihan isolta tunnistettavalta vauvalta :(
Jos vaan mahdollista kannattaa ottaa joku tukihenkilö mukaan.
Itsellä ainakin koski tosi pahasti ja monta päivää näky kummitteli mielessä, mutta tässäkin aika parantaa haavat, ei oman lapsen menettämisestä koskaan toivu (vaikka kyse onkin näin pienestä, ja itsellä ainakin tuntuu ehkä jopa pahemmalta kun ei koskaan saanut pientä konkreettisesti tavata en tiedä) eikä tarvitsekkaan mutta ajan kanssa helpottaa.
Kovasti nyt voimia sinne <3