Miksi TE olette työllistyneet?

Ihan vain hyvällä tuurilla. Mulla on aina ollut töitä, mutta en kuvittele ollenkaan, että se olisi oma ansioni. Olen kouluttautunut ja hyvässä työssä, mutta ihan yhtä hyvin vaaka olisi voinut jossain vaiheessa kallistua toiseen suuntaan ja olisin nyt työtön. Kaikkea ei vaan voi hallita, se voi joskus olla niin pienestä kiinni.

Opiskelijakaverit jäivät lomailemaan valmistuttuaan. Minä en, vaan hain ja sain osapäivätyön, joka muuttui myöhemmin kokopäivätyöksi.

Vierailija kirjoitti:

Koska olen alakoulusta lähtien ahkeroinut laiskottelun sijaan. Tehnyt tunnollisesti ja ahkerasti koulutyöt. Jättänyt huvitukset pois ja heti valmistumisen jälkeenmennyt vakituiseen hyväpalkkaiseen työhön. Työllistyminen on tahtotila.

Olen lapsesta asti tehnyt töitä, ja onneksi niitä on aina löytynyt. Tiedän silti varsin hyvin, että työllistyminen ei ole tahtotila, vaan sattumankauppaa. Kuinka pihalla on ihminen, joka luulee, että ne vapaana olevat 30.000 paikkaa riittävät 500.000 työttömälle?

Yrityksen toimipiste saneerattiin ja pääsin pariksi vuodeksi ansiosidonnaiselle sapatille. Tein sivussa tutkimusta yliopistossa. Viiskymppiä täytettyäni ja työmarkkinoiden piristyttyä lähetin muutamaan paikkaan hakemukset ja parin kuukauden päästä sain kiinnostavimman kanssa sopparin aikaiseksi. Hivutin tietysti pakkaakin lopussa ylöspäin. Minulla on parin vuosikymmenen kokemus kv. projektien vetämisestä mikä kiinnosti työnantajaani.

Työllistynyt kirjoitti:

Ensin työllistyin suhteilla. Hoidin työni niin hyvin, että sain 12 vuoden jälkeen ylennyksen. Viimeisen kerran hain töitä ihan omilla avuillani. Tein 15 hakemusta, pääsin 6 kertaa haastatteluun ja sain peräkkäisinä päivinä 2 työpaikkaa. Vielä myöhemmin kolmannesta soitettiin, että valittu oli perunut ja olisin saanut senkin.

Ja mikskö? Asuinpaikan (Pääkaupunkiseutu), työkokemuksen, suhdanteiden, koulutukseni, hyvän hakemuksen ja sosiaalisten taitojen vuoksi. Näin ainakin luulisin.

Ei, vaan työkokemuksen, jonka sait suhteilla. Kaikilla ei ole sellaisia mahdollisuuksia.

No minä ainakin olen ollut työtön. Ihan se on ollut tuurista kiinni, kuten suurimmalla osalla, vaikkeivat sitä halua myöntää. Sattui vain lähtemään työpaikastani tyyppi eläkkeelle, kun mulla oli määräaika loppumassa ja satuin olemaan sopiva tarjolla oleva hakija tähän paikkaan.

Perustin yrityksen. Uskon itseeni ja onnistumiseeni, enkä tyytynyt osaani työttömänä ja odota, että ihme tapahtuisi tai minut tultaisiin kotoa hakemaan. Menestyy yritykseni tai ei, se on silti "meriitti" ja joitain muuta cv:ssä kuin työttömyys. Varasuunnitelmana minulla on myös varmasti työllistävä koulutus, mutta en halua tehdä alan töitä, ellei ole aivan pakko.

Satuin valmistumaan työllistymisen kannalta otolliseen aikaan. Pari vuotta myöhemmin työllistymismahdollisuudet olisivat olleet merkittävästi heikommat, moni tuttu päätyikin pitkäaikaistyöttömäksi ja/tai joutuivat opiskelemaan vielä kokonaan toisen tutkinnon. En työskentele millään suojatyöalalla, joten työttömyys tulee melko varmasti osumaan vielä omallekin kohdalle viimeistään vuosikymmen tai pari ennen eläkeikää.

Miten tuurilla tai sattuman kaupalla voi saada työpaikan, johon kuitenkin vaaditaan jotain alalle soveltuvuutta? Mahdollisesti myös koulutusta, työkokemusta, tietynlaista persoonaa, sivistystä tms. Arvostakaa itseänne, että juuri teidät on valittu työpaikkaan. Kyllä siihen syynsä on.:)

Vierailija kirjoitti:

Koska olen alakoulusta lähtien ahkeroinut laiskottelun sijaan. Tehnyt tunnollisesti ja ahkerasti koulutyöt. Jättänyt huvitukset pois ja heti valmistumisen jälkeenmennyt vakituiseen hyväpalkkaiseen työhön. Työllistyminen on tahtotila.

Samoin olen tehnyt minäkin. Nyt yli 20 vuoden työuran jälkeen kuitenkin sain potkut massairtisanomisissa. Ei siinä tahtotilalla ollut mitään vaikutusta.