Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mieheni ei enää halua minua, mitä teen (raskaana)
20.12.2017 |
Olemme olleet yhdessä lähemmäs 10v, olemme naimisissa, on ollut elämässä ylä- ja alamäkiä. Riitaisia kausia ja onnellisia kausia. Aina meillä on kuitenkin makuukammarin puolella pelittänyt siinä mielessä, että kumpikin on pitänyt toista viehättävänä ja halut ovat olleet suunnilleen samat molemmilla. Eli joskus on ollut enemmän sutinaa, joskus vähemmän, ja niin edelleen. Kuitenkin.
Nyt olen raskaana, ja sen verran pitkällä, että maha on ihan selkeä. Vatsallaan ei enää voi maata mukavasti. Kiloja minulle ei ole kertynyt ja itse koen olevani hyvin kaunis, samaten mies kehuu kauniiksi. Mutta mies ei halua enää seksiä! Mitä hänen kanssaan puhun, hän sanoo vain, että ei "innosta" kun olen raskaana. Ihan järkevä hän on sinänsä, että ei varmasti sinänsä pelkää esimerkiksi satuttavansa vauvaa, enkä minäkään sellaista pelkää. Mies vaan on menettänyt seksuaalisen mielenkiintonsa minua kohtaan. Se tuntuu pahalta ja torjuvalta. Muuten mies on oikeastaan ihanampi kuin ikinä (vaikka aina on siis ollut ihana), mutta hänestä on tullut jotenkin vastuuntuntoisempi, huomioon ottavampi, antaa hellyyttä ja haleja, pussailee joka aamu ennen töihin lähtöä. Jne. Mies jopa käy lenkillä joka aamu ennen töitä, koska hän haluaa olla hyvässä kunnossa kun vauva tulee. Mies ei myöskään riitele ihan samalla tavalla kuin ennen kanssani, vaan selvästi sanoo asiat pehmeämmin ja on lempeämpi. Ja tämä ei tarkoita, että hän olisi aiemminkaan haukkunut tai meillä olisi ollut jotenkin kamalaa ja riitaisaa, mutta tarkoitan vaan, että koko miehen suhtautuminen minuun on muuttunut. Paremmaksi, paitsi tämän seksin osalta...
Olen tietenkin puhunut asiasta hänelle, ja hän on pahoillaan, että tunnen oloni torjutuksi, eikä mies sitä halua. Mutta ei hän voi tyhjästä halujakaan herättää, jos niitä ei vaan ole.
Pelkään, että mies ajautuu tilanteeseen, jossa minä olen vain lapsen äiti ja jossain vaiheessahan hänellä sitten himot varmasti heräävät, mutta voivatko ne enää kohdistua minuun?
Luin myös, että miehen testosteronitasot voivat laskea jopa 1/3 naisen raskausaikana. Toki tämäkin voi olla syynä halujen vähäisyyteen. Harmittaa vaan, kun itselläni olisi haluja vaikka joka päivä!
Onko muilla ollut samanlaista? Mikä tähän auttaa? Jotkut seksi hepenet ei ole nyt ratkaisu, sen tiedän. Mies ei jotenkin vaan näe minua eroottisena nyt.
Kommentit (29)
Tiedätkö kenen kanssa hän aamuisin "lenkkeilee"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tuskin on nyt pettämässä. Ja kuka terapiaan.
Nämä nyt eivät lähtökohtaisesti olleet sellaisia neuvoja mitä kaipasin :D vaikka en etukäteen osannutkaan arvata, että sellaisia olisi.
Meillä kävi samalla tavalla. Meillä tosin jo alkuasetelma oli se, että mies on ollut aina se osapuoli, jolla on matalampi libido. Ei kuitenkaan niin paljon, että se olisi elämäämme haitannut.
Kun odotin kauan toivomaamme lasta, mies ei halunnut seksiä enää ollenkaan, kun vatsa alkoi näkyä (ja se näkyi hyvin varhaisessa vaiheessa). Ensin sanoi, että häiritsee ajatus vauvasta vatsassa, mutta lopulta myönsi, että ei ole koskaan pitänyt raskaana olevia naisia mitenkään haluttavina. Itselläni hormonit hyrräsivät ja olisin ollut valmis vaikka monta kertaa päivässä. Mies ei kuitenkaan pystynyt ja olimme sitten varmaankin 4-5kk kokonaan ilman seksiä. Kokemus kyllä laski itsetuntoa melko tavalla.
Tilanne palasi ennalleen melko nopeasti lapsen syntymän jälkeen. Toki huonosti nukutut yöt ja muu vaikuttivat, mutta miehen halut palasivat. Meillä siis tilanne muuttui vain tuon raskauden ajaksi, vaikka esim. itsellä kroppa muuttui raskauden ja imetyksen myötä.
Sama kohtalo täälläkin. Ensin koin asian ongelmalliseksi...kunnes omat kivut, liikkuminen ja vatsa tuntui jo itsestänikin niin tukalalta, ettei seksi enää kiinnosta. Ehkä sitten joskus taas kun olen jakaantunut ja siitä toipunut :")
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä juttu kun kuulee että nainen olisi miesten mielestä seksikkäimmillään raskaana, mutta sekin toki on ihmiskohtasta. Oma kulta sentään haluaa yhä mua ja oon siitä tosi tyytyväinen. Harmittaa vaan kun en itse osaa olla samanlainen, että tyyliin haluja on mutta ei sitten kuitenkaan.
Mutta niin, en tiedä mitä tohon sanois jos ootte jo yrittäny puhua. Ehkä sano, että jos hän ei halua loukata tunteitas, niin olisi mukava että edes pystyisi rehellisesti sanomaan, JOS kyse olisi esim. Siitä ettei vaan näe sua yhtä haluttavana isommalla vatsalla. Sano että selsi on sulle tärkeetä ja toivot että hän vois edes sun vuokses antaa hiukan enemmän niin sullakin olisi hyvä olla?
perspektiivin vuoksi:
https://www.vauva.fi/keskustelu/4338029/ketju/naiset_kokemuksia_halutto…
Meillä halut katosivat vaimolta. Se on tosi kurjaa kun tilanne on tällainen. Kehotan emenemään neuvolan kautta perhepsykologin juttusille, hän puolestaan voi ohjata seksuaaliterapeutille. Näitä ei kannat apelätä tätä varten ne palvelut on.
Yleensä haluttomuutta pidetään haluttomuutena 6kk kohdalla, mutat se on minusta aika kohtuutonta. Pisin kuiva jakso meillä reilu 4kk ja oli jo ihan tarpeeksi tuskaa. Vieläkin homma aika huonolal tolalla (lapset 1,5v ja 3,5v).
Minun vinkit itse enemmän haluavana ja torjunnoista kärsivänä osapuolena:
-ymmärrä, että mies ei ole tahallaan haluton. Loukkaantuminen tai syyllistäminen ei ole millään tasolla hyödyllistä.
-Lue mitä mieheille neuvotaan kun heidän kumppaninsa kärtsivät haluttomuudesta: älä painosta, anna muuta läheisyyttä niin, että aidosti et yritä viedä asiaa seksin suuntaan, järjestä miehelle aika omiin juttuihin, kehu häntä, ole valmis hyväilemään häntä ilman odotusta vastikkeellisuudesta.
-em. lista on aika vitsikäs koska sitä pidetään neuvona miehille ihan normijututna ja naisille vähön mitä vittua?! -tyylisenä. SIlti siinä on osa totuutta, jos miestä ei haluta ja johdatukset seksin suuntaan alkavat ahdistaa ,emee hän vain enemmän juntturaan. Läheisyys on kuitenkin tärkeä säilyttää, joten epäseksuaalinen koskettelu on tärkeää.
-puhukaa asiasta mahdollsiimman tuomitsematta ja ns. tilanteen ulkopuolella eli ei juuri kun sinä tulit torjutuksi tms. Siloin asiat päätyy yleensä syyttelyyn, turhautumiseen ja riitelyyn
Mielestäni tämä on asia johon neuvonta ei valmenna tarpeeksi. Ei tämä ole kaikille ongelma, mutta silti todella yleinen ja sen kohtaaminen olisi helpompaa jos se ei tulisi niin yllätyksenä.
Tsemppiä. Me saimme oikeasti hyvää apua seksuaaliterapeutilta (kunnan) sekä ongelrman ratkomiseen, että toistemme ymmärtämiseen , joka oikeastaan on lähtökohtaisestikin aika hyvä.
m40
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sama oikoluettuna:
Meillä halut katosivat vaimolta. Se on tosi kurjaa, kun tilanne on tällainen. Kehotan menemään neuvolan kautta perhepsykologin juttusille, hän puolestaan voi ohjata seksuaaliterapeutille. Näitä ei kannata pelätä tätä varten ne palvelut on olemassa.
Yleensä haluttomuutta pidetään haluttomuutena vasta 6kk paussin kohdalla, mutta se on minusta aika kohtuutonta. Pisin kuiva jakso meillä oli reilu 4kk ja oli jo ihan tarpeeksi tuskaa. Vieläkin homma meillä on aika huonolla tolalla (lapset 1,5v ja 3,5v).
Minun vinkit itse enemmän haluavana ja torjunnoista kärsivänä osapuolena:
-ymmärrä, että mies ei ole tahallaan haluton. Loukkaantuminen tai syyllistäminen ei ole millään tasolla hyödyllistä.
-Lue mitä mieheille neuvotaan kun heidän kumppaninsa kärsivät: haluttomuudesta älä painosta, anna muuta läheisyyttä niin, että aidosti et yritä viedä asiaa seksin suuntaan, järjestä miehelle aikaa omiin juttuihin, kehu häntä, ole valmis hyväilemään häntä ilman odotusta vastikkeellisuudesta.
-em. lista on aika vitsikäs koska sitä pidetään neuvona miehille ihan normijuttuna ja naisille vähän mitä hittoa, vittuiletko!? -tyylisenä. Silti siinä on osa totuutta, jos miestä ei haluta ja johdatukset seksin suuntaan alkavat ahdistaa, menee hän vain enemmän juntturaan. Läheisyys on kuitenkin tärkeä säilyttää, joten epäseksuaalinen koskettelu on tärkeää.
-puhukaa asiasta mahdollisimman paljon tuomitsematta ja ns. tilanteen ulkopuolella eli ei juuri kun sinä tulit torjutuksi tms. Siloin asiat päätyy yleensä syyttelyyn, turhautumiseen ja riitelyyn
Mielestäni tämä on asia johon neuvonta ei valmenna tarpeeksi. Ei tämä ole kaikille ongelma, mutta silti todella yleinen ja sen kohtaaminen olisi helpompaa jos se ei tulisi niin yllätyksenä.
Tsemppiä. Me saimme oikeasti hyvää apua seksuaaliterapeutilta (kunnan), sekä itsen ongelman ratkomiseen, että toistemme ymmärtämiseen, joka meillä oikeastaan on lähtökohtaisestikin aika hyvä.
m40
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaisi pyrkiä nyt perusteellisesti analysoimaan ja purkamaan osiin tuo miehen haluttomuuden syy. On nimittäin syitä joille voi tehdä jotain, ja syitä joille ei voi. Jos mies kokee ajatuksen tasolla sinun olevan nyt vain äiti eikä seksuaalinen nainen, asenteessa on vikaa. Samoin silloin jos mies katsoo, että nyt kun olet raskaana niin sinulla ei ole mitään muita raskauteen liittymättömiä olotiloja. Olet paljon muutakin kuin mahasi, ennen kaikkea jotain muuta, myös seksuaalisesti. Ja olet edelleen sama ihminen. Tästä voisi miestä hienovaraisesti muistuttaa ja kysyä, tuntuisiko hänestä pahalta edes huolehtia sinun tarpeistasi, vaikkei itse kovin kummoiseen kiimaan pystyisikään heittäytymään. Olet kuitenkin hänen rakas puolisonsa edelleen, silloin on lupa olettaa, että vetovoima perustuu muuhunkin kuin pelkkään vartaloon. Tässä voisi olla hyvä sauma käydä keskustelu siitä, mitä toisessa ylipäätään pitää seksikkäänä ja viehättävänä. Kysyisin häneltä myös, millä tavalla hän odottaa sinun halusi häntä kohtaan säilyvän, jos (kun) hänessä itsessään tapahtuu fyysisiä muutoksia joille hän ei voi mitään. Kaikkihan vanhenevat, mutta miten sen lisäksi vaikkapa vammautuminen tai kaljuuntuminen? Millanen syy olisi hänestä ymmärrettävä ja miksi?
Kuulostaa siltä että mies on ihastunut johonkuhun palavasti. Mahdollisesti pettää tai ajatuksia pettämisen toteuttamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyisin häneltä myös, millä tavalla hän odottaa sinun halusi häntä kohtaan säilyvän, jos (kun) hänessä itsessään tapahtuu fyysisiä muutoksia joille hän ei voi mitään.
äijä vastauksien 8-10 takana jatkaa:
pidän epätodennäköisenä että kyse olisi ulkonäköjuttu eli että maha ei olisi viehettävä. Ennemminkin kyse on jostain ajatuksen tason hommasta, pelkää alitajuisesti satuttavansa, stressaa muutuvaa elämää ja kasvavia vastuita, pitää sinua äitinä eikö osaa yhdistää uutta sinua ja vanhaa sinua tms. vertaus johonkin lihoamiseen, kaljuuntumiseen tms. on lapsellista. Kyllä me miehet voidaan olla ika puupäitä, mutta joku raja sentään. Toi asenne menee just siihen syyttelyn puolelle, joka ei auta mitään.
Vanhemmuus on monimutkainen muutos miehillekin.
Vika vinkki, älä kuuntele sellaisten neuvoja, jotka eivät ole ammattilaisia tai omakohtaisesti painineet haluttomuuden kanssa (itse tai kumppani). Kaikki nää "äijän asenteessa on vikaa", "se pettää" tms. jutut voit jättää omaan arvoonsa.
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin häneltä myös, millä tavalla hän odottaa sinun halusi häntä kohtaan säilyvän, jos (kun) hänessä itsessään tapahtuu fyysisiä muutoksia joille hän ei voi mitään.
äijä vastauksien 8-10 takana jatkaa:
pidän epätodennäköisenä että kyse olisi ulkonäköjuttu eli että maha ei olisi viehettävä. Ennemminkin kyse on jostain ajatuksen tason hommasta, pelkää alitajuisesti satuttavansa, stressaa muutuvaa elämää ja kasvavia vastuita, pitää sinua äitinä eikö osaa yhdistää uutta sinua ja vanhaa sinua tms. vertaus johonkin lihoamiseen, kaljuuntumiseen tms. on lapsellista. Kyllä me miehet voidaan olla ika puupäitä, mutta joku raja sentään. Toi asenne menee just siihen syyttelyn puolelle, joka ei auta mitään.
Vanhemmuus on monimutkainen muutos miehillekin.
Vika vinkki, älä kuuntele sellaisten neuvoja, jotka eivät ole ammattilaisia tai omakohtaisesti painineet haluttomuuden kanssa (itse tai kumppani). Kaikki nää "äijän asenteessa on vikaa", "se pettää" tms. jutut voit jättää omaan arvoonsa.
Ai jaa, minä kun nimenomaan luulin, että jonkun ulkonäköjutun olettaminen on se vähemmän syyllistävä asenne. Noille fyysisille jutuille ihmisen seksuaalisuudessa kun ei yleensä voi mitään, eikä ne useinkaan kerro ihmisen asenteista muuten. Ajattelutavat on ihan toinen juttu, niiden osalta voi paljon perustellummin kokea itsensä loukatuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos halua kokea itsensä loukatuksi siksi, että toinen alitajuisesti pelkää satuttavansa vauvaa tai on hämmentynyt siitä, että oman kumppanin rooli muuttuu äaidiksi, niin siitä vaan. Minusta loukkaantuminen on täysin hyödytöntä ja täysin kohtuutonta. Ei mies ilkeyttään ole hämillään.
Ei tunteita kannata tuomita, niitä kannattaa yrittää ymmärtää ja purkaa.
Kiitos vastauksista. Olemme harrastaneet seksiä viime aikoina pari kertaa, mutta kummastakin jäi molemmille lähinnä ”outo” olo. Kun mies ei tosiaan ollut yhtään kiihottunut, toki sen verran että hommiin pystyi, mutta oli se vaan jotenkin outoa :D Kiihkotonta, ja vaikka sinänsä hyödyllistä, sain mitä halusin, en kuitenkaan sittenkään halua tuollaista.
En itsekään usko, että tässä on kyse vain mahasta. Kyllä aina ennen on tositoimissa riittänyt innostusta riippumatta ulkonäöstä, toki ei minulla ole tämmöistä mahaa ollut, mutta silti. Mies ei todellakaan ole mikään nirso tai pikkutarkka ulkonäköni suhteen. Mahani on tällä hetkellä ainakin vielä hyvinkin kaunis, ei ole raskausarpia, napa ei ole ulkona, vauvan liikkeet ei tunnu hurjan voimakkaasti ulospäin jne.
Miten voisin auttaa miestä näkemään minut taas eroottisena ja naisena? Haluan, että mieheni taas tarttuu minua takalistosta ja kertoo haluavansa! Nykyään hän enää silittää hellästi ja sanoo jotain lällyä :D En halua alkaa selibaatti-mammaksi!
tee nyt vaikka abortti näin aluksi
Meillä kävi noin, eikä miehen halut palanneet vauvavuotenakaan. Kyllä asia siitä sitten aikanaan palautui, joskaan ei ihan entiselleen, mutta siihen meni aikaa. Koen muuttuneeni hänen silmissään äidiksi ja suhtautuminen selvästi muuttui. Transitiohan se perheellistyminen on rooleissa, myös seksuaalisesti.
Meillä mies on ollu halukas raskauden alussa ja puolivälissä(halukkaampi kuin minä), mutta loppurasraskaana ei enää niinkään. Musta se on ollut vain hyvä, kun tuntuu etten itsekään enää tässä vaiheessa seksistä välitä ison mahani kanssa :D mutta meillä mies on alkanut siinä loppuvaiheilla jännittämään muutenkin seksiä, ehkä pelkää että vauva lähtee ennen aikojaan syntymään kun sinne tökkii ja kun vauvan liikkeet jo niin selvät :D
Tosin panisi varmaan , jos itsekin haluaisin, mutta nyt kun lähinnä koko ajan vain tukala olo nii. Ei Oo seksi ekana mielessä. Mutta synnytyksen jälkeen halusi heti melkein panna, vaikka ite Olin että odotellaan vielä!kun oli sitä jälkuvuotoa..
Ihana kun sulla huolehtivainen mies ja varmasti sua rakastaa, mutta voi olla niinkuin minä esim, ettei vain halua seksiä enää kun alkaa masua olla . Ja ei kannata noita pettämisjuttuja kuunnella! Jos olette muuten läheisiä, niin ei varmasti Oo pettämisjuttuja jne kyse! Pettäminen on niin muotia nykyään ja uusperheet, Että niistä aina jauhetaan, vaikka ei kaikki aattele että se ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella!
Alue: Aihe vapaa
Eikö kenellekään muulle ole käynyt näin? :(