Mitä koulutusta olet katunut?
Mikä tutkinto ei työllistänytkään niin kuin piti? Harmittaako uravalinta?
Kommentit (42)
Sairaanhoitaja. Töitä on kyllä ollut, mutta kadun syvästi, että sen tien valitsin. Perheen vuoksi ei ole varaa opiskella uutta ammattia. Rahat on nytkin aina tiukilla. Ikääkin jo 42. Että tällä mennään.
Teologian maisteri. Leimaannun työnhaussa pääsääntöisesti konservatiivikristityksi, vaikka en todellakaan ole sellainen. Opiskelen ikävä kyllä toista korkeakoulututkintoani.
Teppo kirjoitti:
Yhteisöpedagogi humanistinen AMK. En ole päässyt alan töihin, en edes haastatteluihin. Työttömänä en ole kuitenkaan ollut, kun on myös merkonomin tutkinto.
Oli hyvä että tarkensit opiskelleesi hum.AMK:ssa, koska samalla tutkintonimikkeellä kahta aika erilaista koulutusta, joista toinen valmistaa suoraan virkaan ja tuo sinun käymä koulutus taas ei suoranaisesti valmista mihinkään. Kirkon nuorisotyön yhteisöpedagogi on se toinen.
Mitään koulutusta en kadu mutta 27 vuotta hotelli ja ravintola-alalla riitti. Aina viikonloput ja juhlapyhät töissä. Nuoret, opiskelkaa kunnon ammatti itsellenne.
Vierailija kirjoitti:
Onko tradenomin opintoja katuvia paikalla? Mietin alan opiskelua.
En kadu, vielä ainakaan mutta odotin koulutukselta enemmän. Koulussa ei opi uutta vaan on paljon ryhmätöitä joilla korvataan osa opetuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Kosmetologi. Yksityinen oppilaitos Pohjois-Suomessa kouluttaa tarpeeseen nähden järjettömän määrän kosmetologeja vuosittain. Päivääkään en ole hommia tehnyt, yrittäjäpohjaisissa ei jää käteen vuokrien jälkeen mitään, ja palkkatöitä alalla ei tällä leveydellä ole tarjolla.
Eikö kannattaisi lyöttäytyä kampaajan kanssa yksiin ns. vuokratuolipaikalle? Voisit saada asiakkaita siinä sivussa. Tai sitten teet kotona, kuten moni muukin. Siis jos oikeasti haluat tehdä juuri tuota työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tradenomin opintoja katuvia paikalla? Mietin alan opiskelua.
En kadu, vielä ainakaan mutta odotin koulutukselta enemmän. Koulussa ei opi uutta vaan on paljon ryhmätöitä joilla korvataan osa opetuksesta.
Juuri noiden jatkuvien ryhmätöiden takia en haluaisi millään enää aloittaa AMK:ta..
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulututkinto yksityisessä yliopistossa ulkomailla, humanistinen pääaine. Olen kyllä alan töissä, mutta tutkinto oli turhan kallis. Olisi kannattanut pyrkiä sitkeästi julkiseen yliopistoon, sillä vielä vuosienkin jälkeen on opintolainaa maksettavana. Onneksi on sentään töitä, mutta halvemmallakin tutkinnoilla olisin pärjännyt. Kyseinen yliopisto ei ollut edes mitenkään hintansa arvoinen, vaan aika keskinkertainen.
Tässä olet oikeassa, koska Suomessa on todella helppoa päästä humanistiseen. Jos oma ala on haluttu, niin hakee toiseen pääaineeseen, jonka voi vaihtaa perusopintojen jälkeen. Mutta onhan ulkomailla opiskelu ainutlaatuinen kokemus, jota ei kaikilla ole.
Yliopistokoulutusta en kadu, vaikka se ei työllistänyt. Amisalaa sen sijaan kaduin lähes välittömästi opintojen alettua, koska opetus oli huonoa ja vaatimustaso matala (amiksessa enemmän sääntö kuin poikkeus alasta riippumatta). Ajan tuhlausta käydä pakkoistumassa tunneilla, kun samaan aikaan voisi tehdä vaikka töitä tai himmeleitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulututkinto yksityisessä yliopistossa ulkomailla, humanistinen pääaine. Olen kyllä alan töissä, mutta tutkinto oli turhan kallis. Olisi kannattanut pyrkiä sitkeästi julkiseen yliopistoon, sillä vielä vuosienkin jälkeen on opintolainaa maksettavana. Onneksi on sentään töitä, mutta halvemmallakin tutkinnoilla olisin pärjännyt. Kyseinen yliopisto ei ollut edes mitenkään hintansa arvoinen, vaan aika keskinkertainen.
Tässä olet oikeassa, koska Suomessa on todella helppoa päästä humanistiseen. Jos oma ala on haluttu, niin hakee toiseen pääaineeseen, jonka voi vaihtaa perusopintojen jälkeen. Mutta onhan ulkomailla opiskelu ainutlaatuinen kokemus, jota ei kaikilla ole.
Ei käy nykyisin (eikä kyllä ennenkään) sormia napsauttamalla. Suosituimmat alat ovat suosittuja myös sisäisessä haussa, ainakin ennen on vaadittu hyvä opintomenestys ja erillinen hakemus. Mitä suositumpi ala, sitä korkeampi ka tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitaja. Töitä on kyllä ollut, mutta kadun syvästi, että sen tien valitsin. Perheen vuoksi ei ole varaa opiskella uutta ammattia. Rahat on nytkin aina tiukilla. Ikääkin jo 42. Että tällä mennään.
Sama täällä. Alan arvostus on nolla, palkalla ei opiskelevia teinejä yh pysty elättämään, vaikka kuinka 3-vuorotyöta tekisi. Eläkkeelle tuskin pääsee koskaan ja nsisvaltaiset työyhteisöt hirveitä. Uutta ammattia tai työtä turha tässä iässä enää kuvitella.
Vierailija kirjoitti:
KTM.. työtön.
Sama täällä. Tuntuu ettei tuolla tutkinnolla saa nykyisin töitä kuin ehkä puolet valmistuneista :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulututkinto yksityisessä yliopistossa ulkomailla, humanistinen pääaine. Olen kyllä alan töissä, mutta tutkinto oli turhan kallis. Olisi kannattanut pyrkiä sitkeästi julkiseen yliopistoon, sillä vielä vuosienkin jälkeen on opintolainaa maksettavana. Onneksi on sentään töitä, mutta halvemmallakin tutkinnoilla olisin pärjännyt. Kyseinen yliopisto ei ollut edes mitenkään hintansa arvoinen, vaan aika keskinkertainen.
Tässä olet oikeassa, koska Suomessa on todella helppoa päästä humanistiseen. Jos oma ala on haluttu, niin hakee toiseen pääaineeseen, jonka voi vaihtaa perusopintojen jälkeen. Mutta onhan ulkomailla opiskelu ainutlaatuinen kokemus, jota ei kaikilla ole.
Ei käy nykyisin (eikä kyllä ennenkään) sormia napsauttamalla. Suosituimmat alat ovat suosittuja myös sisäisessä haussa, ainakin ennen on vaadittu hyvä opintomenestys ja erillinen hakemus. Mitä suositumpi ala, sitä korkeampi ka tarvitaan.
Yliopiston suosituimmat alat eivät silti ole humanistisessa tiedekunnassa. Jos ala kerran kiinnostaa, niin eikö arvosanojen pitäisi joka tapauksessa olla vähintään 3? Kanditutkinnon jälkeen ainakin vaihtaminen suoraan toisen pääaineen maisteriopintoihin on helppoa. Tietysti jos haluaa opiskelemaan englantia, eikä ole siihen minkäänlaista lahjakkuutta, niin voi olla vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitään koulutusta en kadu mutta 27 vuotta hotelli ja ravintola-alalla riitti. Aina viikonloput ja juhlapyhät töissä. Nuoret, opiskelkaa kunnon ammatti itsellenne.
Kiinnostaa aina tietää mitä nää "kunnon ammatit" on? Tuntuu että jokaista ammattia haukutaan!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitaja. Töitä on kyllä ollut, mutta kadun syvästi, että sen tien valitsin. Perheen vuoksi ei ole varaa opiskella uutta ammattia. Rahat on nytkin aina tiukilla. Ikääkin jo 42. Että tällä mennään.
Sama täällä. Alan arvostus on nolla, palkalla ei opiskelevia teinejä yh pysty elättämään, vaikka kuinka 3-vuorotyöta tekisi. Eläkkeelle tuskin pääsee koskaan ja nsisvaltaiset työyhteisöt hirveitä. Uutta ammattia tai työtä turha tässä iässä enää kuvitella.
Alaa arvostetaan kyllä paljon ja palkka on oikein hyvä. Aivan normaali keskiverto palkka joka saadaan suurimmasta osasta ammateissa, yli 3 tonnia kuussa.
Agrologi. Älköön kukaan tähän vaivautuko. Aivan järjetöntä huijausta käyttää 4 vuotta elämästään tutkintoon, joka ei valmista sinua mihinkään. Nämä samat asiat voi opiskella ammattikoulussa (kokemus). Töitä hakiessa pääset vähemmällä, kun et edes mainitse koko tutkintoa. Nekin vähäiset työt johon ehkä voisit työllistyä, vie joku oikeasti alaan koulutettu (esim. metsäinsinööri).
Vierailija kirjoitti:
KTM.. työtön.
Sama. Tää tutkinto tuntuu olevan suorastaan este työllistymiselle. Eipä ole enää varaa toiseen tutkintoon
Tradenomin tutkintoa kadun. Menin vaan kun en muutakaan keksinyt (sain parhaat valintapisteet kaikista) ja vedin koulutuksen läpi vasurilla kun kerran helpolla pääsi, vaikka ei kiinnostanut yhtään. Mitään ei jäänyt mieleen, vaikka keskiarvo jotain neljä.
Sain ihan ok työn, mutta en kestänyt sitä oksettavaa arvomaailmaa ja törkeää puhetta heikompiosaisista toimistolla, joten irtisanouduin. Sitten tulikin ensikertalaiskiintiöt ja vaikeutui huomattavasti mahdollisuudet uuteen uravalintaan. Sosiaalialalle haluaisin kouluttautua, mutta ei ole enää varaa.
4 vuotta AMK.
Koulusta ei jäänyt mitään päähän eikä tulevaisuuteen paitsi meriitti CV:ssä, auttoiko se työllistymään kuka ties.
Nyt toisella alalla.
Just tuon takia yritän psyykata alaa opiskelevaa poikaani, että hoitaisi itseään esim. liikunnalla ja muutenkin monipuolisella elämänsisällöllä.