Olipa paska viikonloppu.

Se on kaikista parasta viikonlopussa että saa nyhjätä kotona eikä tarvitse mennä minnekkään.

Taitaa olla aika tavallinen tarina suomalaisissa parisuhteissa; ainoastaan lapset pitävät yhdessä...

Haikeaa.

Hyggeily on ihanaa

Ihanaa kun olen osannut lähteä paskasta parisuhteesta :) lähdin vaikka lapsiakin oli, nyt he ovat aikuisia. Nyt SAAN olla yksin ja olla pitkin ja poikin omassa kotona, en koskaan aio ottaa ketään äijän käppyrää saman katon alle asumaan, siitä "lystistä" sain tarpeekseni 20 v. En millään jaksais enää katella ketään äijää perseen juuressa naama norsun vitulla saatika riidellä!

Mulla oli paska viikonloppu, koska olin itse aivan kuoleman väsynyt koko viikonlopun. Alkaa pimeys ja syksyn stressi sekä univelat painamaan todenteolla päälle. Nyt on huono fiilis, kun en hirveästi jaksanut leikkiä, kiukuttelin itse kuin kakara aina välillä ja nyt pitäsi lähteä vielä työmatkalle ja olla pari päivää kotoa pois. On kyllä perustavaa laatua oleva paska mutsi fiilis.

Me, keski-ikäinen pariskunta levättiin viikonloppu, pikaisesti kaupassa, muuten kotona. Työviikko ollut niin raskas, että kummankin elimistö sitä kaipasi. Laitettiin ruokaa, syötiin, saunottiin, siivottiin vähän ja pidettiin toisiamme hyvänä, aikuinen poika pistäytyi. Ihan tarpeellisia nuo rauhalliset viikonloput, nyt taas jaksaa.

Minäkin ehdottelin vuosia miehelle että alettaisko käymään yhdessä lenkillä tai kuntosalilla, tai mentäiskö yhdessä iltaa viettämään, kahville, elokuviin, ostoksille, museoon tai ystäviä tapaamaan, mitä tahansa. Yhteisistä harrastuksista kieltäytyi kokonaan ja muihin juttuihin suostui toisinaan naama nurpalla. Kyllästyin raahaamaan kivirekeä perässäni ja nykyään eletään omia elämiämme saman katon alla, en jaksa enää edes kertoa omista asioistani miehelle. Maatkoon sohvalla. Avioeroa mietin päivittäin, elämää rajoittavista ja masentavista asioista olisi hyvä päästä eroon.

Ja nyt sitten tosi huono omatunto, että olin pahalla päällä... mieshän vaan halusi hyggeillä. Tosin, millon Me yhdessä jotain voitaisiin tehdä kuin viikonloppuna kun on vapaata? Kun ei silloinkaan, niin tuskin niinä viikonloppuina, kun Kalenteri on täynnä lasten harrastuksia

Ha edelleen p...a fiilis. Tekis mieli skipata koko joulu. Lapsille yrittää jotain järkätä ha koristella, oikeesti sekin tuntuu täysin turhalta.

Ap

Onneksi minun naisella on naisystäviä, joiden kanssa hän viihtyy.  En joudu jonninjoutaviin kulttuuritapahtumiin.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi minun naisella on naisystäviä, joiden kanssa hän viihtyy.  En joudu jonninjoutaviin kulttuuritapahtumiin.

Kyllä minäkin ystävien kanssa treenasn, käyn kävelyllä, kahvittelen, käyn leffassa... mutta se ei ole sama asia, että oman miehen kanssa tekisi jotain hauskaa ja arjesta poikkeavaa. Siis muuta kuin syödä, juoda, naida, katsoa telkkaria. Aika köyhältä tuntuu parisuhde, kun nämä on ne yhdessä tehtävät jutut. Sitä tuntee, että mies häpeää mua, kun ei ruokakauppaa yleisemmälle paikalle voi mun kanssa mennä. Ja harvoin sinnekään.

Ap

Mieti miehesi elämää, ehkä sillä on astetta stressaavampaa nyt töissä kuin sinulla, ap. Voimavaratkin voi olla alkaa päälle pienemmät. Tai perusluonne introvertti.

Miten mies käyttäytyi, kun aloitte seurustella? Oliko hän silloin mielihyvin aina viikonloppuisin rientämässä kaikkialle vai kotoiliko hän enimmäkseen silloinkin?

Minä sinuna nyt lopettaisin tuollaisen oman huonon itsetunnon projisoinnin mieheeni ("se varmaan häpeää mua"/"se ei halua olla mun kanssani"). Hän todennäköisesti haluaa lepoa ja hiljaisuutta viikonloppuisin, koska arkena pitää käydä töissä ja kuskata lapsia harrastuksiin. Suo se hänelle ja mene sinä leffaan ja teatteriin ystävättäriesi kanssa tai yksin.

Se, mitä sinä koet rentouttavaksi ja virkistäväksi ei välttämättä ole miehestä sitä. Minusta tuollaisen mielytymyseron kanssa voi hyvin elää, kunhan muuten suhde on lämmin. Onko se sinulla sitä, vai onko tuo vain jäävuoren huippu parisuhdeongelmista...?

tehkää joka toinen viikonloppu mitä sinä haluat, ja mitä mies haluaa :) jos ei sillonkaan kiinnosta kysy miksi, ja syystä riippuen sitten miettikää jatkoa yhdessä.

Mitä tarkoittaa hyggeily?

Vierailija kirjoitti:

Mieti miehesi elämää, ehkä sillä on astetta stressaavampaa nyt töissä kuin sinulla, ap. Voimavaratkin voi olla alkaa päälle pienemmät. Tai perusluonne introvertti.

Miten mies käyttäytyi, kun aloitte seurustella? Oliko hän silloin mielihyvin aina viikonloppuisin rientämässä kaikkialle vai kotoiliko hän enimmäkseen silloinkin?

Minä sinuna nyt lopettaisin tuollaisen oman huonon itsetunnon projisoinnin mieheeni ("se varmaan häpeää mua"/"se ei halua olla mun kanssani"). Hän todennäköisesti haluaa lepoa ja hiljaisuutta viikonloppuisin, koska arkena pitää käydä töissä ja kuskata lapsia harrastuksiin. Suo se hänelle ja mene sinä leffaan ja teatteriin ystävättäriesi kanssa tai yksin.

Se, mitä sinä koet rentouttavaksi ja virkistäväksi ei välttämättä ole miehestä sitä. Minusta tuollaisen mielytymyseron kanssa voi hyvin elää, kunhan muuten suhde on lämmin. Onko se sinulla sitä, vai onko tuo vain jäävuoren huippu parisuhdeongelmista...?

Nyt oli paljon oletuksia.

I feel for you. Onhan se aika rankkaa jos mies tykkää katsoa paljon urheilua. Meillä onneksi tuo urheilun katsominen ei sinänsä ole haitannut hirveästi tekemistä kun katsoo yleensä niin myöhään että ei silloin oltaisi edes menossa minnekään. Työ onkin se ainoa asia minkä takia joskus yhteiset menot on estynyt. Hyi kauheeta, onhan se kamalaa kun mies on töissä eikä voi olla perheen kanssa. Mikä vätys! Tämä viikonloppu oli tosin vapaata miehellä joten viikonloppu oli kivaa yhdessätekemistä pitkästä aikaa. Tsemppiä!

Miten muilla meni?

No ei paskempi viikonloppu.   Yllätys puolisolta, oli varannat hotellin, punaviinin odottamaan huoneeseen,  kylpylän hoidot,  hieronnan, ruokailun ja liput Siltsun bilekeikalle  jälkiruoaksi ja sitten yöllä kuumat kyydit huoneessa

Järjestäjä  misu 56

Kohde mies 58

Mites olette toiset yllättäneet kumppaninne? Toimivia ideoita vois heittää tänne, niin ettei olis enää paskaa viikonloppua tiedossa.