Lue keskustelun säännöt.
Mieheni ei hyväksy miespuolisia ystäviäni.
12.12.2017 |
Minulla on säälittävän vähän ystäviä saati kavereita. Noh itse ajattelen niin että laatu korvaa määrän. Kaikki näistä ovat ajalta ennenkuin olen edes tavannut miestäni. 1 nainen ja 2 miestä.
En voi edes mainita miespuolisten kavereiden jottei mieheni naama mene norsunv*tulle.
2 vuotta olemme olleet yhdessä ja aina sama tappelu tai mökötys, esim jos mieskaveri soittaa! Pitääkö minun siis valita, ukko vai ystävät?? Olen yrittänyt puhua ja tutustuttaa, mutta ei se äijä suostu edes yrittää.
Mites teillä? Onko "erisukupuolisia" kavereita? Jos on niin millainen on puolison mielipide?
Kommentit (11)
Ja miksi sinulla pitäisi olla noita ”mieskavereita”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitsisin ehdottomasti ystävät. Jos pojalla on niin heikko itsetunto ettei heitä hyväksyisi, tulisi tämän tasoisesta itsetunnosta tappelua myöhemminkin.
Minulla on vapaus valita ystäväni enkä aio elää kuplasss, johon kuuluu vain naispuolisia kavereita. Samaa toivoisin pojaltakin, eivätkä tyttökaverit olisi minulle mikään este.
Sanonta "naiset ja miehet eivät voi olla ystäviä" on täyttä puppua. Harva on niin kiimainen, että kuka tahansa kelpaisi. Itse en voisi kuvitellakaan panevani poikakavereitani, ajatuskin ällöttää.
Sitä paitsi on seksuaalivähemmistöjä.
Vierailija kirjoitti:
Ja miksi sinulla pitäisi olla noita ”mieskavereita”
Siksi koska en valitse kavereita sukupuolen perusteella. Ihmisiä me kaikki ollaan, oli sitten mies tai nainen.
No itse meinasin poikaystävääni rajoittaa näkemistä yhtä naispuolista ystävää. Naiskaveri kahvilla tai muuten vaan kyläilemässä suutuin kauheasti ja riitelimme. Pakko myöntää ei se suuttuminen ja kiristäminen auttanut asiaa vaa pahensi tilanneta nyt suostun molemmilla saa olla ystäviä samaa tai erisukupuolta edustajaa.
En halunut kahlita poikaystävääni mustasukkaisuuden takia, ja näin on parempi molempia kohtaan.
Äijä vaihtoon, ei se komentelu tuohon jää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äijä vaihtoon, ei se komentelu tuohon jää.
Ämmä lähtee vaihtoo sata varmasti.
Minulla on tasapuolisesti molempia sukupuolia kavereina. En kyllä näe että kaverin sukupuolella olis mitään väliä. Eihän ne ole sitten mitään kavereita enää, jos mukaan kuuluu jotain vispilänkauppaa. Itse en näe kavereitani 'siinä' mielessä. Eivätkä he tietääkseni minua. Joten kaikki toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aatamin aikainen provo, keksi uusi.
Ahdas ajatusmaailma tuntuu olevan. Ei hänen mielestään mies ja nainen voi olla kavereita keskenään. Ja niin, en voisi ikinä kuvitella mitään kaveruutta enempää noiden kanssa.
Nykyään en ole enää edes Facebookissa koska "siellä on kaikenlaisia p*llunvonkaajia". Vaikka olisikin, niin siihen tarvitaan kuitenkin minunkin suostumus. Rakastan kuitenkin miestäni koko sydämestäni kaikesta huolimatta, joten en ollut lähdössä kenenkään muun matkaan.
Joo tiedetään että olisi pitänyt pistää hanttiin jo aikoja sitten....
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä taitaa olla aika ajoin puhetta. - Jos oma kumppanini ei hyväksyisi omia vastakkaista sukupuolta olevia ystviäni, saati kavereitani, niin kokisin sen hyvin loukkaavaksi. - Luulempa, että se olisi merkki siitä, että olemme arvomaailmaltamme liian erilaiset voidaksemme jatkaa yhdessä pariskuntana.
Olen kertonut naispuolisista ystävistäni jo tutustumisen alkumetreillä. Mustasukkaiset ovat karsiutuneet saman tien. Ja jos joku myöhemmin pakottaisi valitsemaan, pakottaja saisi lähteä. Olen sentään tuntenut ystäväni paljon kauemmin kuin kumppanini. Lapsuudesta saakka.
Muutenkaan en halua olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka ei ymmärrä, että ystävät ja kumppani eivät kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan elämässäni.