Mies on valittu itse ja hän oli ensin, joten hän on rakkaampi kuin lapset

Ei.

Toisilla on, toisilla ei.

Kyllä. En tosin ole ajatellut tehdä lapsia.

Rakkaus lapseen ja mieheen on ihan eri asia...

Juuei.

No mies on itse valittu ja häneen olen rakastunut ja häntä olen päättänyt rakastaa. Lapset kasvavat ja lähtevät omille teilleen, miehen kanssa olemme päättäneet olla loppuun asti yhdessä.

Narsistinen mies on ensin ollut naisen huomion keskipiste, mutta kun vauva tulee, mies ei kestä olla toinen. Eikä kolmas tai neljäs.

Jos joku nainen erehtyy huonon kanssa olemaan, kyse on vaan biologiasta. Narsistin läpimätä persoona ei voi ketään kiinnostaa. Se on samaa kuin tahrisi itseään vetisellä, mädänneellä lannalla.

Kyllä. Miksi ihmeessä lasten pitää olla rakkaampia?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Miksi ihmeessä lasten pitää olla rakkaampia?

Mies voi sinutkin vaihtaa lennosta toiseen. Lapset ovat ja pysyvät elämässä aina ellei itse ole surkea vanhempi.

Lapset ovat rakkaampia siihen asti kuin aikuistuvat eivätkä ole enää riippuvaisia äidistä. Pieniä lapsia rakkaampia ei ole koska ne rakastavat sinua ehdoitta. Vähän kuin koirat.

Vierailija kirjoitti:

Lapset ovat rakkaampia siihen asti kuin aikuistuvat eivätkä ole enää riippuvaisia äidistä. Pieniä lapsia rakkaampia ei ole koska ne rakastavat sinua ehdoitta. Vähän kuin koirat.

Ei pidä paikkaansa. Lapset ovat velvollisuus. Mies on rakkain.

Veri on vettä sakeampaa pätee tähän. Jos pitäisi valita mies tai lapset, en miettisi hetkeäkään. Lapset on rakkaammat.

Mies ja minä olemme valinneet toisemme, lasten kanssa ei välttämättä ole mitään muuta yhteistä kun osa geeniperimästä.

Lapset jää kakkoseksi, valittavasti.

Vierailija kirjoitti:

Mies ja minä olemme valinneet toisemme, lasten kanssa ei välttämättä ole mitään muuta yhteistä kun osa geeniperimästä.

Lapset jää kakkoseksi, valittavasti.

Ehdottomasti näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset ovat rakkaampia siihen asti kuin aikuistuvat eivätkä ole enää riippuvaisia äidistä. Pieniä lapsia rakkaampia ei ole koska ne rakastavat sinua ehdoitta. Vähän kuin koirat.

Ei pidä paikkaansa. Lapset ovat velvollisuus. Mies on rakkain.

Miksi sinä sitten halusit lapsia, jos ne ovat sinulle vain velvollisuus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset ovat rakkaampia siihen asti kuin aikuistuvat eivätkä ole enää riippuvaisia äidistä. Pieniä lapsia rakkaampia ei ole koska ne rakastavat sinua ehdoitta. Vähän kuin koirat.

Ei pidä paikkaansa. Lapset ovat velvollisuus. Mies on rakkain.

Miksi sinä sitten halusit lapsia, jos ne ovat sinulle vain velvollisuus?

Lapset ovat rakas velvollisuus. Kerro yksi perhe, jossa lapset eivät ole velvollisuus! Lapset eivät selviä ilman aikuisia.

Jätä se sika!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies ja minä olemme valinneet toisemme, lasten kanssa ei välttämättä ole mitään muuta yhteistä kun osa geeniperimästä.

Lapset jää kakkoseksi, valittavasti.

Ehdottomasti näin.

Kauheita lapsia teillä, kun ette niitä rakasta, vai?

Miehen kuolemasta selviää, ja uusia miehiä saa jos haluaa. Lapsi on korvaamaton enkä voisi elää, jos lapsi kuolisi.

Mä olen ainakin valinnut lapset jo ennen miestä.

Luulisi olevan.

Olen varma, että "rakkaus" lapsia kohtaan (etenkin vastasyntynyttä) vaatisi oman terminsä.

En yhtään epäile etteikö siinä hormonihuuruissa tunne suojelunhalua ja yhteenkuuluvuutta, hyvä niin. Muutenhan vauva kuolisi. Mutta että rakkautta...

Ja se että vanhempi on valmis uhraamaan henkensä pelastaakseen lapsensa. Biologian temppu, jolla edistetään populaation säilymistä.