Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies suuttui joululahjakarkkieni syömisestä
29.12.2017 |
Hieman taustaa: olen koko suhteemme ajan syönyt enemmän karkkia ja yleisesti herkkuja kuin mies. En ole lihonut (päinvastoin olen laihtunut 10kg siitä kun tapasimme) enkä ole koskaan esittänyt muuta kuin olen, eli olen jo alussa myöntänyt olevani sokerikoukussa enkä jaksa piilotella tätä. Mies on itse taipuvaisempi esim. alkoholiin, eli mikään puhdas pulmunen ei ole hänkään. Mies on sanonut haluavansa lopettaa juomisen (huom. minä en ole koskaan sanonut haluavani lopettaa kokonaan sokeria) mutta ei ole onnistunut siinä. Mies on siis jossain määrin alkoholisti, minä herkuttelija. Tämä on ollut alusta asti molemmille selvää.
Noin puoli vuotta seurusteltuamme mies alkoi kytätä syömisiäni ja huomauttelemaan painosta ja herkuista. Olin tosi loukkaantunut, kun olin juuri saanut laihdutettua ylipainoisesta normaalipainoiseksi. Mieheltä tuli joitakin kuukausia tosi ikäviä ja ilkeitä kommentteja, joten sanoin hänelle että jos hän ei hyväksy minua tällaisena kuin olen ja lopeta ilkeilyä, joudumme eroamaan. Minä en voi lopettaa sokeria vain miehen mieliksi, enkä itse näe ulkonäössäni mitään vikaa. Mies tajusi itsekin kuinka pinnallinen ja pikkumainen onkaan, ja lupasi lopettaa kommentit ja kyttäyksen ja hyväksyä minut. Olen miehelle parasta mitä hänelle on tapahtunut, meillä on muuten loistava suhde eikä minusta keksi mitään oikeita vikoja joten tällaiset paheet on ainoita asioita missä minut voi tuomita.
Noh, nyt on mennyt kuukausia niin ettei mies ole enää kontrolloinut ruokiani tai painostanut laihduttamaan. (Vielä joitakin kuukausia sitten oli esim. sellainen "riita", että mies näki kuvan minusta bikineissä 14-vuotiaana ja kysyi ihan tosissaan haluaisinko laittaa kyseisen kuvan vaikka jääkaappin oveen tavoitekuvaksi... olin tuon ikäisenä vielä lapsekkaampi ja painoin 10-15kg vähemmän kuin nyt) Nyt joululomalla tuli kuitenkin taas uusi kriisi aiheesta ja mies suuttui/loukkaantui kun söin hänen mielestään tässä jouluviikolla liikaa karkkia ja kakunkin tein. Jatkuu... (1/2)
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
En minä ainakaan viitsisi tuollaista naista, joka on heikkoutensa orja eikä mitään edes asialle halua yrittää.
Siis.. Miksi pitäisi? Jos ap on normaalipainoinen, ei polta eikä juo, elää suht terveellisesti, käy töissä / koulussa ja elämä on mallillaan, niin MIKSI hänen pitäisi niistä herkuistakin luopua?! Ettei elämässä vaan olisi yhtään mitään mistä nauttii?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaa siltä että ei ole terve päästään tuo mies. Lisäksi alkoholisti. Yrittää siirtää huomion omasta alkoholiongelmastaan sinun syömiseen. Tekee siis herkuttelustasi riippuvuutta puheissaan, tavoitteena se, että katsos ei hän ole tässä ainut riippuvainen vaan sinäkin olet koukussa. Todellisuudessa tuollaienn herkuttelu ei ole mitään riippuvuutta, vaan ihan normaalia! Mies on saanut istutettua päähäsi ajatuksen riippuvuudesta. Lisäksi monet ns. toimintakykyiset alkoholistit (siis työ/opiskelu/muu elämänhallinta näennäisesti kunnossa) kontrolloivat muita ihmisiä tai asioita elämässään koska eivät pysty kontrolloimaan alkon käyttöään. Esim. monet siivoavat hulluina, ovat pikkutarkkoja, työhulluja ja hemmottelevat puolisoaan ja lapsiaan, näin hakevat oikeutuksen juomiselleen... kun kaikki muut asiat on hoidettu ja lapset ja puoliso tyytyväisiä, saan juoda pullon vodkaa ja kopan kaljaa viikonloppuna eikä kellään ole nokankoputtamista kun kaikki muut asiat on hoidossa. Jätä se, ei tuo tuosta helpotu. Jos aiot jäädä, niin miehen pitää lopettaa juominen ja hakea apua muihinkin ongelmiinsa.
Liity läskimyytinmurtajiin, saat itsetunnon lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa mies, joka haluaa asettaa aikuiselle tavoitteeksi 14-vuotiaan kropan, ansaitsee kengänkuvan takalistoonsa.
Aivan. Ei aikuisen naisen kroppa ole sama kuin 14v eikä tarvitse olla. Hohhoijjaa. Sairasta. Väkisinkin tulee jtn muotoa vaikka olis kuinka laiha.
Ot: monilla 14-vuotiailla on jo ihan naisen kroppa. Eri asia, jos puhuttaisiin vaikka kymmenvuotiaista. Esim itsellä oli ihan samankokoiset rinnat ja muutkin mitat jo 13-vuotiaana, kuukautisetkin oli silloin ollut jo useamman vuoden. Muutama vaate on siltä ajalta tallessa, ja ovat ihan sopivia. Ei siis 14-vuotiaaseen vertaaminen automaattisesti mitään sairasta ole.
N38
Mä olen kanssa saanut kuulla lihomisestani. Painoindeksini oli suhteen alkaessa 20, ja huomauttelu vatsan kasvamisesta alkoi välittömästi kun tuli pari kiloa lisää. Miehen eksä lihosi heidän suhteensa aikana lähes parikymmentä kiloa (osittain sairauden takia), joten hän kuulemma pelkäsi että minulle käy samoin.
Tuo on uskomattoman epäkohteliasta ja pinnallista käytöstä. Tuntui siltä, että rakkaus minuun ei ollut aitoa, jos parin kilon lihominen on jo kauhea kriisi. Varsinkin kun mies lihoi samaa tahtia itsekin.
Oma kokemukseni on, että tuollainen mies ei ikinä tule parantumaan käytöstavattomuudestaan. Vaikka hän pyytelee anteeksi ja vaikuttaa ymmärtävän kuinka törkeää toisen ulkonäöstä valittaminen on, ja lupaa jopa lopettaa, ei se oikeasti koskaan lopu. Aina tulee uusia huomautuksia, koska mies kuitenkin päässään miettii pantavuuttasi koko ajan. Et ole hänelle ensisijaisesti paras ystävä ja rakas ihminen, vaan seksiobjekti. Kun hänen seksinukkensa alkaa mennä "pilalle", se on hänelle maailmanloppu, eikä hän voi pitää turpaansa kiinni asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tehkää uudenvuoden lupaus. Sinä pidät herkuttoman tammikuun ja mies tipattoman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa mies, joka haluaa asettaa aikuiselle tavoitteeksi 14-vuotiaan kropan, ansaitsee kengänkuvan takalistoonsa.
Aivan. Ei aikuisen naisen kroppa ole sama kuin 14v eikä tarvitse olla. Hohhoijjaa. Sairasta. Väkisinkin tulee jtn muotoa vaikka olis kuinka laiha.
Ot: monilla 14-vuotiailla on jo ihan naisen kroppa. Eri asia, jos puhuttaisiin vaikka kymmenvuotiaista. Esim itsellä oli ihan samankokoiset rinnat ja muutkin mitat jo 13-vuotiaana, kuukautisetkin oli silloin ollut jo useamman vuoden. Muutama vaate on siltä ajalta tallessa, ja ovat ihan sopivia. Ei siis 14-vuotiaaseen vertaaminen automaattisesti mitään sairasta ole.
N38
Onpas sairasta. Jos aikuinen mies himoitsee 14-vuotiasta, ei ole tervettä. En usko, että kaikki ovat 14-vuotiaana samanlaisia kuin aikuisena, aika harva varmaan. Itselläni alkoi kuukautiset 14-vuotiaana (ihan normaalia), olin 20-vuotiaana 4 senttiä pidempi ja rinnat kasvoivat kaksi kuppikokoa siitä, mitä ne olivat 14-vuotiaana. Olin kummassakin iässä normaalipainoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö sä voi äijälle sanoa suoraan että pidä vi##u se turpas kiinni ja anna mun syödä saa#ana mitä mä haluan.
Ja lihoo ja turpoaa, ja tietää, että kun mies illalla tulee sänkyyn naidakseen häntä, niin mies ei voi kuin miettiä mässyä, jota ap on vedellyt kiduksiinsa ja vielä olettaa olevansa miehestä panemisen arvoinen?
Siis miehelle ois ihan kiva jos ap ois panemisen arvoinen, mutta mieshän jo kertoi, ettei ole. Niin mitä toi sun uhoamisesi oikein auttaa?Miksi tällaista järkipuhetta pitää alapeukuttaa? Puhuin vain miehen näkemyksisä. Kuka haluaa, että itseään nai ihminen, jolla on verkkokalvoillaan se, että olet possu? Vai jonkun mielestä ihan ok?
Sulla menee täysin ohi se että ne naiminen on tuossa sivuseikka naisen kannalta, sillä joka asiaan puuttuva mies on turnoff. Eli itse taatusti sanoisin miehelle että vetää vaan käteensä, multa ei heru. Varsinkin jos mies itse lipittää alkoa koko ajan eikä pidä sitä ongelmana.Se ON ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Tehkää uudenvuoden lupaus. Sinä pidät herkuttoman tammikuun ja mies tipattoman.
Mutta miksi minun pitäisi, jos olen alusta asti ollut tällainen ja mieheni on minut tällaisena herkuttelijana valinnut? Muistan kuinka puhuin hänelle jo tyyliin toisilla treffeillä siitä että syön liian usein karkkia. Mies sanoi silloin että ei se mitään, hänkin on kahvikoukussa ja viinan kanssa ongelmaa myös. Niistä ajoista olen nyt sitten laihtunut 10kg (eli lisännyt liikuntaa ja syönyt vähemmän herkkuja kerralla, vaikka edelleen syön usein) ja nyt vasta on miestä alkanutkin ärsyttää kyseinen asia, vaikka näytän paremmalta kuin ennen.
Eikö se ole miehen vastuulla päättää, haluaako olla sokeria syövän kanssa vai ei, ja joko etsiä terveellisempi nainen tai sitten hyväksyä minut ja kauhea tapani sellaisenaan? En minäkään painosta häntä lopettamaan alkoholia, päätin ja tajusin jo häneen rakastuessa että jos haluan tämän miehen kanssa olla niin alkoholi kuuluu aina jossain määrin kuvioon. Muutoksen täytyy lähteä ihmisestä itsestään, ei tällaisia asioita muuteta toisen mieliksi. Olisinhan minä jo sinkkuna lopettanut herkuttelun jos olisin itse sitä halunnut ja jos olisin ollut onneton sen takia! Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sitä ärsyttää enemmänkin se jatkuva maiskutus ja rouskutus ja mussutus? Itse inhoan toisten ihmisten syöntiääniä ja sellanen suklaan imutus ja joku pastillin muljuttelu saa mut raivotilaan. Keksin aina tekosyyn että voin poistua paikalta.
Vierailija kirjoitti:
Jos sitä ärsyttää enemmänkin se jatkuva maiskutus ja rouskutus ja mussutus? Itse inhoan toisten ihmisten syöntiääniä ja sellanen suklaan imutus ja joku pastillin muljuttelu saa mut raivotilaan. Keksin aina tekosyyn että voin poistua paikalta.
Kyllä mies olisi sen tässä vaiheessa jo voinut sanoa suoraan. Hän saattaa kuittailla vaikka menisin suklaapatukan kanssa eri huoneeseen eli ei ole kyse siitä että pakottaisin hänet kuuntelemaan ja katsomaan. Mies on myös myöntänyt suoraan että kontrollointi vaihtuisi vain johonkin toiseen asiaan jos muuttaisin ruokavalion. Seuraava asia voisi olla esim. urheilu tai unirytmi. On sanonut ettei mikään määrä liikuntaa ole ikinä tarpeeksi jne... Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liity läskimyytinmurtajiin, saat itsetunnon lähteä.
En ole läski, vaan mies pelkää että minusta TULEE läski. Hän ei ymmärrä että söin ennen enemmän karkkia (sillä on väliä syökö päivässä 3 suklaata vai 300g suklaata) ja nykyisellä menolla pysyn tottakai pienempänä kuin ennen. Se mikä minulle ja monelle muulle on kohtuus on miehen mielestä liikaa, koska hänen mielestä sopivasti sokeria on ei sokeria ollenkaan.
Kysyin muuten eilen mieheltä häiritseekö häntä sitten sipsit tai muut suolaiset, niin ei kuulemma. Niitä siis saisin syödä ja rasva ja suola ei huoleta häntä ollenkaan, se on vain sokeri mikä tappaa ja tuhoaa. Mielestäni tuossa ei ole mitään järkeä, koska tottakai on pahempi syödä sipsipussi kuin vaikka pari tikkaria. Mutta ei miehen mielestä, tai ainakaan se ei herätä hänessä yhtä negatiivisia tunteita. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No teeppä niin kuin joku tuolla aiemmin ehdotti. Näytä miehelle ihan konkreettisilla esimerkeillä paljonko hänen alkoholijuomissaan on sokeria. Luulen että yllättyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sitä ärsyttää enemmänkin se jatkuva maiskutus ja rouskutus ja mussutus? Itse inhoan toisten ihmisten syöntiääniä ja sellanen suklaan imutus ja joku pastillin muljuttelu saa mut raivotilaan. Keksin aina tekosyyn että voin poistua paikalta.
Kyllä mies olisi sen tässä vaiheessa jo voinut sanoa suoraan. Hän saattaa kuittailla vaikka menisin suklaapatukan kanssa eri huoneeseen eli ei ole kyse siitä että pakottaisin hänet kuuntelemaan ja katsomaan. Mies on myös myöntänyt suoraan että kontrollointi vaihtuisi vain johonkin toiseen asiaan jos muuttaisin ruokavalion. Seuraava asia voisi olla esim. urheilu tai unirytmi. On sanonut ettei mikään määrä liikuntaa ole ikinä tarpeeksi jne... Ap
Jätä tuo päästään vialla oleva mies.
Vierailija kirjoitti:
Tehkää uudenvuoden lupaus. Sinä pidät herkuttoman tammikuun ja mies tipattoman.
Mä kokeilin tätä mun exän kanssa, joka oli jonkun aiemmin mainitsema toimintakykyinen alkoholisti. Arvatkaas kumman lakko kesti? Minun tietysti, mies ei pystynyt olemaan viikkoakaan ilman alkoa. Sitten mies keksi, että oikeastaan minä olen pahemmin netti- kuin sokeririippuvainen, eli minun pitäisikin olla ilman nettiä, jotta hän olisi vastaavasti ilman alkoholia. Kiinni veti. Ei kestänyt montakaan päivää hänen lakkonsa, minkä jälkeen hän suuttui jos asiasta yritti keskustella.
Onneksi se on ex :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehkää uudenvuoden lupaus. Sinä pidät herkuttoman tammikuun ja mies tipattoman.
Mä kokeilin tätä mun exän kanssa, joka oli jonkun aiemmin mainitsema toimintakykyinen alkoholisti. Arvatkaas kumman lakko kesti? Minun tietysti, mies ei pystynyt olemaan viikkoakaan ilman alkoa. Sitten mies keksi, että oikeastaan minä olen pahemmin netti- kuin sokeririippuvainen, eli minun pitäisikin olla ilman nettiä, jotta hän olisi vastaavasti ilman alkoholia. Kiinni veti. Ei kestänyt montakaan päivää hänen lakkonsa, minkä jälkeen hän suuttui jos asiasta yritti keskustella.
Onneksi se on ex :)
Tätä minäkin pelkään. Että vaikka jättäisinkin sokerin se on sitten seuraavana urheilu, uni, netti tai mitä ikinä... syön väärin ja rentoudun väärin ja elän väärin. Niin kauan kun mies itse ei saa hallintaa omaan elämäänsä. Luulen että kokonaisvaltaisesti tyytyväiset ja onnelliset ihmiset eivät jaksa niin välittää miten muut tekevät, kun he keskittyvät itseensä. Ap
Alue: Aihe vapaa
Tuollaista ei pidä kenenkään hyväksyä. Kuten täällä aiemmin mainittiin niin kyse ei ole sokerista tai herkuista vaan miehen kontrollinhalusta kuten hän itsekin on asian myöntänyt. Tiedostaa kirjoituksestasi päätelleen asian vielä pelottavan hyvin, eikä tee sille mitään. Ei tuo tuosta tule paranemaan. Ap, lähde ennen kuin ongelma riistäytyy käsistä. Tervejärkisiäkin miehiä on olemassa, ansaitset parempaa.