Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ei huvita mennä vanhemmille jouluksi, kun lapsenlapsia saatuaan eivät enää kiinnostu meistä lapsettomista aikuisista lapsistaan
02.12.2017 |
Nyt viimeisimpänä niittinä äiti soitti ja ilmoitusasiana totesi, että ei sitten osteta aikuisille lahjoja, kun on jo tuota pikkuväkeäkin taas. No mikäpä siinä sitten, enhän minä voi pakottaa ketään ostamaan lahjaa itselleni, mutta olisihan se nyt ihan kiva saada vaikka pyjama tai joku kirja.
Meitä on siis kolme lasta, isosiskolla on kolme lasta itselleen ja minä ja pikkuveli ollaan +20-vuotiaita lapsettomia nuoria aikuisia. Jo pari viime joulua ovat olleet sitä, että kaikki meille aiemmin tärkeät jouluperinteet on muutettu sellaisiksi, että ne sopivat pikkulapsille. Ei enää käydä hautausmaalla myöhään illasta kun se on kauneimmillaan, ruoka syödään joskus yhdeltä että lapset pääsevät avaamaan pakettejaan kahdelta ja sitten pitää jaksaa koko loppuilta ihastella, miten nyt on niin lysti katsoa lasten iloa. Ei voi katsoa telkkarista minkään ihanan sarjan jouluspesiaalia kun ne eivät sovi lapsille ja niin edelleen. Ei siinä mitään, siskon lapset ovat kivoja, mutta jotenkin tosta joulusta huokuu niin se, että millään muulla ei ole väliä kuin sillä, että lapsilla on kivaa. Joulu on tosiaan lasten juhla, ja vain ja ainoastaan lasten tässä perheessä...
Melkein mietin että mitä jos jäisi vain kotiin, mutta sitäkin saa sitten selitellä eikä kehtaa sosiaalisen paineen vuoksi töissä kertoa, että jouluna makasin yksin omalla sohvallani käsi Julia-rasiassa ja katsoin romanttisia komedioita. Ja koska junaliikennöinti lakkaa jouluaattona, ei voi myöskään mennä vain jouluillaksi käymään, kun välimatkaa on kuitenkin melkolailla. Autoa ei ole käytettävissä.
Onko muilla tällaisia tuntemuksia, vai olenko minä vaan jotenkin hirveän inhottava ja itsekäs ihmisp*rse kun tällaisia kehtaan edes ajatella?
Kommentit (742)
Meillä on yksi lapsi, sekä miehen että minun vanhempien ainoa lapsenlapsi. Viime vuonna miehen lapsettomat sisarukset ja miehen äiti oli meillä jouluaaton. Syötiin ihan normaalisti joulupuuro, leivät, graavilohet, yms. lounaalla. Lapsikin söi ihan kaikkea ja söi kiltisti, kun sanoi että syö niin tulee joulupukki. Joulupukki tuli joskus ennen kahta, koska se oli ainoa aika joka pukille sopi. Plus oikeastaan se sopi minullekkin paremmin, kun haluan aina jouluaattoillan syödä rennosti ja istua ruokapöydässä vaikka seuraavat 10 tuntia. Kaikille oli edes yksi tai kaksi lahjaa, mekin olimme ostaneet siis anopille ja miehen sisaruksille. Lapsi sai tietenkin eniten, mutta sehän johtuu siitä että hän on tosiaan lapsi ja hänellä on minun puoleltaan myös isovanhemmat, minun veljeni, kumminsa jne. Lahjat olivat lapsen mieleen, kirjoja, palapelejä, kallein lelu taisi olla 50 euroa mutta sekin oli isovanhemmalta jolla kyllä varaa on, hän itse halusi juuri ko.lahjan ostaa ja lapsi oli ryhmä hau -lelua toivonutkin.
Lapsi oli kaikessa mukana, joulusaunassa ja ruokaili jouluaterian illalla meidän kanssa. Hän keskittyi lähinnä syömään lihapullia ja perunaa, mutta muut kyllä sai syödä ihan mitä halusivat. Myös illan viinit, juustot yms. oli ihan kaikille tarjolla vaikkei lapsi niitä, homejuustoa lukuunottamatta halunnutkaan maistaa. Lapsi leikki koko illan uusilla leluillaan sekä söi suklaata.
Nukahti sitten lopuksi keskelle lattiaa, josta hänet kannettiin omaan sänkyynsä nukkumaan. Kukaan ei ollut humalassa, sohvalla sai röhnöttää, lautapelit olivat käynnissä koko illan, musiikki soi myös myöhäiseen iltaan asti. En tiedä miten tota aattoa olisi tosta enemmän lapsikeskeisemmäksi saanut, mutta silti väitän että kaikilla aikuisillakin oli varmasti oikein mukava jouluaatto. Minulla ainakin oli.
En tiedä sitten miksi ihmiset haluaisivat juhlia joulua siten, etteivät syö jouluruokia lasten takia. Kyllähän ne lapset niitä sitten jossain vaiheessa syövät, jos haluavat. En minäkään lapsena syönyt kuin tyyliin herneitä, hieman kinkkua ja perunaa. Nykyään sitten menee kaikki rosollit, laatikot, juustot yms. Minua ei pakotettu maistamaan mitään, mutta myöskään muut eivät alkaneet syömään kuin kranttu taapero. Enkä ymmärrä millaiset ihmiset tällaiseen jouluun suostuisivat. Pelkäävätkö he että lapsenlapset tai heidän vanhempansa eivät enää vierailisi, jos mummo söisikin itse kinkkua tai joulupuuroa, eikä sitä lasten haluamaa makaronilaatikkoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollako oikeutat oman navan tuijottelusi?
Oman navan tuijottamisella tarkoitat tässä siis sitä, että tuijotan muidenkin kuin lasten napaa?
En halua lahjoja pelkästään itselleni, enkä vaadi edes että saisin niitä yhtä paljon kuin lapset, vaan haluan myös itse antaa lahjoja aikuisille sukulaisilleni symboliksi siitä, että välitän heistä ja olen ajatellut heitä. Joka vuosi muistan isovanhempiani, tätejä ja setiä, vanhempiani ja sisaruksiani pienellä lahjaa/kukalla, ja tietenkin myös niitä pikkulapsia. Tälläkin tekniikalla lapset saavat silti kaikkein eniten lahjoja, ei tarvitse olla yhtään siitä huolissaan. Jokainen kun ostaa lapsille jotain, mutta lapset eivät kenellekään mitään, joten jokainen aikuinen saa muutamia pieniä lahjoja, ja lapset useampia isoja lahjoja.
Nykyajan lapset kyllä kahlaavat muutenkin polviaan myöten muovissa kun leluja on niin paljon, joten minun mielestäni he eivät välttämättä tarvitsisi kymmeniä lahjoja joka joulu. Olen kuullut vanhempienkin toivovan, ettei leluja saataisi enää lisää, kun lapset eivät edes arvosta kaikkia lelujaa, ja kotona on jatkuva kaaos. Naurettavaa syyttää toisia itsekkääksi siitä, että haluavat itsekin nauttia joulusta, eivätkä olla pelkästään jonkun toisten hemmoteltujen lasten tavara-automaatteja. JOULU ON LASTEN JUHLA, KUKAAN MUU EI SAA HALUTA MITÄÄN!!!!1!!!
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä estää vaikka pikkuveljen kanssa menemästä illalla ihailemaan hautausmaan kynttilöitä?
Todennäköisesti se että sinne pitäis mennä ihan itse. Ap:n ongelma tuntuu olevan se että hän haluaa valmiin joulun. Joulu pitäis olla sellainen kuin HÄN haluaa sen olevan, ihan tasan siellä missä hän kulloinkin on. Hän tulee vanhempien luo valmiiseen pöytään ja häntä pitää ihailla. Jouluperinteiden pitää pysyä samanlaisina aina ja ikuisesti. Hänet pitää kuskata hautausmaalle jne.
Tästä ongelmasta ei voi edes keskustella vanhempien kanssa, ainut minkä ap tekee on se että marisee vauvapalstalla kuinka epistä on kun vanhemmat viettää joulua haluamallaan tavalla. Ap on ilmiselvästi mustasukkainen sisarustensa lapsille. He ovat vieneet ap:n paikan. Maailma ei enää pyörikään ap:n navan ympärillä. Onhan se kauheeta. Kunnes siitä pääsee yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani ovat kuolleet hiljattain ja heidän kuolemansa jälkeen joulu ei tunnu enää joululta enkä juhli joulua mitenkään. Uusia ihmisiä tavatessa joulun lähestyessä he automaattisesti tiedustelevat joulusuunnitelmistani ja tuntuu nololta vastata heidän uteluihinsa. Suomessa on paljon yksinäisiä ihmisiä tai sellaisia jotka eivät vietä joulua, esimerkiksi muslimit, jehovantodistajat ja juutalaiset. Olen harkinnut että vastaan seuraavaksi kun näitä kyselyjä tulee että uskontooni ei kuulu joulun vietto.
et pysty menemään Joulukirkkoon, ja laulamaan joululauluja, tai käymäään haudoilla? Sitähän se Joulu on, Jeesuslapsi syntyi maailmaan vapahtajaksi ,ei mitään muuta.
Tätä se on kun ei edes tiedetä miksi Joulua juhlistetaan.
Ei jeesus edes syntynyt talvella, mahdottomampaa että olis 25. päivä syntynyt.
Linkki: http://www.beliefnet.com/faiths/christianity/articles/when-was-jesus-re…
Ohis mutta ei sitä tarvitse niin kirjaimellisesti ottaa. Mieti vaikka Briteissä hallitsijan virallista syntymäpäiväjuhlaa - sitä on vuosisatojen ajan vietetty kesällä, vaikka oikea syntymäpäivä olisi milloin tahansa, koska kesä on otollisempi aika paraateille.
Samalla tapaa jouluksi valittiin tuo ajankohta sen otollisuuden takia. Se oli jo valmiiksi ollut juhla-aikaa, ja sitä paitsi sillä oli merkittävä symbolinen arvo (l. pimein ajankohta, johon Jeesuksen syntymä toi valon).
Olisi aika kamalaa, jos läheiset eivät sen vertaa välittäisi, että yhden lahjan antaminen olisi ylivoimaista? Toki lahjavuoret kuuluvat lapsuuteen, mutta kyllä minä (ja onneksi myös läheiset) sen verran välittävät toisistamme, että aikuisten kesken ne muutamat paketit vaihdetaan. Ja nimenomaan ajatuksella " näin tämän kirjan/pelin/korun, ja ajattelin että olisi just sulle hyvä". Ja sillä noin 20-30 eurolla saa juurikin jonkun osuvan jutun toiselle.
Omassa lapsuudessa lahjat on aina jaettu vasta illalla ja onneksi suvussamme myös nykylapset jaksavat odottaa iltaa ja joulupukkia. Samoin joulupöydässä on niitä perinteisiä jouluruokia, pitkälti toki aikuisten maun mukaisia, mutta pikkuhiljaa lapsetkin alkavat niistä kiinnostua. Ja toki perus perunat ja kinkku maistuvat myös kaikille.
Ja meillä kyllä odotetaan lasten nukkumaanmenoa, jonka jälkeen aikuiset pelaavat yms. seurustelevat viinilasin ääressä.
Aika karmivalta kuulostaa AP:n joulu..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ihan luonnollista, että hamaan aikuisikään ei säilytetä pakettiperinnettä.
Ei se mikään arvostuksen mittari ole. Totta kai lapset saavat lahjansa ja aikuiset löytävät joulun tunnelman muista tekijöistä.
Ap:n aika kasvaa aikuiseksi on koittanut.
Kuka tämän sanelee?
Siis oikeasti, mistä on tullut tämä olettamus, ettei aikuisille kuulu ostaa lahjoja? Ilahtuuko aikuinen vähemmän lahjasta? Minulle kun on tullut sellainen mielikuva, että aikuiset yleensä ilahtuvat siitä yhdestä paketistaan enemmän kuin lapset kahdestakymmenestä.
Minä olen aina ostanut aikuisille lahjoja, sukulaisille ja ystäville. Ja ostan muuten edelleenkin. Mikään laki ei käsittääkseni sitä kiellä.
Se tulee siitä, että aikuinen ihminen ei tarvitse lahjoja. Jokainen normaali ihminen osaa ostaa tarvitsemansa asiat itselleen ihan itse juuri silloin kun itse haluaa ja tarvitsee. Toinen puoli asiasta on se, että aikuiselle on myös vaikeaa ostaa järkeviä lahjoja. Senpä takia ne lahjat mitä satutaan ostamaan ovat usein joko jotain turhaa rihkamaa tai sitten suklaata, viiniä, arpoja, lahjakortteja tms., jossa pääasiana on lähinnä se ajatus eikä niinkään se lahja itsessään.
Voisihan olla hyvä niitä lapsia kasvattaa jouluna yhdessä antaa joku pieni itsetehty lahja kaikille. Sekin olisi ohjelmaa. Lapset eivät ole tyhmiä ja näkevät tarkalleen sen teeskentelyn ja sisarusten suosimisen. Jos aikuisista ei tarvitse välittää, niin turha sitten vahuksena ihmetellä kun eivät välitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yksi lapsi, sekä miehen että minun vanhempien ainoa lapsenlapsi. Viime vuonna miehen lapsettomat sisarukset ja miehen äiti oli meillä jouluaaton. Syötiin ihan normaalisti joulupuuro, leivät, graavilohet, yms. lounaalla. Lapsikin söi ihan kaikkea ja söi kiltisti, kun sanoi että syö niin tulee joulupukki. Joulupukki tuli joskus ennen kahta, koska se oli ainoa aika joka pukille sopi. Plus oikeastaan se sopi minullekkin paremmin, kun haluan aina jouluaattoillan syödä rennosti ja istua ruokapöydässä vaikka seuraavat 10 tuntia. Kaikille oli edes yksi tai kaksi lahjaa, mekin olimme ostaneet siis anopille ja miehen sisaruksille. Lapsi sai tietenkin eniten, mutta sehän johtuu siitä että hän on tosiaan lapsi ja hänellä on minun puoleltaan myös isovanhemmat, minun veljeni, kumminsa jne. Lahjat olivat lapsen mieleen, kirjoja, palapelejä, kallein lelu taisi olla 50 euroa mutta sekin oli isovanhemmalta jolla kyllä varaa on, hän itse halusi juuri ko.lahjan ostaa ja lapsi oli ryhmä hau -lelua toivonutkin.
Lapsi oli kaikessa mukana, joulusaunassa ja ruokaili jouluaterian illalla meidän kanssa. Hän keskittyi lähinnä syömään lihapullia ja perunaa, mutta muut kyllä sai syödä ihan mitä halusivat. Myös illan viinit, juustot yms. oli ihan kaikille tarjolla vaikkei lapsi niitä, homejuustoa lukuunottamatta halunnutkaan maistaa. Lapsi leikki koko illan uusilla leluillaan sekä söi suklaata.
Nukahti sitten lopuksi keskelle lattiaa, josta hänet kannettiin omaan sänkyynsä nukkumaan. Kukaan ei ollut humalassa, sohvalla sai röhnöttää, lautapelit olivat käynnissä koko illan, musiikki soi myös myöhäiseen iltaan asti. En tiedä miten tota aattoa olisi tosta enemmän lapsikeskeisemmäksi saanut, mutta silti väitän että kaikilla aikuisillakin oli varmasti oikein mukava jouluaatto. Minulla ainakin oli.En tiedä sitten miksi ihmiset haluaisivat juhlia joulua siten, etteivät syö jouluruokia lasten takia. Kyllähän ne lapset niitä sitten jossain vaiheessa syövät, jos haluavat. En minäkään lapsena syönyt kuin tyyliin herneitä, hieman kinkkua ja perunaa. Nykyään sitten menee kaikki rosollit, laatikot, juustot yms. Minua ei pakotettu maistamaan mitään, mutta myöskään muut eivät alkaneet syömään kuin kranttu taapero. Enkä ymmärrä millaiset ihmiset tällaiseen jouluun suostuisivat. Pelkäävätkö he että lapsenlapset tai heidän vanhempansa eivät enää vierailisi, jos mummo söisikin itse kinkkua tai joulupuuroa, eikä sitä lasten haluamaa makaronilaatikkoa?
Etkö saanut vielä täältä tarpeeksi vinkkejä siihen, miten tehdään todella lapsikeskeinen joulu? Ensinnäkin lakkaatte heti ostamasta aikuisille lahjoja, he eivät niitä tarvitse ja senkin rahan voi käyttää lapseen. Ja lakkaat istumasta siellä ruokapöydässä, ja sen sijaan seuraat silmä kovana lapsesi leikkejä. Koko suku olisi myös kuulunut heittää ulos siinä vaiheessa, kun lapsi alkoi väsyä. Ja mihinkään saunaan ei todellakaan mennä, jos lapsi ei sitä itse pyydä. Viiniäkin kehtasit tarjota, vaikka lapsi oli läsnä ja varmaan traumatisoitui pahasti. Joulusi oli todella itsekäs ja aikuiskeskeinen, ja sietäisit hävetä. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ihan luonnollista, että hamaan aikuisikään ei säilytetä pakettiperinnettä.
Ei se mikään arvostuksen mittari ole. Totta kai lapset saavat lahjansa ja aikuiset löytävät joulun tunnelman muista tekijöistä.
Ap:n aika kasvaa aikuiseksi on koittanut.
Kuka tämän sanelee?
Siis oikeasti, mistä on tullut tämä olettamus, ettei aikuisille kuulu ostaa lahjoja? Ilahtuuko aikuinen vähemmän lahjasta? Minulle kun on tullut sellainen mielikuva, että aikuiset yleensä ilahtuvat siitä yhdestä paketistaan enemmän kuin lapset kahdestakymmenestä.
Minä olen aina ostanut aikuisille lahjoja, sukulaisille ja ystäville. Ja ostan muuten edelleenkin. Mikään laki ei käsittääkseni sitä kiellä.
Se tulee siitä, että aikuinen ihminen ei tarvitse lahjoja. Jokainen normaali ihminen osaa ostaa tarvitsemansa asiat itselleen ihan itse juuri silloin kun itse haluaa ja tarvitsee. Toinen puoli asiasta on se, että aikuiselle on myös vaikeaa ostaa järkeviä lahjoja. Senpä takia ne lahjat mitä satutaan ostamaan ovat usein joko jotain turhaa rihkamaa tai sitten suklaata, viiniä, arpoja, lahjakortteja tms., jossa pääasiana on lähinnä se ajatus eikä niinkään se lahja itsessään.
No sinun tuttavapiirisi taitaa olla erittäin tylsää ja mielikuvituksetonta sitten.
Ei kukaan "tarvitse" lahjoja. Edes ne lapset. Lahjat ovat toisen muistamista, ilahduttamista. Ihan yhtä lailla aikuinen ilahtuu, tai itse asiassa yleensä helpomminkin kuin lapsi lahjavuorensa keskellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollako oikeutat oman navan tuijottelusi?
Oman navan tuijottamisella tarkoitat tässä siis sitä, että tuijotan muidenkin kuin lasten napaa?
En halua lahjoja pelkästään itselleni, enkä vaadi edes että saisin niitä yhtä paljon kuin lapset, vaan haluan myös itse antaa lahjoja aikuisille sukulaisilleni symboliksi siitä, että välitän heistä ja olen ajatellut heitä. Joka vuosi muistan isovanhempiani, tätejä ja setiä, vanhempiani ja sisaruksiani pienellä lahjaa/kukalla, ja tietenkin myös niitä pikkulapsia. Tälläkin tekniikalla lapset saavat silti kaikkein eniten lahjoja, ei tarvitse olla yhtään siitä huolissaan. Jokainen kun ostaa lapsille jotain, mutta lapset eivät kenellekään mitään, joten jokainen aikuinen saa muutamia pieniä lahjoja, ja lapset useampia isoja lahjoja.
Nykyajan lapset kyllä kahlaavat muutenkin polviaan myöten muovissa kun leluja on niin paljon, joten minun mielestäni he eivät välttämättä tarvitsisi kymmeniä lahjoja joka joulu. Olen kuullut vanhempienkin toivovan, ettei leluja saataisi enää lisää, kun lapset eivät edes arvosta kaikkia lelujaa, ja kotona on jatkuva kaaos. Naurettavaa syyttää toisia itsekkääksi siitä, että haluavat itsekin nauttia joulusta, eivätkä olla pelkästään jonkun toisten hemmoteltujen lasten tavara-automaatteja. JOULU ON LASTEN JUHLA, KUKAAN MUU EI SAA HALUTA MITÄÄN!!!!1!!!
Ja muutenko sinua ei voi muistaa ja huomioida kuin lahjalla? Sekö se on ainoa asia, joka kelpaa sinulle todisteeksi siitä, että joku välittää sinusta? Kovin olet materialistinen ihminen, jos näin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin tokaistu siellä 266 - juuri näin. Ärsyttää tämä nykymeno lapsien ylistäminen.. tyyliin.. nyt kaikki KUUNTELEE, mitä se ANNIPAAVO sanoo.. annipaavo laulaa, annipaavo syö... annipaavo avaa lahjoja.. annipaavo sitä ja tätä. EI ihme, jos narsismi kasvaa ja välinpitämättömyys, kun lasten oikkuja ja näsäviisautta aletaan jo pienestä pitäen nykyään vahvistamaan ja kaikki keskinäinen aikusten välinen kunnioitus ja huomioiminen jää toisarvoiseksi. Näin ne lapset oppii katsomalla, että jahas tällainen meno täällä. Ei kai sitä sitten ketään vanhempia edes kunnioiteta, kun se oma malli saadaan ihan kotoa käsin ja näistä pelkästään lapsikeskeisistä juhlapyhistä.
Saksa ja Ranska paremmin älyävät, että kyse on juhlapyhistä, missä pelkästään lapset eivät näyttele pääosaa. Lapset sopeutuvat enemmän siihen aikuisten rakentamaan perinteeseen eikä päinvastoin. Ei ihme, että perinteet kuolevat, jos aikuiset tässä maassa itse siitä luopuvat. Eli lähimmäistensä (kaikkien) huomioimisesta erityisesti juhlapyhinä ja ruokaperinteet ja muut haudallakäynnit - joulukirkot lisänä.
Suorastaan huvittavaa miten kateellisia jotkut ovat lapsille näiden jouluna saamasta huomiosta. Miten voi aikuinen ihminen muuttua noin helvetin lapselliseksi, kun ei saa jouluna lahjoja tai saa vähemmän huomiota kuin lapset? Siis ihan oikeasti?
Koska minä en helvetti soikoon enää jaksa mennä yleisöksi katsomaan kuinka koko sirkus pyörii lasten ympärillä. Vanhemmat ja isovanhemmat katselkoon ja syököön perunamuusia ja lihapullia jos se on heidän mielestään kivaa, minä haluan joulunpyhiltä jotain muuta. Olisin enemmän kuin iloinen, jos siihen kuuluisi myös aikaa perheenjäsenien kanssa, mutta koska he eivät suostu ulos omasta lapsikuplastaan, niin nähdään sitten joskus toiste. Paitsi että vien vanhemmilleni lahjan, ihan siitä ilosta että he pääsevät moittimaan että lapsille vain piti lahjoja. Ja koska he nyt kuitenkin ovat vanhempiani ja rakkaita minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ihan luonnollista, että hamaan aikuisikään ei säilytetä pakettiperinnettä.
Ei se mikään arvostuksen mittari ole. Totta kai lapset saavat lahjansa ja aikuiset löytävät joulun tunnelman muista tekijöistä.
Ap:n aika kasvaa aikuiseksi on koittanut.
Kuka tämän sanelee?
Siis oikeasti, mistä on tullut tämä olettamus, ettei aikuisille kuulu ostaa lahjoja? Ilahtuuko aikuinen vähemmän lahjasta? Minulle kun on tullut sellainen mielikuva, että aikuiset yleensä ilahtuvat siitä yhdestä paketistaan enemmän kuin lapset kahdestakymmenestä.
Minä olen aina ostanut aikuisille lahjoja, sukulaisille ja ystäville. Ja ostan muuten edelleenkin. Mikään laki ei käsittääkseni sitä kiellä.
Se tulee siitä, että aikuinen ihminen ei tarvitse lahjoja. Jokainen normaali ihminen osaa ostaa tarvitsemansa asiat itselleen ihan itse juuri silloin kun itse haluaa ja tarvitsee. Toinen puoli asiasta on se, että aikuiselle on myös vaikeaa ostaa järkeviä lahjoja. Senpä takia ne lahjat mitä satutaan ostamaan ovat usein joko jotain turhaa rihkamaa tai sitten suklaata, viiniä, arpoja, lahjakortteja tms., jossa pääasiana on lähinnä se ajatus eikä niinkään se lahja itsessään.
No sinun tuttavapiirisi taitaa olla erittäin tylsää ja mielikuvituksetonta sitten.
Ei kukaan "tarvitse" lahjoja. Edes ne lapset. Lahjat ovat toisen muistamista, ilahduttamista. Ihan yhtä lailla aikuinen ilahtuu, tai itse asiassa yleensä helpomminkin kuin lapsi lahjavuorensa keskellä.
Jos meillä annetaan lahjoja, niin silloin tavataan antaa hyödyllisiä lahjoja. Sellaisia, joilla on jotain muutakin käyttöä kuin pölyttyä hyllyssä. Jos ihmisiä halutaan muistaa ja ilahduttaa, niin sitä varten on ihan joulukortit keksitty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin tokaistu siellä 266 - juuri näin. Ärsyttää tämä nykymeno lapsien ylistäminen.. tyyliin.. nyt kaikki KUUNTELEE, mitä se ANNIPAAVO sanoo.. annipaavo laulaa, annipaavo syö... annipaavo avaa lahjoja.. annipaavo sitä ja tätä. EI ihme, jos narsismi kasvaa ja välinpitämättömyys, kun lasten oikkuja ja näsäviisautta aletaan jo pienestä pitäen nykyään vahvistamaan ja kaikki keskinäinen aikusten välinen kunnioitus ja huomioiminen jää toisarvoiseksi. Näin ne lapset oppii katsomalla, että jahas tällainen meno täällä. Ei kai sitä sitten ketään vanhempia edes kunnioiteta, kun se oma malli saadaan ihan kotoa käsin ja näistä pelkästään lapsikeskeisistä juhlapyhistä.
Saksa ja Ranska paremmin älyävät, että kyse on juhlapyhistä, missä pelkästään lapset eivät näyttele pääosaa. Lapset sopeutuvat enemmän siihen aikuisten rakentamaan perinteeseen eikä päinvastoin. Ei ihme, että perinteet kuolevat, jos aikuiset tässä maassa itse siitä luopuvat. Eli lähimmäistensä (kaikkien) huomioimisesta erityisesti juhlapyhinä ja ruokaperinteet ja muut haudallakäynnit - joulukirkot lisänä.
Suorastaan huvittavaa miten kateellisia jotkut ovat lapsille näiden jouluna saamasta huomiosta. Miten voi aikuinen ihminen muuttua noin helvetin lapselliseksi, kun ei saa jouluna lahjoja tai saa vähemmän huomiota kuin lapset? Siis ihan oikeasti?
Huvittavaa, että on mahdotonta käsittää, ettei kyse ole kateellisuudesta lapsia kohtaan, vaan syrjään jäämisen kokemus perheen sisällä. Kuka haluaa olla ihmissuhteessa jossa palvelee lähinnä statistin paikkaa ja kaikki muu menee edelle?
Kun suhde lapsuudenperheeseen muuttuu aikuisena, sitä tärkeämpää on, että välit ovat aidosti lämpimät ja monet ovat valinneetkin jo toisenlaisen tavan viettää juhlapyhiä jos tämä ei toteudu. Pitää muistaa, että vaikka sukuun lapsia tulisikin, ovat kaikki muutkin yhä yksilöitä omine toiveineen. Lapsettomilla elämä ja tarpeet ovat erilaisia, he saavat yhä haluta vaalia suhteitaan esimerkiksi vanhempiinsa ja muistoihinsa laittamatta aina jonkun muun perhettä itsensä edelle, miten muuta voidaan edes olettaa? Kompromisseja ja välittämistä puolin ja toisin, niin kaikki ovat yleensä tyytyväisiä.
.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja muutenko sinua ei voi muistaa ja huomioida kuin lahjalla? Sekö se on ainoa asia, joka kelpaa sinulle todisteeksi siitä, että joku välittää sinusta? Kovin olet materialistinen ihminen, jos näin on.
Tämän ketjun mukaan aikuisia ei tarvitse muistaa lahjoilla EIKÄ huomiolla. Ei saa haluta katsoa televisiota, pelata pelejä muiden aikuisten kanssa eikä aikuismaista keskustelua. Ei saa haluta mennä kirkkoon tai haustausmaalle. Pyhimysmäisesti pitää vaan saada ilonsa siitä että sisarusten lapset saivat keon lahjoja. Tätä kritisoin. Voit halutessasi vääntä äasian niin, että itsekkäät velat ne vaan lahjoja haluaa, mutta oikeasti tämä keskustelu käsittelee paljon laajempaa ongelmaa. Vanhemmilla on kai vaan päät niin paljon pehmenneet lelukuvastojen tuijottelusta, etteivät voi ymmärtää, miten pahalta totaalisesti huomiotta jättäminen niistä lapsettomista sisaruksista tuntuu. Ei ole kyse materiasta, vaan rakkaudenosoituksista, ja niiden puutteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ihan luonnollista, että hamaan aikuisikään ei säilytetä pakettiperinnettä.
Ei se mikään arvostuksen mittari ole. Totta kai lapset saavat lahjansa ja aikuiset löytävät joulun tunnelman muista tekijöistä.
Ap:n aika kasvaa aikuiseksi on koittanut.
Kuka tämän sanelee?
Siis oikeasti, mistä on tullut tämä olettamus, ettei aikuisille kuulu ostaa lahjoja? Ilahtuuko aikuinen vähemmän lahjasta? Minulle kun on tullut sellainen mielikuva, että aikuiset yleensä ilahtuvat siitä yhdestä paketistaan enemmän kuin lapset kahdestakymmenestä.
Minä olen aina ostanut aikuisille lahjoja, sukulaisille ja ystäville. Ja ostan muuten edelleenkin. Mikään laki ei käsittääkseni sitä kiellä.
Se tulee siitä, että aikuinen ihminen ei tarvitse lahjoja. Jokainen normaali ihminen osaa ostaa tarvitsemansa asiat itselleen ihan itse juuri silloin kun itse haluaa ja tarvitsee. Toinen puoli asiasta on se, että aikuiselle on myös vaikeaa ostaa järkeviä lahjoja. Senpä takia ne lahjat mitä satutaan ostamaan ovat usein joko jotain turhaa rihkamaa tai sitten suklaata, viiniä, arpoja, lahjakortteja tms., jossa pääasiana on lähinnä se ajatus eikä niinkään se lahja itsessään.
Kukaan ei tarvitse lahjoja, ei edes lapset. Suurin osa kuitenkin ilahtuu siitä että heitä huomioidaan tavalla tai toisella. Ontolta ja kylmältä tuntuu, että vain lapsille sallitaan ilahtuminen, ja että yksi tekee päätöksen ettei toinen ja kolmas saa ilahduttaa toisiaan.
Siinä on jo kateus huipussaan, kun aikuinen ihminen kadehtii pikkulapsen lahjoja.... vain av-palstalla. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin tokaistu siellä 266 - juuri näin. Ärsyttää tämä nykymeno lapsien ylistäminen.. tyyliin.. nyt kaikki KUUNTELEE, mitä se ANNIPAAVO sanoo.. annipaavo laulaa, annipaavo syö... annipaavo avaa lahjoja.. annipaavo sitä ja tätä. EI ihme, jos narsismi kasvaa ja välinpitämättömyys, kun lasten oikkuja ja näsäviisautta aletaan jo pienestä pitäen nykyään vahvistamaan ja kaikki keskinäinen aikusten välinen kunnioitus ja huomioiminen jää toisarvoiseksi. Näin ne lapset oppii katsomalla, että jahas tällainen meno täällä. Ei kai sitä sitten ketään vanhempia edes kunnioiteta, kun se oma malli saadaan ihan kotoa käsin ja näistä pelkästään lapsikeskeisistä juhlapyhistä.
Saksa ja Ranska paremmin älyävät, että kyse on juhlapyhistä, missä pelkästään lapset eivät näyttele pääosaa. Lapset sopeutuvat enemmän siihen aikuisten rakentamaan perinteeseen eikä päinvastoin. Ei ihme, että perinteet kuolevat, jos aikuiset tässä maassa itse siitä luopuvat. Eli lähimmäistensä (kaikkien) huomioimisesta erityisesti juhlapyhinä ja ruokaperinteet ja muut haudallakäynnit - joulukirkot lisänä.
Suorastaan huvittavaa miten kateellisia jotkut ovat lapsille näiden jouluna saamasta huomiosta. Miten voi aikuinen ihminen muuttua noin helvetin lapselliseksi, kun ei saa jouluna lahjoja tai saa vähemmän huomiota kuin lapset? Siis ihan oikeasti?
Koska minä en helvetti soikoon enää jaksa mennä yleisöksi katsomaan kuinka koko sirkus pyörii lasten ympärillä. Vanhemmat ja isovanhemmat katselkoon ja syököön perunamuusia ja lihapullia jos se on heidän mielestään kivaa, minä haluan joulunpyhiltä jotain muuta. Olisin enemmän kuin iloinen, jos siihen kuuluisi myös aikaa perheenjäsenien kanssa, mutta koska he eivät suostu ulos omasta lapsikuplastaan, niin nähdään sitten joskus toiste. Paitsi että vien vanhemmilleni lahjan, ihan siitä ilosta että he pääsevät moittimaan että lapsille vain piti lahjoja. Ja koska he nyt kuitenkin ovat vanhempiani ja rakkaita minulle.
Älä sure. Kyllä sinäkin kasvat vielä henkisesti ja ymmärrät sitten joskus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin tokaistu siellä 266 - juuri näin. Ärsyttää tämä nykymeno lapsien ylistäminen.. tyyliin.. nyt kaikki KUUNTELEE, mitä se ANNIPAAVO sanoo.. annipaavo laulaa, annipaavo syö... annipaavo avaa lahjoja.. annipaavo sitä ja tätä. EI ihme, jos narsismi kasvaa ja välinpitämättömyys, kun lasten oikkuja ja näsäviisautta aletaan jo pienestä pitäen nykyään vahvistamaan ja kaikki keskinäinen aikusten välinen kunnioitus ja huomioiminen jää toisarvoiseksi. Näin ne lapset oppii katsomalla, että jahas tällainen meno täällä. Ei kai sitä sitten ketään vanhempia edes kunnioiteta, kun se oma malli saadaan ihan kotoa käsin ja näistä pelkästään lapsikeskeisistä juhlapyhistä.
Saksa ja Ranska paremmin älyävät, että kyse on juhlapyhistä, missä pelkästään lapset eivät näyttele pääosaa. Lapset sopeutuvat enemmän siihen aikuisten rakentamaan perinteeseen eikä päinvastoin. Ei ihme, että perinteet kuolevat, jos aikuiset tässä maassa itse siitä luopuvat. Eli lähimmäistensä (kaikkien) huomioimisesta erityisesti juhlapyhinä ja ruokaperinteet ja muut haudallakäynnit - joulukirkot lisänä.
Suorastaan huvittavaa miten kateellisia jotkut ovat lapsille näiden jouluna saamasta huomiosta. Miten voi aikuinen ihminen muuttua noin helvetin lapselliseksi, kun ei saa jouluna lahjoja tai saa vähemmän huomiota kuin lapset? Siis ihan oikeasti?
Koska minä en helvetti soikoon enää jaksa mennä yleisöksi katsomaan kuinka koko sirkus pyörii lasten ympärillä. Vanhemmat ja isovanhemmat katselkoon ja syököön perunamuusia ja lihapullia jos se on heidän mielestään kivaa, minä haluan joulunpyhiltä jotain muuta. Olisin enemmän kuin iloinen, jos siihen kuuluisi myös aikaa perheenjäsenien kanssa, mutta koska he eivät suostu ulos omasta lapsikuplastaan, niin nähdään sitten joskus toiste. Paitsi että vien vanhemmilleni lahjan, ihan siitä ilosta että he pääsevät moittimaan että lapsille vain piti lahjoja. Ja koska he nyt kuitenkin ovat vanhempiani ja rakkaita minulle.
Älä sure. Kyllä sinäkin kasvat vielä henkisesti ja ymmärrät sitten joskus.
Olen jo kasvanut henkisesti ja ymmärrän, että on turha hakata päätä seinään vuosi toisensa jälkeen ja mennä turhaan pahoittamaan mieltä, kun kotona voi olla juuri niin kuin tuntuu hyvältä. Ei tarvitse mennä itku kurkussa vierashuoneeseen ihmettelemään, että taasko se meni näin.
:-( kirjoitti:
Minä taas olen koko aikuisikäni eli jo melkein 18 vuoden ajan yrittänyt pyytää joka joulu mahdollisimman kiltisti, että minulle ei ostettaisi lahjoja ja olen yrittänyt parhaani mukaan selittää, että miksi en niitä halua, mutta joka joulu huomaan, että minun mielipiteeni ei ole siinä asiassa minkään arvoinen, lahjoja on pakko ostaa vaikka niistä näkee, että ne on ostettu siinä mielessä, että yhtään ei haluttaisi sinne kauppaan joululahjaostoksille hirveään tungokseen mennä ja lahjat on valittu mahdollisimman nopeasti, että sieltä kaupasta pääsisi äkkiä ulos. Oikeasti, mikä hemmetin pakko joillaan on ostaa minulle lahjoja, kun minä olen tehnyt selväksi, että en halua niitä ja minusta varmasti jokainen näkee selvästi sen, että kuinka vaivautunut olen lahjoja avatessa ja kuinka minä pahoitan mieleni kun taas tulee sitä pakollista krääsää, jota tuntuu olevan pakko ostaa? Siinä pääsisivät sukulaisetkin helpommalla sieltä kaupasta ulos, kun ei tarvitsisi sitä lahjaa minulle ostaa ja ei sitten tarvitsisi jouluna pahoittaa mieltään, kun huomaa että minä en kaikesta yrittämisestäni huolimatta täysin pysty peittämään pettymystäni, kun paketista paljastuu se kaupan halvin suklaarasia tai pari kolme halpaa sukkaparia, jotka nekin ovat niitä halvimpia mahdollisia joista lähtee todella paljon nukkaa joka jää jalkaan kiinni kun sukat ottaa jalasta.
No anna nyt hyvä ihminen muille antamisen ilo ja heitä vaikka menemään tai käytä sukat rätteinä. Kaikesta sitä voi uhriutuakin.
Alue: Aihe vapaa
Johtuu varmaan siitä, että suurin osa tässäkin ketjussa uhriutuneista on jotain juuri aikuisuuden kynnyksen ylittäneitä parikymppisiä, jotka elelevät vieläkin jossain lapsuuden joulufantasioissa eivätkä ymmärrä olevansa aikuisia.