Onko teillä suvussa ns. vaikeita ihmisiä? Tai lähipiirissä muuten?

Ei. On ollut käsittämättömän hyvä onni. Ei ole täydellistä mutta normaalin mukavaa, kaikki on helppoja kivoja ihmisiä.

Kyllä, miehen veli. Mies on yli 50v ja käyttäytyy kuin uhmaikäinen ja kaikki hyssyttelee. En käsitä.

Valitettavasti on. Sekä omasta suvustani että mieheni suvusta.

Yritämme parhaamme ettemme tarvi olla tekemisissä näiden henkilöiden kanssa.

Kyllä on. Suvun mammojen mielestä ne, jotka sanovat oman mielipiteensä ovat vaikeita tapauksia - minä kuulun niihin vaikeisiin tapauksiin.

Juuh. Äitini ja isäni, ja jos mieheltä kysytään, niin minä ja lapseni. Kaikki omalla tavallaan avariakin ihmisiä ja hyviä puolia löytyy, mutta yksi on hamsteri, toinen juoppo, kolmas periaatteellinen ja neljäs opettavainen. Onhan ne rasittavia juttuja muutenkin, mutta sitten kun joudutaan samaan paikkaan, siitä on levollisuus kaukana. Ja kuitenkaan kukaan meistä ei ole varsinaisesti paha ihminen. Mies sen sijaan osaa olla todella ilkeä ja kova vaatimaan itselleen sellaista kohtelua, jota ei muille suo, mutta omasta mielestään on se tämän porukan normaalein tyyppi. Kaikki muut sitten katsovat sitä yhtä ihmeissään, että onko tuommoisiakin.

Ehkä meitä pitäisi kaikkia viedä leirille johonkin tavallisuutta ja normaalia elämää oppimaan.

Itse asiassa, pitäisi perustaa järjestö, joka lähettää ihmisiä viikoksi perehtymään siihen, miten muut elävät. Jos vaikka kaikki opittaisiin jotain.

Vierailija kirjoitti:

Miten muut suhtautuvat heihin? Tuntuu, että omassa suvussani mennään kaikessa parin vaikean tyypin ehdoilla, varotaan vaan suututtamasta heitä ja sumplitaan juhlat ja muut yhteisjutut niin että miellytettäisiin näitä hankalia tyyppejä. Heidän ilkeät sanansa pistetään toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, koska kyse nyt on juuri siitä ja tästä tyypistä jne.

On. jotkut juopot on jo kuolleet, mutta sitten on esim. tätini, joka nyt vaan on täysi tunnevammainen kusipää, ja teen kaikkeni, etten enää ikinä näkisi häntä.

Meidän perheessä ja suvussa on hirveän paljon sairautta, ruumiin ja mielen. Se tuntuu tosi pahalta ja toivoisin, ettei tämä suku jatkuisi kovin. Kärsimys jäisi pienemmälle. Ei kaikkien tarvitse lapsia tehdä.

On, n. 46 kpl idiootteja. Onneksi en näe heitä enää koskaan. Nimim. terkut Lapista.

On. Minä.

Tapaan sukulaisia harvoin, mutta ystäviäni melko usein.

Ei mutta sellaiset joihin on etäiset välit. Löytyy siis suvusta muutamia

Minä olen suvun musta lammas. Olen korkeakoulutettu ja elättänyt hyvin itseni yli 20 vuotta, mutta minua ei kutsuta mihinkään, enkä haluaisikaan kutsuja mihinkään. Tavattaessa kaupungilla sukulaisia tervehdin kyllä ystävällisesti. Olen aina ollut yksinäinen susi näin ainoana lapsena, kaikki sukulaiset huomattavasti vanhempia. Vaikeana pidetään, koska minulla on tiettyjä mielipiteitä tietyistä asioista.

Oma suku kuin miehen sukukin ovat mukavia, fiksuja tyyppejä. Paitsi sitten on yksi poikkeus, joka on muuten ihan jees, muuta puolisokseen on valinnut umpityhmän tyypin, joka on rasittavuuden huippu, ja jonka kanssa kukaan ei haluaisi olla tekemisissä. Mutta pakolliset ollaan ja sekin vaatii sinnittelyä.

Muu suku kyllä viihtyy hyvin keskenään.

Anoppi ei puhunut puoleen vuoteen meidän perheellemme lapsenlapset mukaanlukien, koska otimme kissan.