Miten ihmeessä pystyn menemään töihin huomenna? Ihan jäätävän karmee ahdistus päällä.
Ottaisin saikkua mutta olin saikulla koko viime viikon flunssan takia, joten nyt on vaan mentävä. Miten pystyn siihen? Ovat teoilla ja eleillä tehneet varsin selväksi etten ole tervetullut.
Kommentit (16)
Mene lääkärille puhumaan ahdistuksestasi ja hakemaan saikkua jos et ole työkykyinen.
Onko sinulla diagnoosi esim. ahdistuneIsuushäiriö tai masennus, joka selittää kokemaasi? Vai oletko heitä, jotka jäävät kotiin potemaan mielipahaa, mutta eivät osaa puhua hankalammista asioista työpaikalla? Avoin keskustelu on ainoa tie siihen, että ongelmat saisi ratkaistua ja käsitykset, faktat ja tunteet puhuttua auki.
Mitä sellaista työpaikallasi on konkreettisesti tapahtunut (faktat), ettet koet (käsitykset ja tunteet) olevasi tervetullut töihin? Miten suoriudut tehtävistäsi?
Pystyn puhumaan ja olenkin puhunut. Pomon kommentti ”voi, voi...mitäköhän tässä pitäis tehdä?!” Jaa-a, keskustele vaikka niiden silmiään pyörittelevien p***aa selän takana puhuvien kanssa...
Peetä puhutaan selän takana ja naureskellaan. Ei tervehditä takaisin. Katsotaan päästä varpaisiin sun ulkoasua. Jos et kerrasta osaa, niin huokaillaan ja pyöritellään silmiä. Perehdytys on sitä et näytetään kerran jonka jälkeen oletetaan että osaa itsekseen. Jos kysyt, niin samat huokaukset ja silmienpyörittelyt.
Ap
Miksi jäät tuollaiseen työpaikkaan?
Lisään vielä että kahville pyydetään juuri silloin kun pitäisi hoitaa joku kiireempi homma js kun kauniisti sanon etten nyt voi tulla kun pitää tehdä tämä sun antama homma, niin vastaus on ”ai niin joo, en mä muistsnutkaan ettei toi sulta suju niin nopeesti”.
Jos yritän mennä muiden seuraan (toki kysyn voinko liittyä seuraan) samaan pöytään kahville, niin ne vastaa ”joo” ja sekunnin päästä nousee kaikki pois ja menevät tiskipöydän viereen jatkamaan kahvinjuontia.
Ap
En voi irtisanoutua koska karenssi. Eikä tää perhe elä yhden tuloilla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä että kahville pyydetään juuri silloin kun pitäisi hoitaa joku kiireempi homma js kun kauniisti sanon etten nyt voi tulla kun pitää tehdä tämä sun antama homma, niin vastaus on ”ai niin joo, en mä muistsnutkaan ettei toi sulta suju niin nopeesti”.
Jos yritän mennä muiden seuraan (toki kysyn voinko liittyä seuraan) samaan pöytään kahville, niin ne vastaa ”joo” ja sekunnin päästä nousee kaikki pois ja menevät tiskipöydän viereen jatkamaan kahvinjuontia.
Ap
Ja miten toi nyt eroaa siitä miten naiset kohtelevat miehia?
mää käännän kylkee aamulla ja käyn kaupassa.
Miksi et iske nyrkkiä pöytään ja vaadi sitä kanalaumaa tilille tuosta törkeästä käytöksestään? Kuulostaa siltä ettei asiat voi tuosta ainakaan huonompaan suuntaan mennä. Pidemmällä aikavälillä näkisin ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi uuden työpaikan etsimisen.
Näitä juttuja kun lukee, niin opin näkemään introverttiydessäni paljon hyvää. Esim. kahville tai ruokatauolle menen vain silloin kun muita ei ole paikalla. Mua ei ihan oikeasti kiinnosta työkaverit ja mitä ne minusta ajattelee. Vaikka kuiskuttelisivat kuinka selän takana, niin sitä en edes huomaa ja vaikka huomaisin, niin en välittäisi. Teen vaan omia juttuja, omalla tavallani ja omaan tahtiini. Ja ne pakolliset kommunikoinnit kun pitää vaikka kysyä jotain työhön liittyvää asiaa... niin ne nyt kestän vaikka kuinka pyörittelisivät silmiään. Mielenkiintoni on jo muualla.
Selvisin tästä työpäivästä vaikka ahdisti ihan tolkuttomasti. Nyt olen ihan loppu ja tekis mieli vaan mennä nukkumaan.
Aamulla kukaan ei tervehtinyt vaikka reippaasti sanoin itse huomenta. Kahvilla sekä aamulla että iltapäivällä istuin yksin ja kuuntelin viereisestä pöydästä kuiskailuja minusta.
Työt meni jotenkuten ja samoja huokailuja kuulin kun kyselin neuvoa.
Huominen vielä ja sit onneksi saan olla loppuviikon pois sieltä.
Keskiviikkona koitan keskustella miehen kanssa vaihtoehdoista. Tuonne en voi jäädä. Siellä menetän mielenterveyteni.
Ap
Paska työ ja paska fiilis.
Hae saikkua niin kauan että antavat kenkää, sillä siitä selviät ilman karenssia.
Mielenterveytesi on ehdottomasti tärkeämpää kuin tuo työ. Miten oletkin noin kauheaan paikkaan joutunut, voi sua!
Ihan tulee mun koulukiusaajat mieleen, mutta että aikuiset... Millä alalla on tuommoista porukkaa vai onko naiset aina noin kauheita?
En ihmettele että inhoavat sinua. Tuollaiset ”viikko saikkua flunssan takia” ovat työyhteisöön kuulumatonta sakkaa. Muut hoitavat omat työnsä ja sinun! Irtisano tosiaan itsesi ja vauhdilla, työyhteisö kiittää.
Up