Opettaja: " Onko sulla vikaa kuulossa vai ymmärryksessä?"

Itse mielummin ansaitsisin kunnioitukseni muulla tavalla kun alistamalla ja nöyryyttämällä.

Aika usein taitavat moitteet mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta tämäpäs oli tehokas! Hyvä ope!

että siitä ei voi vitsailla. Jos itselläni olisi, niin sanoisin todennäköisesti: " Itse asiassa vikahan on kuulossa, olenhan tunnetusti tosi älykäs!"

tasavertaisia lasten kanssa, niin siitä vasta ongelmia tulee . Ei lapsella ole arvostelukyky samanlainen. Aikuisella on vastuu ja velvollisuus ja sen takis hänen on myös välillä oltava " ei niin kiva"

Vierailija:

t. toinen ope

En ole koskaan sanonut mitään tuollaista, mutta tänään paloi hermo erään oppilaan kanssa. Sanoin aamupäivän aikana kymmenisen kertaa, että on hiljaa, antaa muille rauhan ja istuu omalla paikallaan. Hän noudatti pyyntöäni noin viisi sekuntia kerrallaan.

Lopulta sanoin puoliksi itsekseni, että onko vikaa kuulossa vai ymmärryksessä. Tuskinpa sitä edes ko. oppilas kuuli.

Itse tajusin vasta myöhemmin, kuinka hölmösti sanoin. Itselläkin on nimittäin kuulonalenema (kiitos meluisten luokkahuoneiden). Tiedän kyllä, ettei tällä oppilaalla ole.

ap

poistu se syy.

sitä paitsi tuskin kyseessä haukkuminen vaan tilanne jossa lapsi ei vain totele. Tällöin on oikeus sana lopulta napakasti. Ei hyssyttely auta. Ja kyllä, olen kanssasi samaa mieltä, että kotoa ongelmat tulevat ja johtavat näihin tottelemattomuustilanteisiin. Älä siis syytä jos opettja kolmenkymmenen oppilaan luokassa, joskus joutuu sanomaan hieman inhottavasti. kolmenkymmenen kasvattaminen on haasteellista. Peruskasvatustyö siirtyy siirtymistää kouluille. Kyllä opettajat ovat aika hepakassa. Työ johon heidät on koulutettu on jäänyt taka-alalle.

Itselläni on huono kuulo ja välillä kun en kuule kunnolla, niin aivot täydentävät huonosti kuullut lauseet mitä kummallisimpiin muotoihin. Monet kerrat olemme miehen kanssa naureskelleet näille minun tulkinnoilleni sanotusta asiasta. Välillä ihmiset tietysti tuskastuvat huonokuuloisen alituiseen kysymiseen, että mitäh? Itselläni on kuulolaite, jota en aina kuitenkaan viitsi käyttää. Totesin nimittäin, että ihan kaikkia hälyääniä en edes halua kuulla.



Mutta mitä tulee tuohon huonon kuulon ja tyhmyyden rinnastamiseen, niin siinä mielestäni liikutaan hyvän maun rajoilla. Itse muistan, kuinka aikuisiällä menin kuulotestiin kuulolaitteen hankkimista varten. Tarkoitus oli siis arvioida, että tarvitsenko laitteen vai en. Huonokuuloisuus oli todettu jo lapsena ja sitä oli vuosien aikana seurattu säännöllisesti. Sairaanhoitaja kysyi sitten minulta (paperini olivat hänen edessään), että onko varmasti kyse kuulon alentumasta eikä siitä, etten ymmärrä kuulemaani. Myönnän, että loukkaannuin. Minut pistettiin sanojen ymmärtämistestiin ja todettiin sitten armollisesti, että olin ymmärtänyt kaiken kuulemani joten vika oli kuin olikin kuulossa.

Opettaja on aikuinen ja aikuisen sanaa on oppilaiden koulussa toteltava. Mitäs siitä tulisi, jos koulussa oppilaat määrittelisivät miten siellä ollaan. Eli totta kai opettaja voi sanoa oppilaalle sellaista, mitä oppilas ei missään tapauksessa saa sanoa aikuisille tai opettajalle. Minusta tuo ap:n sanonta ei ole mitenkään halveksiva tai haukkuva. Pikemminkin laittaa oppilasta miettimään, millaisen kuvan itsestään antaa, jos ei kuuntele opettajan ohjeita. Sehän on kuitenkin vain kysymys! Maalaisjärki käteen!



Toinen seikka on sitten se, mitä kaikkea opettajat joutuvat joskus joissain kouluissa kuuntelemaan oppilaittensa suusta. Haukkumista ja henkilökohtaisuuksiin meneviä arvosteluja... Tuskin kukaan koulutettu opettaja kuitenkaan haukkumaan oppilaitaan alkaa. Tervetuloa kokeilemaan opettajan hommia - etenkin kaikki ne vanhemmat, jotka kannattavat ns. vapaata kasvatusta... Yhteiskunnassa on olemassa tapoja, sääntöjä ja normeja, joita on opittava noudattamaan. Jos kotona ei ole niitä opetettu noudattamaan, niin jo on korkea aika koulussa oppia tavoille! Suuremmassa porukassa kun ei ilman pelisääntöjä pärjää. Jos ei vanhemmille kelpaa, niin voihan sitä itse sitten kotona antaa vapaasti kasvaa ja ottaa lapsen kotiopetukseen.



Vihoviimeinen homma minkä vanhemmat voivat lapselleen tehdä, on arvostella opettajan toimia ja sanomisia lapsen kuullen. Silloin on lapsen koulutyöltä pohja pois ja vanhemmat ovat tehneet lapselleen karhunpalveluksen. Siitä on vaikeaa enää opettajan saada otetta oppilaaseen ja helposti koulunkäynti lähtee sitten ei niin toivotuille raiteille, joilta vanhemmatkaan eivät valitettavasti pysty lastaan suojelemaan, sillä vanhemmat eivät ole lastensa opettajia - ellei ne lapset ole sitten siellä kotikoulussa tai vanhempi satu olemaan lapsen opettaja ihan oikeasti.

jos on oikein häirikkö-oppilas, niin sitten ok, mutta ei muille.

Ei ole pahasti sanottu.

Hienosti kirjoitettu! En olisi itse saanut asiaa noin selkeästi asetettua.



Ja kauhistuneille vanhemmille: eiköhän ap:kin ole kuitenkin miettinyt sen verran, ettei kuulovammaiselle tai oppimisvaikeuksista kärsivälle tms. sanoisi moista asiaa.



Jos luokka on tuttu ja välit opettajan kanssa kunnossa niin kyllä oppilaat kestävät tuollaistakin juttua. Saattaapa se tosiaan pistää heitä hiukan miettimään.



On eri asia, miten asiat sanoo. Ja on sellaisia asioita, joita ope voi sanoa ja lapset ei.

-juuri v***n lesboksi 2.luokkalaisen haukkuma luokanope

saa sanoa ja tehdä mitään vaan. Mutta opettajien pitäisi niellä kaikki " paska" .



Ja jos niille pienille kullanmuruille sanoo miten asia on, niin sitten ne saa traumoja.



Kyllä mun mielestä saa sanoa jos ei perille mene muuten. Olen kyllästynyt tähän lasten hyysäämiseen ja jatkuvaan ymmärtämiseen.



Selkeät rajat ja pelisäännöt ja jos niitä ei noudata niin seuraukset sen mukaiset.



Ei lapset ole tyhmiä vaan me aikuiset!

Jos kommentti Oman järjen käyttö sallitaa kielletään, niin johan on aikoihin eletty. Kamoon naiset, huumoria peliin.

Minä olen ainakin tiedustellut oppilailtani moista useinkin.

on aika huvittavaa lukea tekstejä, joissa akateemiset puhuvat itsestään älykkäinä ja sivistyneinä.

järkeviä vanhempia vielä harvinaisempina kuin tähän asti. Olisikohan niitä edes yhdellä oppilaalla sadasta?

Minusta tuo ap:n sanonta on ihan perustokaisu, jonka voi hyvin heittää lapselle (tietysti edellyttäen, ettei hänellä ole kuulovammaa), joka viis veisaa opetuksesta ja touhuaa omiaan opettajan puheista piittaamatta. Pistin tuon sanonnan itsekin korvan taakse, omien lasteni kanssa tilaisuus käyttää tätä tulee varmasti pikemmin kuin toivoisin...



Olin koulun avoimien ovien päivänä aivan kauhuissani lasten touhuiluista luokassa. Opettaja tuntui olevan tyytyväinen, kun vanhempien läsnäolo oli rauhoittanut oppilaiden käytöstä, mutta omana kouluaikanani ei olisi moinen käytös tullut kuuloonkaan.



Tsemppiä vaan opettajille, on vanhempien joukossa myös meitä, jotka arvostavat järjestystä ja oppimisrauhaa ja hyväksyvät myös oman lapsen kritisoimisen.

puutetta koetetaan taas tällä viikolla paikata monien koulujen pääsiäiskirkoissa! Vaikkei kirkossakäynti liene lapsiperheissä kovin yleistä enkä itsekään ole uskossa on mielestäni jatkuva, kielloista piittaamaton pälätys papin puheen aikana törkeää ja osoittaa miten lasta on opetettu käyttäytymään yleisissä tilaisuuksissa ja kunnioittamaan toisten vakaumusta. Joihinkin ei tehoa kuin poistaminen koko tilanteesta ja siitäkös vanhemmat riemastuu!



Nim. Pulssi nousee kirkossa ;)