Hankala ihmissuhde, kaipailisin tukea

Tutustuin noin puoli vuotta sitten mieheen, johon alussa olin vähän ihastunut. Huomasin kuitenkin, että olemme vähän liiankin erilaisia ja miehen päihteiden käyttö on yhteiselämää haittavaa/varjostavaa. Jäin kuitenkin hänen ystäväkseen ja olemmekin yhteyksissä melkeinpä joka viikko. Minulla on oma elämä, työ ja ystäviä, miehellä myös. Silti tuntuu, että olen jollain tapaa jäänyt henkisesti häneen kiinni. Kannan liikaa huolta hänestä jne. Nyt mies on päättänyt aloittaa elämäntaparemontin ja vähentää päihteiden käyttöä. Olin tietysti uutisesta iloinen ja olen tsempannut häntä parhaani mukaan. Luonteeltani olen kiltti ja välittävä, mies vähän vastakohta. Ollaan vielä alle kolmikymppisiä ja perhekin olisi haaveena. Tiedän kuitenkin, että kyseisen miehen kanssa sitä on turha ruveta suunnittelemaan. En myöskään enää ole häneen niin ihastunut, koska aika on näyttänyt, ettei se vaan kannata. Olen tavannut myös muutaman muun mukavan miehen, mutta aina ajatukseni palaavat tähän yhteen. Miten on niin vaikeaa irtautua hänestä. On tietysti ihanaa, että saan tsempata ja on kiva jutella hänen kanssaan. En saa kuitenkaan lopulta itse kyseisestä ihmissuhteesta juuri mitään irti. Kuulostaako tämä ihmissuhde teistä millaiselta ja mitä vinkkejä antaisitte minulle? Jotenkin olen ihan umpikujassa itseni kanssa.