Lue keskustelun säännöt.
Ei huvita mennä vanhemmille jouluksi, kun lapsenlapsia saatuaan eivät enää kiinnostu meistä lapsettomista aikuisista lapsistaan
02.12.2017 |
Nyt viimeisimpänä niittinä äiti soitti ja ilmoitusasiana totesi, että ei sitten osteta aikuisille lahjoja, kun on jo tuota pikkuväkeäkin taas. No mikäpä siinä sitten, enhän minä voi pakottaa ketään ostamaan lahjaa itselleni, mutta olisihan se nyt ihan kiva saada vaikka pyjama tai joku kirja.
Meitä on siis kolme lasta, isosiskolla on kolme lasta itselleen ja minä ja pikkuveli ollaan +20-vuotiaita lapsettomia nuoria aikuisia. Jo pari viime joulua ovat olleet sitä, että kaikki meille aiemmin tärkeät jouluperinteet on muutettu sellaisiksi, että ne sopivat pikkulapsille. Ei enää käydä hautausmaalla myöhään illasta kun se on kauneimmillaan, ruoka syödään joskus yhdeltä että lapset pääsevät avaamaan pakettejaan kahdelta ja sitten pitää jaksaa koko loppuilta ihastella, miten nyt on niin lysti katsoa lasten iloa. Ei voi katsoa telkkarista minkään ihanan sarjan jouluspesiaalia kun ne eivät sovi lapsille ja niin edelleen. Ei siinä mitään, siskon lapset ovat kivoja, mutta jotenkin tosta joulusta huokuu niin se, että millään muulla ei ole väliä kuin sillä, että lapsilla on kivaa. Joulu on tosiaan lasten juhla, ja vain ja ainoastaan lasten tässä perheessä...
Melkein mietin että mitä jos jäisi vain kotiin, mutta sitäkin saa sitten selitellä eikä kehtaa sosiaalisen paineen vuoksi töissä kertoa, että jouluna makasin yksin omalla sohvallani käsi Julia-rasiassa ja katsoin romanttisia komedioita. Ja koska junaliikennöinti lakkaa jouluaattona, ei voi myöskään mennä vain jouluillaksi käymään, kun välimatkaa on kuitenkin melkolailla. Autoa ei ole käytettävissä.
Onko muilla tällaisia tuntemuksia, vai olenko minä vaan jotenkin hirveän inhottava ja itsekäs ihmisp*rse kun tällaisia kehtaan edes ajatella?
Kommentit (742)
Vierailija kirjoitti:
Valmiiseen pöytään tunkevat aikuiset lapset ja kumppanit voivat arvostelun sijaan hommata oman joulun! On turha arvostella, jos vääntäytyy vuodesta toiseen valmiiden ruokapatojen ääreen ja vielä arvostelemaan. Oma koti, oma lupa.
Itselläni ei ole lapsia, mutta sisarella on. Olen aina käydessäni auttanut vanhempiani joulunvietossa. Kuka tässäkään puhui valmiiseen pöytään menemisestä? Aloittajalla on oikeus kertoa omista tunteistaan ja myös arvostella. Ei ole turhaa herättää keskustelua aroistakaan aiheista.
Sisareni, jolla on lapsia, ei enää ehdi auttaa vanhempiamme vaan nämä auttavat lastenlasten kanssa. Ymmärrän sen, mutta oletan, että myöskään minun ei kuulu tehdä vanhempieni puolesta kaikkea. Välitämme kaikki toisistamme. Äitini ei kyllä osaa rakastaa kaikkia lapsiaan ehdoitta, mutta se juontaa juurensa hänen omasta kokemuksestaan ilman ehdotonta äidinrakkautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minuakin ärsyttää, kun omat vanhempani ovat laittaneet joulurutiinit uusiksi lastenlasten myötä. Joulupukki tulee jo päivällä, joten mitään ei ehdi tehdä, kun ilta menee lahjoilla leikkiessä. Ja olen sentään itsekin äiti. Ollaan aatto mieluummin anoppilassa, jossa pääsee joulusaunaankin, kun pukki tulee vasta illalla. Anoppilan joulu on minulle se lapsuuden joulu ja sen perinteen haluan välittää myös omille lapsilleni.
Minusta oli kauheaa pienenä aina vain jaksaa odottaa myöhään iltaan, että pukki lahjoineen tulisi. Minulle oli selvää, että omat lapset eivät joudu kokemaan samaa. Meillä pukki tulee jo klo 13-14, jotta lapset ehtivät leikkiä leluillaan. Ai niin, minä myös kustannan talossani jouluruuista lähtien kaiken. Jos joulupukin saapuminen ja jouluruoka-aika ei lapsettomille/lapsellisille sisaruksille sovi niin syököön maksalaatikkoa sinkkukodissaan. Ihan hirveen vaikee uskoa, että olisit äiti/synnyttänyt tuollaisella ajattelutavalla. Ei kai kukaan halua nykyään, että lapsi kärsii lahjoja odotellesaan iltaan asti. Sinähän ehdit aikuisena käydä saunassa illallakin.
Lapseni eivät kärsi, koska arvostavat joulussa muitakin asioita kuin niitä lahjoja. Meidän perheessä muutenkin tärkeämpiä muut kuin kaupalliset arvot. Sinun on varmasti mahdotonta sitä ymmärtää.
Uskovainen/lahkolainen vauhdissa? Voi sinua raukkaa jos sinulla ei ole varaa lasten lahjoihin. Ajattelitko olevasi "parempi" ihminen tämän nk ideologiasi myötä? Olet varmasti niitä, jotka ovat myös "ympäristöystävällisiä". Sinulla kun ei ole varaa omaan autoon, saati kahteen:D Köyhät kyykkyyn. Meillä lapset rakastavat joululahjoja!
Aika noloa aikuisen ihmisen vouhottaa jostain autosta. Kyllähän se hyvää tekisi kaikille pyrkiä autottomuuteen tai auton vähäiseen käyttöön,sekä terveyden että ympäristön kannalta.
Todentotta: ei tunnu joululta kun ei enää mitään perinteitä ja koko aatto pitäisi odottaa minkälaisen vuoren kaupallista Disney-krääsää lapset tänä vuonna saavat ja sitä sitten ihastella....Eikö lapsillekin olisi parempi jos jäisi jotain syvällisempää joulusta mieleen kuin lahjojen määrä.
En mä pienten lasten äitinä halunnut syödä jouluruokaa lounaalla, vaan silloin tarjoiltiin riisipuuro...
Uudenvuoden raketitkin ammutaan 00.00, silloin se vuosi vaihtuu. Lapset nukkuu myöhäset päikkärit.
Tosin meillä ei pienet herääkäön kuudelta, vaan ysin ja kympin välillä.
N35
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minuakin ärsyttää, kun omat vanhempani ovat laittaneet joulurutiinit uusiksi lastenlasten myötä. Joulupukki tulee jo päivällä, joten mitään ei ehdi tehdä, kun ilta menee lahjoilla leikkiessä. Ja olen sentään itsekin äiti. Ollaan aatto mieluummin anoppilassa, jossa pääsee joulusaunaankin, kun pukki tulee vasta illalla. Anoppilan joulu on minulle se lapsuuden joulu ja sen perinteen haluan välittää myös omille lapsilleni.
Minusta oli kauheaa pienenä aina vain jaksaa odottaa myöhään iltaan, että pukki lahjoineen tulisi. Minulle oli selvää, että omat lapset eivät joudu kokemaan samaa. Meillä pukki tulee jo klo 13-14, jotta lapset ehtivät leikkiä leluillaan. Ai niin, minä myös kustannan talossani jouluruuista lähtien kaiken. Jos joulupukin saapuminen ja jouluruoka-aika ei lapsettomille/lapsellisille sisaruksille sovi niin syököön maksalaatikkoa sinkkukodissaan. Ihan hirveen vaikee uskoa, että olisit äiti/synnyttänyt tuollaisella ajattelutavalla. Ei kai kukaan halua nykyään, että lapsi kärsii lahjoja odotellesaan iltaan asti. Sinähän ehdit aikuisena käydä saunassa illallakin.
Lapseni eivät kärsi, koska arvostavat joulussa muitakin asioita kuin niitä lahjoja. Meidän perheessä muutenkin tärkeämpiä muut kuin kaupalliset arvot. Sinun on varmasti mahdotonta sitä ymmärtää.
Kerro nyt ihmeessä mitkä muut arvot ja miten se teillä ilmenee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihme oletus että kaikki viettää normielämää, olen 35 v eikä minulla ole lainkaan omaisuutta, ei todellakaan mikään "minulla on jo kaikkea" tilanne. (Ei liity aloitukseen.)
Eihän joululahjaksi kenenkään omaisuutta kartuteta vaan annetaan tavaraa kuten vaatteita, kirjoja, kosmetiikkaa, suklaata yms. Yleensä kyllä 35-vuotiaana pystyy jo ostamaan omat vaatteensa, kirjansa, kosmetiikkansa jne. Jos on niin köyhä, että ei pysty, niin miten silloin pystyisi ostamaan joululahjojakaan kenellekään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se että on aikuinen tarkoita ettei vanhempien välinpitämättömyys saisi häiritä. Ei lapset ole arvokkaampia kuin aikuiset.
On se kauheaa kun vanhemmat passaakin niitä pieniä lapsenlapsiaan eikä aikuisia lapsiaan. Ihan kauheeta. Kyllä aikuinen lapsi nyt saa pahat traumat, kun ei kaikki menekään kuten hän haluaa. Sitähän tuo on, ap ja kaltaisensa haluavat määrätä miten joulu vietetään. Kun muut haluaa muuta niin sitten loukkaannutaan ja suututaan. Osoitetaan mieltä. Jokainen saa ihan itse päättää millaista joulua viettää, myös ne vanhemmat. Jos heidän järkkäämänsä joulu ei kelpaa, niin aina voi viettää joulun itsekseen. Siinä tosin joutuu tekemään kaiken itse eikä pääse valmiiseen pöytään. Mutta eiköhän se reilu 20v. passausta ja lahjojen ostoa jo riitä.
Pikkupaskiaiset saa traumoja kun aikuiset ei teekään kaikkea mitä ne haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun isäni antoi lapsilleen jouluna aina ruskean kirjekuoren. Se oli markka-aikaa enkä muista oliko siinä 50 markkaa vai satanen. Mutta kyllä se oli ihan toivottu lahja, joskus saimme kaupanpäälle vielä suklaalevynkin. Näitä isä antoi melkeinpä kuolemaansa saakka, tai ainakin niin pitkään kun pystyi omin jaloin pankkiautomaatille kävelemään. Kyllä siitä tuli meille lapsille kiva mieli, varmasti isällekin.
Omalla isälläni oli samanlainen perinne, koska hän ei oikein osannut hankkia meille mitään. Lahja oli mukava pieni avustus etenkin opiskelijalle, samoin silloin kun olin työttömänä. Kerran joulun jälkeen hukkasin kuoren ja luulin sen joutuneen roskiin. Yllätyin itsekin kun tajusin, että eniten suretti isältä saadun lahjan menetys, ei rahan. Kuulostaa pateettiselta, mutta niin todella oli. Siitäkin huolimatta että lahja oli jotain niin persoonatonta kuin rahaa. No olihan siinä käytetty kirjekuori ja harakanvarpailla raapustettu nimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme oletus että kaikki viettää normielämää, olen 35 v eikä minulla ole lainkaan omaisuutta, ei todellakaan mikään "minulla on jo kaikkea" tilanne. (Ei liity aloitukseen.)
Eihän joululahjaksi kenenkään omaisuutta kartuteta vaan annetaan tavaraa kuten vaatteita, kirjoja, kosmetiikkaa, suklaata yms. Yleensä kyllä 35-vuotiaana pystyy jo ostamaan omat vaatteensa, kirjansa, kosmetiikkansa jne. Jos on niin köyhä, että ei pysty, niin miten silloin pystyisi ostamaan joululahjojakaan kenellekään?
No voi vittu, yleensä ja yleensä. Toivottavasti menetät kaiken omaisuutesi niin voit kokea yleensä-elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama pätee meillä kyllä muuhunkin kuin jouluun...Kaikki sukuvierailut ja asiat tehdään nykyisin lastenlasten ehdoilla. Äitini mielestä en selvästi ole yhtä arvokas ihminen kuin lastenlapsia tuottanut sisarukseni. Nälvii lisäksi tästä asiasta kaiken aikaa. Jos lapsettomuus olisi minulle arka asia, olisin varmaan jo katkaissut välit kokonaan, mutta kun se on ollut oma valintani, tuo asennoituminen lähinnä turhauttaa. Jos joskus uskallan kritisoida lastenlasten loputonta paapomista (esim heidän mentyään nukkumaan kukaan ei saa sanoa enää sanaakaan että eivät vain herää, tai huonon käytöksen sietämistä) saan vastaukseksi että kyllä sinäkin sitten ymmärrät jos joskus lapsia saat...Edelleen tuon vanhan polven naisten mielissä naisen arvo on äitiydessä, vain ja ainoastaan.
Ei kaikkien vanhojen naisten mielestä ole noin ollenkaan, ihmiset on eri tavoin häiriintyneitä vain. Sitten kun lapsenlapset on teinejä niin kiinnostus voi loppua kun ne onkin isoja ja haisevia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin minun kirjoittamani...Lapsten takia syödään jo keskellä päivää eikä sekään ole kunnon rauhallista ruokailua vaan juoksevat kesken kaiken pöydästä pelaamaan jotain eli nopeasti vaan yritetään kaikki saada ruoka syötyä, osan aikuisista juostessa lasten perässä. Loppuaikakin pelkkää hulinaa, ja joulukirkkoon ei enää viitsi lähteä kun lapset jo nukkumassa ja kaikki muut ihan lopen uupuneita siitä vilinästä. Itse haluaisin rauhoittua jouluna mutta ei tosiaan onnistu tuossa melskeessä.
Jos perheellisten tapa viettää joulua ei miellytä niin vietä se sinkkukodissasi. Ja mene vaikka aamuyöllä kirkkoon. Etkö ole vielä ymmärtänyt, että kun vietät joulun yksin niin voit viettää sen ihan haluamallasi tavalla:D
Ap on siis leimattu keskenkasvuiseksi ja itsekkääksi, koska hänkin haluaisi jouluunsa tiettyjä asioita? Eikö joulua kuulukaan viettää niin, että jokainen saa siitä hyvän mielen? Ei ole iso asia, jos aikuinenkin haluaa edes yhden lahjan.
Minäkin muuten tykkään käydä haudoilla iltapimeällä. Lähden sinne, kun jouluaatto on vietetty ja lapset nukkuvat jo. Isä jää kotiin tai lapset ovat ehkä mummolla yötä. Minä saan jouluhulinan päätteeksi oman, rauhallisen iltahetken. Ei kaikkien tarvi vain perinteen vuoksi änkeä hautausmaalle yhtä aikaa. Muut käyvät jo päivällä ja minä keitän sillä aikaa kahvit valmiiksi.
Minusta ap:n lähipiiri voisi ihan hyvin tehdä niin, että ap saisi sen pakettinsa. Olkoot itse ilman, elleivät halua lahjoja. Ei tämä ole mikään "kaikki tai ei mitään" -asia. Ei jokaisen tarvi osallistua lahjarumbaan. Ap:lle vain lahja joulumieltä tuomaan.
Meillä aikuisetkin saavat jotain. Vaikka kukan tai kortin tai lasten tekemän askartelun. Johan lapsille tulee kummallinen käsitys koko asiasta, jos kaikki muut kantavat selkä vääränä lahjoja vain heille. Ja lapsistakin on ihana miettiä lahjoja läheisille. Lahja tosin saattaa olla vaikka muumitarra-arkki, kun pienen mielestä se on aivan upea lahja papalle. ;) Näinkin on käynyt.
Suurin osa varmaan vanhemmiksi tultuaan alkaa nähdä joulun lasten kautta ja vain lasten juhlana. Siihen kasvaa. Mutta ei se välttämättä koske kuin niitä vamhempia! Vanhempien sisarukset voivat elää ihan eri elämänvaihetta. Tosi kiva, jos ei enä tule kuulluksi pienine (tai suurempinekaan) toiveineen vain, koska sisarus sai lapsen. Kohtuutonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin minun kirjoittamani...Lapsten takia syödään jo keskellä päivää eikä sekään ole kunnon rauhallista ruokailua vaan juoksevat kesken kaiken pöydästä pelaamaan jotain eli nopeasti vaan yritetään kaikki saada ruoka syötyä, osan aikuisista juostessa lasten perässä. Loppuaikakin pelkkää hulinaa, ja joulukirkkoon ei enää viitsi lähteä kun lapset jo nukkumassa ja kaikki muut ihan lopen uupuneita siitä vilinästä. Itse haluaisin rauhoittua jouluna mutta ei tosiaan onnistu tuossa melskeessä.
Jos perheellisten tapa viettää joulua ei miellytä niin vietä se sinkkukodissasi. Ja mene vaikka aamuyöllä kirkkoon. Etkö ole vielä ymmärtänyt, että kun vietät joulun yksin niin voit viettää sen ihan haluamallasi tavalla:D
Nih, lapsiperheiden ei tarvi kompromisseja tehdä, ole iteksesi jos ei kelpaa! t. ÄityliMamma
Vierailija kirjoitti:
Ap on siis leimattu keskenkasvuiseksi ja itsekkääksi, koska hänkin haluaisi jouluunsa tiettyjä asioita? Eikö joulua kuulukaan viettää niin, että jokainen saa siitä hyvän mielen? Ei ole iso asia, jos aikuinenkin haluaa edes yhden lahjan.
Minäkin muuten tykkään käydä haudoilla iltapimeällä. Lähden sinne, kun jouluaatto on vietetty ja lapset nukkuvat jo. Isä jää kotiin tai lapset ovat ehkä mummolla yötä. Minä saan jouluhulinan päätteeksi oman, rauhallisen iltahetken. Ei kaikkien tarvi vain perinteen vuoksi änkeä hautausmaalle yhtä aikaa. Muut käyvät jo päivällä ja minä keitän sillä aikaa kahvit valmiiksi.
Minusta ap:n lähipiiri voisi ihan hyvin tehdä niin, että ap saisi sen pakettinsa. Olkoot itse ilman, elleivät halua lahjoja. Ei tämä ole mikään "kaikki tai ei mitään" -asia. Ei jokaisen tarvi osallistua lahjarumbaan. Ap:lle vain lahja joulumieltä tuomaan.
Meillä aikuisetkin saavat jotain. Vaikka kukan tai kortin tai lasten tekemän askartelun. Johan lapsille tulee kummallinen käsitys koko asiasta, jos kaikki muut kantavat selkä vääränä lahjoja vain heille. Ja lapsistakin on ihana miettiä lahjoja läheisille. Lahja tosin saattaa olla vaikka muumitarra-arkki, kun pienen mielestä se on aivan upea lahja papalle. ;) Näinkin on käynyt.
Suurin osa varmaan vanhemmiksi tultuaan alkaa nähdä joulun lasten kautta ja vain lasten juhlana. Siihen kasvaa. Mutta ei se välttämättä koske kuin niitä vamhempia! Vanhempien sisarukset voivat elää ihan eri elämänvaihetta. Tosi kiva, jos ei enä tule kuulluksi pienine (tai suurempinekaan) toiveineen vain, koska sisarus sai lapsen. Kohtuutonta.
Muuten hyvä, mutta kuka aikuinen ilahtuu Muumitarroista? Tai lasten askarteluista...jos mitään muuta ei hankita. Sama kun antaisin lapselle lahjaksi Hesarin tilauksen kun minusta se on hieno juttu...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin minun kirjoittamani...Lapsten takia syödään jo keskellä päivää eikä sekään ole kunnon rauhallista ruokailua vaan juoksevat kesken kaiken pöydästä pelaamaan jotain eli nopeasti vaan yritetään kaikki saada ruoka syötyä, osan aikuisista juostessa lasten perässä. Loppuaikakin pelkkää hulinaa, ja joulukirkkoon ei enää viitsi lähteä kun lapset jo nukkumassa ja kaikki muut ihan lopen uupuneita siitä vilinästä. Itse haluaisin rauhoittua jouluna mutta ei tosiaan onnistu tuossa melskeessä.
Jos perheellisten tapa viettää joulua ei miellytä niin vietä se sinkkukodissasi. Ja mene vaikka aamuyöllä kirkkoon. Etkö ole vielä ymmärtänyt, että kun vietät joulun yksin niin voit viettää sen ihan haluamallasi tavalla:D
Eli jos et pidä jostakin asiasta yhteisessä joulussa, niin ole vaiti ja vietä joulusi yksin?
Miten olisi keskustelu ja jokaisen osallistujan toiveiden huomioiminen? Kukaan ei saa täydellistä joulua, mutta jokainen jotain itselleen tärkeää.
Ei ole reilua, että yhdessäolo perustuu vain yhden/muutaman henkilön mieltymyksiin.
Vastaava kokemus, mutta ihan arjessa.
Oltiin veljeni kanssa 14 ja 16 v. Serkut 0-6 v.
Aina kun isovanhemmilla käytiin, yhdessä tai erikseen. Oli yhtä hehkutusta, mitä upeeta ne pienet olikaan tehneet. Ei kysytty kuulumisia, koulujuttuja tms.
Lopetin käymisen. Kuulin takapäin, että oon ylpeä ja itsekäs.
Kyllä. Mä pidän itsestäni huolta ja rakkaistani. En halua elää noin välinpitämättömässä ilmapiirissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on siis leimattu keskenkasvuiseksi ja itsekkääksi, koska hänkin haluaisi jouluunsa tiettyjä asioita? Eikö joulua kuulukaan viettää niin, että jokainen saa siitä hyvän mielen? Ei ole iso asia, jos aikuinenkin haluaa edes yhden lahjan.
Minäkin muuten tykkään käydä haudoilla iltapimeällä. Lähden sinne, kun jouluaatto on vietetty ja lapset nukkuvat jo. Isä jää kotiin tai lapset ovat ehkä mummolla yötä. Minä saan jouluhulinan päätteeksi oman, rauhallisen iltahetken. Ei kaikkien tarvi vain perinteen vuoksi änkeä hautausmaalle yhtä aikaa. Muut käyvät jo päivällä ja minä keitän sillä aikaa kahvit valmiiksi.
Minusta ap:n lähipiiri voisi ihan hyvin tehdä niin, että ap saisi sen pakettinsa. Olkoot itse ilman, elleivät halua lahjoja. Ei tämä ole mikään "kaikki tai ei mitään" -asia. Ei jokaisen tarvi osallistua lahjarumbaan. Ap:lle vain lahja joulumieltä tuomaan.
Meillä aikuisetkin saavat jotain. Vaikka kukan tai kortin tai lasten tekemän askartelun. Johan lapsille tulee kummallinen käsitys koko asiasta, jos kaikki muut kantavat selkä vääränä lahjoja vain heille. Ja lapsistakin on ihana miettiä lahjoja läheisille. Lahja tosin saattaa olla vaikka muumitarra-arkki, kun pienen mielestä se on aivan upea lahja papalle. ;) Näinkin on käynyt.
Suurin osa varmaan vanhemmiksi tultuaan alkaa nähdä joulun lasten kautta ja vain lasten juhlana. Siihen kasvaa. Mutta ei se välttämättä koske kuin niitä vamhempia! Vanhempien sisarukset voivat elää ihan eri elämänvaihetta. Tosi kiva, jos ei enä tule kuulluksi pienine (tai suurempinekaan) toiveineen vain, koska sisarus sai lapsen. Kohtuutonta.
Muuten hyvä, mutta kuka aikuinen ilahtuu Muumitarroista? Tai lasten askarteluista...jos mitään muuta ei hankita. Sama kun antaisin lapselle lahjaksi Hesarin tilauksen kun minusta se on hieno juttu...
Lapsi oli kaksi- ja puolivuotias. Hyvä mieli papalle tuli. :) Juttu huvittaa edelleen. Meiltä vanhemmilta pappa sai vähän aikuisemman lahjan.
En minä uskokaan, että kumminkaiman serkku ilahtuisi meidän lasten väsäämistä pahvitontuista, eli heille niitä ei anneta. Isovanhemmat ovat eri juttu. Ovat säästäneet omien lastensakin askarteluja ja kaivavat ne yhä jouluisin esille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä muista saaneeni ainuttakaan lahjaa vuosikymmeniin lastenlasten saavuttua. Ja kyllä. Muistin näitä toisen sisaruksen lapsia säännölisesti vuosikausia. Kunnes kyllästyin täydelliseen kiittämättömyyteen konkreettisesti. Toivottavasti kokevat saman kitkeryyden tulevissa polvissaan, miten yksi sisaruss nostetaan yli muiden ja yksi voidaan jättää kokonaan huomiotta. Ja näinhän se jatkuu. Vttumaiset miniät useinmiten laittavat nämä perinteet vtuiksi ja poikiaan palvovat nössöäidit tekecät kaiken, kuten poika tahtoo.
Noh, vahinko kiertää.. Sen tiedän jo etukäteen. Suku on pahin.Meillä tämä menee toisinpäin. Kiittämättömät nuoremmat sisarukset eivät ole muistaneet lapsiani, vaikka ovat kummeiksi päässeet. Ah, sitä nautintoa, kun heitä ei kutsuta rippijuhliin tai ylioppilasjuhliin ja joo, otan mieluusti kummiuden vastaan enkä ole heidän lastensa kanssa sen koommin tekemisissä. Suku on pahin.
Minä taas muistin kaikki nimi synkkäri joulu ripari yo juhlat.. Vastineeksi ei koskaan kiitosta.. Ehkä joku puolihuolimaton tekstari joskus jollain typerällä hymiöllä.. Kyllä se vastavuoroisuus hukkuu, kun tarpeeksi huomaa välinpitämättömän asenteen.. Ja useinhan se tarttuu vanhempiensa kautta. Kuten vaikkapa sinun esimerkkisi osoittaa. Sääli sisartasi.
Ole ystävällinen ja pidä turpasi kiinni asiasta josta et mitään tiedä!! Minun sisareni on pelkkä silikonibimbo, jota ei olisi koskaan pitänyt kummiksi pyytää. Hänestä ei siihen ole eikä ole koskaan ollutkaan. Tein narsistiäidille mieliksi.
Osaisiko joku äityli vastata miksi kasvatatte lapsenne näin? Miksi niiltä ei voi vaatia käytöstapoja tai muiden huomioimista? t. Vela