Lue keskustelun säännöt.
Missä elokuvassa on ollut ahdistava/ahdistavin loppu mitä muistat?
01.12.2017 |
Mä katoin eilen illalla Ruudulta The Mist- Usva - elokuvan. Siinä oli se loppu kyllä todella ahdistava.
NIILLE, JOTKA EIVÄT OLE KYSEISTÄ ELOKUVAA NÄHNEET, ÄLKÄÄ JATKAKO LUKEMISTA, SILLÄ TÄSSÄ PALJASTUU ELOKUVAN JUONI SAMALLA:
Siinä kaupungin ylle nousi sumu ja sumun seassa oli kaikenlaisia örkkejä ja hirviöitä toisesta ulottuvuudesta. Siinä sitten joukko ihmisiä oli jäänyt loukkoon johonkin elintarvikekauppaan.
Sitten eräs isä päätti lähteä viisivuotiaan poikansa ja yhden naisen ja toisen vanhemman naisen ja vanhemman miehen kanssa autolla pois kaupungista ja ajaa niin kauas kuin bensa riittää.
No bensa loppui kesken matkan ja he jäivät edelleen sumun keskelle, eivät päässeet sumusta pois. Isä mietti epätoivoisesti, mitä pitäisi tehdä. Hänellä oli mukana ase, jossa oli vain 4 luotia. Niinpä hän päätyi ampumaan kaikki muut autossa olijat, myös oman lapsensa. Ja hän itse jäi ainoastaan eloon.
Sitten hän meni autosta ulos ja huusi hirviölle, että ”TULE TÄNNE!!!! TULE NYT!!!!”.
Mutta usvan seasta ei tullutkaan hirviötä vaan joukko sotilaita ja panssarivaunuja ja -autoja, joiden kyydissä oli pelastetut kaupungin asukkaat.
Se loppukohtaus oli niin ahdistava, kun se isä tajusi siinä, että miten lähellä se pelastus olisi ollut ja hän oli kerinnyt ampumaan toiset kuoliaaksi, varsinkin oman poikansa.
Se elokuva loppui siihen, että isä jäi maahan polvilleen ja itki sydäntraastavaa itkua ja hänen takanaan seisoi kaksi sotilasta.
Oli kyllä niin ahdistava loppu, että jäi pitkäksi aikaa vaivaamaan mieltä. En yhtään osannut elokuvan katsomista aloittaessani, että loppu olisi noin surullinen. 😭
Kommentit (239)
Vierailija kirjoitti:
Perustuuko se Usva väljästi Stephen Kingin samannimiseen novelliin? Se sisältyy Jälkeen keskiyön -novellikokoelmaan. Ei siinä kyllä tuollaista loppua ollut.
Stephen King harmitteli sitä, ettei keksinyt itse tuota loppua. Leffan ohjaajalle luvattiin 30miljoonaa sillä ehdolla, että olisi muuttanut lopun samanlaiseksi kuin alkuperäisessä kirjassa. Ohjaaja taas oli haaveillut tästä lopusta 20v. Onneksi ei muuttanut :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
The Entity - Tuntematon voima
Karmaiseva, sillä elokuva on tositapahtumiin perustuva.
United 93
Ihmiset olivat vaan hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
The mist oli just hyvä. En osannut odottaa sitä loppua yhtään. Hienoa, että leffat päättyvät joskus näinkin, ei se elämä ole aina niin ihanaa ja kaikki ei aina välttämättä saa onnellista loppua. Leffassa siis ajoivat miehen kämpän ohitse, näki kuolleen vaimonsa ja harmitteli sitä, kun oli luvannut naiselle korjaavansa ikkunan, mikä olisi varmaan pelastanut vaimonsa hengen. Ja kun oli tappanut muut seuralaiset ja oli ihan parista minuutista kiinni, että olisivat kaikki pelastautuneet.
Vähän nuorempana olisin vihannut tätä leffaa mutta nyt mun mielestä oli paras näkemäni vähään aikaan.
N24
Samaa mieltä, se ahdistava voi olla hyvä. The Mist on niitä elokuvia, joista juuri se loppu tekee hyvän. Jos se olisi päättynyt onnellisesti, se olisi jo unohtunut muiden b-luokan hiriviöelokuvien joukkoon, sen verran typerää oli tyyppien toiminta kaupassa (valot houkuttelevat ötököitä --> seistään ja ihmetellään valot päällä).
Minä olen se Killing roomin vastannut, siinä oli sama juttu. Myös Perhosvaikutuksen synkin loppu on paras.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
The mist oli just hyvä. En osannut odottaa sitä loppua yhtään. Hienoa, että leffat päättyvät joskus näinkin, ei se elämä ole aina niin ihanaa ja kaikki ei aina välttämättä saa onnellista loppua. Leffassa siis ajoivat miehen kämpän ohitse, näki kuolleen vaimonsa ja harmitteli sitä, kun oli luvannut naiselle korjaavansa ikkunan, mikä olisi varmaan pelastanut vaimonsa hengen. Ja kun oli tappanut muut seuralaiset ja oli ihan parista minuutista kiinni, että olisivat kaikki pelastautuneet.
Vähän nuorempana olisin vihannut tätä leffaa mutta nyt mun mielestä oli paras näkemäni vähään aikaan.
N24Samaa mieltä, se ahdistava voi olla hyvä. The Mist on niitä elokuvia, joista juuri se loppu tekee hyvän. Jos se olisi päättynyt onnellisesti, se olisi jo unohtunut muiden b-luokan hiriviöelokuvien joukkoon, sen verran typerää oli tyyppien toiminta kaupassa (valot houkuttelevat ötököitä --> seistään ja ihmetellään valot päällä).
Minä olen se Killing roomin vastannut, siinä oli sama juttu. Myös Perhosvaikutuksen synkin loppu on paras.
Parasta oli se, että se ”uskonnollinen hörhö” olikin oikeassa, ja ne, jotka eivät tehneet pelastautumisen eteen mitään, jäivät todennäköisesti henkiin. Täytyy kyllä myöntää, että nautin todella paljon siitä, kun se ärsyttävä uskonnollinen tyyppi tapettiin. Olen siis itsekin uskovainen, mutta se ”uhrataan yksi paikallaolijoista per pv, niin jättävät meidät rauhaan” oli kyllä liikaa.
N24
Sisältö jatkuu mainoksen alla
huikamala kirjoitti:
The Entity - Tuntematon voima
Karmaiseva, sillä elokuva on tositapahtumiin perustuva.
Tuosta leffasta moni muija on kuulemma saanut trauman. Eikä ihme.
Vierailija kirjoitti:
Serbian film on yksi.
Mutta ns. tavallisista leffoista Baby blues. On ahistavaa katsoa ensin leffa jossa lapsen äiti sekoaa ja tappaa yhtä lukuunottamatta kaikki lapsensa hirvittävillä tavoilla isän mentyä yöksi työvuoroon. Äiti tappaa myös auttamaan tulleen naapurin vanhan miehen. Lopussa äiti tekee "ihmeparantumisen", ei joutunut juurikaan vastuuseen teoistaan ja eloonjäänyt vanhin 10v poika joka selvisi monesta tappoyrityksestä, joutuu takaisin äitinsä hoteisiin eikä ei usko poikaa kun tämä yrittää selittää millainen hirviö äiti oli. Äiti katsoo poikaa sen näköisenä kuin suunnittelisi jtain ikävää yhä. Äiti taisi olla lopussa taas uusiksi raskaana ja isä ihan onnessaan, ymmärtämättä riskejä....
Vaikka ilmiönä ymmärrän että synnytyksen jälkeinen masennus on surullinen asia josta pitäisi enemmän puhua niin tossa se kuvataan hyvin hmm, hirviömäisenä asiana.
Suomalainen elokuva nimeltä "Kaivo".
Katsoppa se , youtubestä löytyy...perustuu tositapahtumiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Topi ja Tessu. Ei niinkään elokuvan loppu, vaan se kohta, jossa mummo joutuu ajamaan ketun metsään. Jo lapsena sydämmessä kivisti ja nyt aikuisena ei pystyis edes katsomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perikato on ahdistavaa roskaa! Onnahdistavaa nähdä miten suuren miehen ja oman idolini lopunajoista maalataan kuva että olisi ollut heikko impotentti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mainittiinkohan Chinatown jo?
Pääjuoni koskee rikollisuutta ja korruptiota, mutta Faye Dunaway näyttelee naista jonka isä (rikollisvyyhdin pääjehu) on käyttänyt hyväkseen ja hän on myös synnyttänyt isälleen lapsen (tytön). Lopussa Dunaway yrittää paeta tyttärensä kanssa, hänet ammutaan, ja isä/isoisä vie tyttären. Mä en oo ikinä toipunut tuosta lopusta.
Tuntemattomassa Sotilaassa. Venäjä voittaa sodan tossa. Jos tekee noin kalliin leffan ni eiks vois tehdä onnellisen lopun? Käsikirjoittaja haloo!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menetetty Maa ! Javier Barden on aivain loistava psykopaatti ja tarina hyvin todellinen ja ahdistava. Ei mitään typerää epäluonnollista...
Juurikin The Entity,welcome home pussy....
Funny games! Ihan hirveä myös elokuvan loppu. Koko elokuva todella ahdistava!! No juu hyväkin koska mm loistavat näyttelijät mutta niiiin piinaava kuin olla ja voi. Ja tää uudempi versio. Niitä on kaksi.
Minua ei pelota tai ahdista inhimilliseen pahuuteen perustuvat elokuvat, kuten mm monesti mainittu Lilja 4-ever. Se tuntuu vaan vakavalta ja siltä tosiaan, että no, näin tapahtuu koko ajan jossain. Täytyy yrittää itse olla hyvä ja puolustaa heikompia.
Sen sijaan ahdistaa "mahdolliset todellisuudet", kuten yksi jonka olen katsonut:
Kuka muistaa tän leffan nimen? Japanilainen (tms), viehättävät nuoret naiset tekevät kaikkea palvelutyötä, ainakin hampurilaisbaarissa. He syövät ruuakseen vain maku pillimehuja. Heille on luvattu, että kun täyttävät 25v tmv, pääsevät lomalle/hyvälle eläkkeelle tai jotain vastaavaa. Kaikki odottavat tätä innolla ja tekevät työnsä hyvin. Mutta lopuksi, kun naiset pääsevät tapaamaan "pomoa" ja pääsemään lomalle, heidät tapetaankin sähköllä ja päätyvät isolle lihatehtaalle, jossa heidän ruhoistaan tehdään näitä pillimehu ravintoja uusille tytöille.
Lisäksi pelkään aina yliluonnollisia leffoja, niitä en katsokaan. Pelkään, vaikka olisivat kuinka naurettavia, kuten esimerkiksi ilmeisesti monen mielestä Cabin in the Woods on. Minusta sekin oli aivan hirveän pelottava. Mutta ne toki vain "säikäyttää" sillä hetkellä, eivät jää pyörimään päähän ahdistavina.
Changeling. Oli kyllä alusta loppuun ahdistavaa katseltavaa. Toivoin kyllä onnellista päätöstä, mutta sekin ahdisti lisää, kun niin ei käynyt.
Ja kun vielä totuuteen pohjautuva.
Vierailija kirjoitti:
Sisareni puolesta. Perustuu Jodi Picoultin kirjaan. Luin kirjan ensin ja itkin itseni melkein kuiviin lopussa. Leffa oli muuten ihana ja hyvin uskollinen kirjalle, mutta loppu oli muutettu täysin. Ja tuon leffan/kirjan ollessa kyseessä ei voi sanoa, menikö huonompaan vai parempaan. Kummatkin vaihtoehdot sydäntäsärkeviä. Tykkäsin silti leffastakin, vaikka sekin repi sydämen rinnasta.
Hyi että mua ällötti toi elokuva, se miten ne piti sitä nuorempaa lasta vaan "varaosapankkina" vanhemmalle siskolle.
Mulla Million Dollar Babyn loppu oli ensimmäinen mikä jäi oikeen kunnolla vaivaamaan. Pelkäsin halvaantumista sen jälkeen
The mist oli just hyvä. En osannut odottaa sitä loppua yhtään. Hienoa, että leffat päättyvät joskus näinkin, ei se elämä ole aina niin ihanaa ja kaikki ei aina välttämättä saa onnellista loppua. Leffassa siis ajoivat miehen kämpän ohitse, näki kuolleen vaimonsa ja harmitteli sitä, kun oli luvannut naiselle korjaavansa ikkunan, mikä olisi varmaan pelastanut vaimonsa hengen. Ja kun oli tappanut muut seuralaiset ja oli ihan parista minuutista kiinni, että olisivat kaikki pelastautuneet.
Vähän nuorempana olisin vihannut tätä leffaa mutta nyt mun mielestä oli paras näkemäni vähään aikaan.
N24