Pystytkö olemaan 30 päivää ilman päihteitä?

Pystyn

Mun päihde on suklaa, ja en pysty, jos olen ilman niin hätäpäissäni syön jotain muuta, mutta mikään ei korvaa sitä himoa.

Alkoholia en juo muutenkaan koskaan, en kahvia, en tupakoi... enkä alakaan koska jos en pääse suklaasta irti, niin miten sitten mistään pahemmasta päihteestä. Isäni oli alkoholisti, joten taitaa olla sellaiset geenit ettei kannata alkaa mitään ainetta "kokeilemaan".

En

Hmm..pystyn kyllä jos haluan. Olen ollut ilman alkoholia useamman kuukauden, mutta nyt ei taas ole halua olla tipattomalla.

Joskus onnistuin olemaan juomatta puoli vuotta. Nykyisin korkeintaan 1,5 viikkoa.

Toisaalta koen juomisen ongelmaksi ja rasitteeksi mutta olen jo juonut niin monta vuotta elämästäni ettei minulle tule krapulaa ollenkaan ja sen johdosta otan monesti arkisinkin. 14 kaljaa ja pystyn menemään aamulla töihin normaalisti.

Haluaisin kyllä olla selvinpäin mutta menneisyydessä on ollut sen verran ongelmia, että muistot laittavat aina juomaan niin kuin muutkin alkoholistit sanovat.

Pystyn, olen aina ilman päihteitä muutenkin.

Kokeilin kerran, kolme viikkoa meni helposti, mutta sen jälkeen oli isommat juhlat joissa en viitsinyt turhan päiten olla ilman viinilasillista.

Ei itseään viitsi turhaan kiusata olemalla ilman alkoholia, kun arkena tai normi viikonloppuna ei sitä juurikaan kulu.

Olin työkeikan vuoksi 12 vuoden tauon jälkeen reilun kuukauden juomatta tippaakaan alkoholia, eikä tehnyt tiukkaakkan. Siitä on jo vuosia, enkä ole ollut sen jälkeen. Mutta jos tarve vaatii ja motivaatio on kohdillaan, niin varmasti onnistuu.

Viime vuosi meni kuivin suin ihan helposti.

Olin laihduttamisen takia 3 kk ilman päihteitä viime vuonna. Siitä olin vähän pettynyt että mitään muuta kuin sen kalorivähennyksen se ei vaikuttanut. Ei mitään lisääntynyttä pirteyttä tai skarppiutta, parantunutta mielialaa tai mitään. Yleensä juon 10-25 annosta viikossa.

Viimeisilläni oon raskaana ja koko raskausajan olen ollut ilman päihteitä alko ja tupakka). Lääkkeitäkään en oo syönyt kuin yhden panadolin ja yhden suihkauksen nenää avaavaa ainetta. Alkupuoli meni pahoinvoidessa, niin pelkkä ajatuskin alkoholista kuvotti. Loppupuoli on sitten mennyt jo ihan rutiinilla, silloin tällöin juon holitonta omenasiideriä joka maistuu aika hyvältäkin. Tupakkaa tai huumeita en käytä muutenkaan. Kahvia tosin olen käyttänyt koko raskauden ajan, poislukien pahimman pahoinvointiajan. Huvittavinta tässä.on, että en ole huomannut mitään eroa verrattuna raskautta edeltävään aikaan, jolloin kuitenkin käytin alkoholia jonkin verran.

Silloin tällöin tämmöinen tauko on pidettävä kun kaikkea tulee napsittua pitkin vuotta. Onhan se rankkaa ja tylsää aikaa, mutta kyllä se menee kun koittaa keksiä muuta tekemistä tilalle.

Ilman alkoholia pystyn helposti, olen ollut vuosia jo. Ilman nuuskaa en pysty olemaan. Tulee hätä ja perseeseen polte jos en saa laittaa kunnon tykillistä lössiä pariin tuntiin huuleen.

Pystyn ja pystyn paljon pidemmänkin aikaa, viime syksynä olin kai ainakin puoli vuotta. Mun ei juurikaan tee nykyään mieli niitä käyttää, tai no ainoa päihde jota ylipäätään joskus käytän on alkoholi. En nykyään tykkää olla humalassa ja vielä vähemmän kestän krapulaa, joten sen käyttö rajoittuu yhteen viinilasilliseen ravintolassa, tämäkin tapahtuu tyyliin ehkä kerran kolmessa kuussa. En käy enää bilettämässä niin aika helppoa tämä on ollut. Oikeasti on aika huolestuttavaa, jos ei kuukautta pysty olla ilman.

Varsinaisia päihteitä ilman kyllä. En tupakoi, ja alkoholia juon korkeintaan muutaman kerran vuodessa.

Pidän nyt jonkinlaista sokerilakkoa, koska haluan makeanhimoisuudestani eroon, mutta tänään sorruin tekemään korvapuusteja. Ajattelen kuitenkin niin, että jos sokerinen asia on itse tehtyä, niin oma laiskuus rajoittaa makean määrää. Kun taas jos antaisin luvan syödä itse ostettuja herkkuja vapaasti, niin herkuttelisin paljon enemmän.

Kokonaan ilman sokeria on aika hankala kyllä olla. Ilman herkkujakin tulee syötyä esim. paljon hedelmiä tai hiilaripitoisia juttuja kuten pastaa. Eli sokerilakossa yritän tavallaan aina etsiä jotain "korvaavaa" tilalle, mutta ne korvaavat asiat usein sentään edes on vähän terveellisempiä kuin pelkät herkut.

Mikä lasketaan päihteeksi?

Ilman alkoholia pystyn olemaan pitkiä aikoja ihan vaivoitta, tupakkaa en polta ollenkaan ja kahviakin juon ylen harvoin. Huumeita en käytä enkä nuuskaa. En pelaa nettipelejä enkä pelikoneilla. Liikun paljon mutta en suorastaan kuole jos viikon verran jää väliin kiireen tai sairauden vuoksi (vaikka kyllä se kropassa tuntuu). Seksiä on pari kertaa viikossa, yleensä, loma-aikoina enemmän, mutta sitäkin ilman pärjään jos toinen on vaikka matkoilla tai kipeä.

Sokeria ilman on vaikeaa. En ole mikään sokerihiiri, mutta olen huomannut että suklaalevy on pakko olla jemmassa kaapissa himotuksen varalta, koska jos ja kun se suklaahimo iskee jonain iltana, voin tehdä älyttömyyksiä saadakseni sen suklaapalan heti eikä kohta.

Pystyn olemaan. Alkoholi on vaan niin oiva stressilääke, että siksi tulee ylipäänsä otettua. Se on ihan totta, miten juominen saa aikaan halua juoda. Jos on tottunut ottamaan joka viikko, niin pitää oikeasti vierottautua siitä.

Jossain välissä olin sata päivää ilman.

Tulin siihen lopputulokseen, että jos tarvii pitää tipattomia tammikuita tms nenänvalkaisutaukoja, niin sellaisella ihmisellä on ongelma.

Pystyn mutta en yhtä päivää.