Kertokaa tilanteita, joissa kanssaihmisiä on ollut pulassa ja kukaan ei ole auttanut

Paitsi ehkä korkeintaan sinä olet lopulta auttanut, kaikki muut ovat vaan menneet mulkoillen ohitse.

Tänään kaupassa näin vanhan rouvan, jolle ostosten pakkaaminen oli todella vaikean näköistä. Hän yritti kyyristyä ja kurkotella ostoksiaan hihnalta, koska kyseessä oli hyvin pieni mummeli, se oli hänelle vaikeaa. Vissiin se kyyristely ja kurkottelu myös sattui häneen, koska monesti hän tuskallisen näköisenä suoristi itsensä. Olin itse jo kassojen ulkopuolella, koska odottelin siskoani kaupasta. Moni näytti mulkoilevan mummoa, muttei tehnyt mitään. Olisi luullut edes kassaneidin auttavan, mutta ei! Toiseksi helpointa olisi ollut auttaa seuraavien jonossa olevien. Lopulta itse hylkäsin ostokseni siksi ajaksi siihen ja menin auttamaan. Mummeli kiitteli kovasti ja tuli itsellekin tosi hyvä mieli.

Tässä joulukuussa näin myös pikkutytön, joka kurotteli ylhäältä keksihyllystä yhtä keksipakettia. Moni meni ohi ja jopa otti kyseisiä keksejä itse. Katselivat vaan, kun pikkutyttö yritti jopa kiivetä hyllyä pitkin saadakseen ne keksit. Itselläni meni hetki mennä paikalle auttamaan, kun olin lasteni kanssa ja siinä oli useita ihmisiä välissä.

Tavallaan tietysti toivoisin tämän ketjun jäävän lyhyeksi.