Miksi naiset eivät tee kunnollisia aloitteita?

Vierailija kirjoitti:

Ylivoimaisesti suurin osa naisten tekemistä aloitteista on sellaisia, että niitä on hyvin vaikea edes aloitteiksi tulkita. Ehkä katsellaan miestä ja hymyillään miehelle, mutta kun se katselu ja hymyileminen voi johtua sitäkin, että katselee ja hymyilee muuten vain. Ehkä tullaan lähemmäksi, mutta sille lähemmäksi tulemiselle voi olla ainakin miljoona muutakin syytä, kuin se, että on kiinnostunut. Ehkä sanotaankin miehelle jotain, mutta kyllähän ihmiset voivat keskustella toistensa kanssa ihan normaalissa arjessakin. Ehkä pukeudutaan näyttävämmin, kenties rohkeamminkin, mutta nainenhan saattaa pukeutua ja laittautua ihan omaksi ilokseenkin, näinhän naiset ovat usein sanoneet.

Eli voisivatko naiset tuollaisten alotteiden sijasta tehdä ihan kunnollisia alotteita, sellaisia, mitä on helpompaa ymmärtää aloitteiksi? Ei nyt tarvitse ihan ensin alkaa kourimaan miestä tai ehdottaa panemista, mutta ehdottakaa vaikka kahville menemistä, ulos menemistä, lenkille menemistä, ravintolaan menemistä tai leffaan menemistä yhdessä. Sitten kun tutustutte miehen kanssa paremmin, niin sitten voitte ehdotella jotain rohkeampaakin.

Millä perusteella nää on selkeitä aloitteita? Kaverit ei käy kahvilla, lenkillä tai leffassa?

Koska naiset liian ylimielisiä ja luulevat että 2/5 nainen saa 4-5/miehen ja sitten kun totuus tulee ilmi että ei saakkaan niin itketään vauvapalstalla ja biologinen kello tikittää ja joutuu ottaa sen 3/5 miehen ja tekee sen kanssa lapsia ja eroaa ja lähtee taas hakeen 4-5/5 miestä mutta kukaan ei halua yksinhuoltajaa ja lopulta joutuvat ottamaan 1-2/5 miehen jolle kelpaa kaikki naiset ja sitte valitetaan koko loppuelämä ja mies rupee ryyppään koska ei jaksa kitinää, mutta ei jaksa tehdä asialle mitään koska sai yh-mamman haarukkaan joka tapahtuu 1x/25v eikä lähe enää riskeeraamaan uudestaan.

Heidän ei tarvitse.

mulle on kyllä nainen ihan suoraan sanonut tykkäävänsä. On vaan onnistuneet yllättämään sen verran puskista ettei ole ihan järkevästi onnistunut tilanteesta pääsemään mihinkään eteenpäin kun ei oikein ollenkaan ole tuntenut naista. Ja sitten toisaalta varmaan niitä niin hienovaraisia ettei ole edes tajunnut.

Just niin. Mä ehdotan kavereilleni kahville, leffaan ja lenkille menoa vaikka ne olisi miehiä. Toivottavasti moni niistä ei ole ymmärtänyt väärin!

Ihastumisessa parasta on se jännittävä vaihe, jolloin kyräillään toisia kuin kissat kuumaa puuroa. Liian suora lähestyminen tappaa sen leikin heti. 

Mä teen kyllä aloitteita. Ehdotan esim. treffejä. Yleensä vastauksena tulee peruskohtelias "kiitos, mutta ei kiitos". Nää miehet joita oon lähestynyt on yleensä mun ystäväpiirin kautta jokseenkin tuttuja, samaa ikäluokkaa ja ulkonäöllisesti samaa "tasoa" eli ihan taviksia. Huomannut että nämäkin hemmot tavoittelevat astetta nätimpiä naisia...eli olen tehnyt johtopäätöksen etten taida olla ulkonäöllisesti riittävä. Aina pitää näköjään tavoitella jotain "parempaa" jotain mitä ei voi saada, mikä tuntuu olevan kyllä molempien sukupuolien ongelma. :( Kyllähän se aloitteiden tekeminen tuntuu vähän turhalta...vai pitäisikö alkaa ottamaan varman päälle ja lähestyä itseäni vanhempia epäviehättäviä miehiä? Ei sekään vaihtoehto tosin vaikuta houkuttelevalta.

Siis mitäh? Eikö miehet muka tajuu kun saatan tervehtiä ja joskus kysyn jopa kelloa?!