Lapsuuden ruokatraumat

Koulussa joskus oli niin oksettavaa kalaseljankaa, että meinasi ihan oikeasti oksennus tulla. Enpä ole myöhemminkään siitä ruuasta innostunut.

Meillä seljanka taisi olla tehty silakasta - ja se oli todellakin kammottavaa ruokaa. Kasariherkkuja...

Jaffa oksennustaudissa 80-luvulla. Vieläkin Jaffasta tulee mieleeni oksennustaudit. Sanonkin sitä aina oksennusjaffaksi.

Oon aina ollu huono syömään kokolihaa, lihakeitot, -kastikkeet oli aina kauhean taistelun alla. Meillä syötiin tosi usein hirvenlihaa, sehän on tosi rasvatonta niin palat vaan pyöri suussa kuivaa kun oli. Muorilassa kävin tosi usein vessassa ruokailun yhteydessä, pönttöön sylkemässä ne suussa muhjaantuneet palat. Kai sen joku tajusi kun ramppasin niin usein 😁 Vieläkin on vaikea syödä ja niellä esim jtn naudanpihviä, jäystän sitä suussani niin kauan että menee maku ja on sellanen purukumi jäljellä, enkä saa nieltyä sitä. Oon vähän vammanen 😂

Liha.

Söin 6-vuotiaaksi lihaa ja ehdoton suosikki ruokani oli jauhelihakastike.

Kerran jauheliha oli pilalla ja koko perhe oksenteli. Minulle siitä myrkytyksestä jäi niin kova trauma, etten sen koommin ole syönyt lihaa.

Nyt tuosta on jo 36 vuotta enkä ole kertaakaan edes ajatellut maistamista. Lihatta pärjää hyvin.

Joskus penskana oksensin syötyäni lihapiirakan, fries sipsejä ja smurffilimsaa. Sen jälkeen meni vuosikausia ennen kuin pystyin syömään ko tuotteita uudestaan. En tiedä johtuiko oksennus syömisestä vai sattuiko vaan joku yrjötauti.

Kouluajoilta ehdoton yökötysruoka oli kesäkeitto. Alkoi oksettaa jo ennen lounasta kun haju alkoi leijailla käytävällä... En tiedä mistä johtui, että se oli niin kuvottavaa mielestäni. En ole syönyt sitä ala-asteen jälkeen.