Lue keskustelun säännöt.
Miten päästä naurettavasta ujoudesta eroon?
30.11.2017 |
Olen 40v. kahden teinin äiti, olemme eläneet kolmestaan viimeiset 8 vuotta. Pikkuhiljaa olen alkanut kaipaamaan miestä rinnalleni. Ongelmani on ujous miehiä kohtaan. Jos joku hymyilee minulle, menen ihan puihin ja pakenen paikalta, vielä pahempaa on jos joku mies puhuu minulle. Se varmaan vaikuttaa töykeältä, mutta on oikeasti ujouteni aiheuttama reaktio. Salilla en uskalla edes katsoa ketään kohti. En ole oikein ikinä osannut olla miesten kanssa, minusta tulee takakireä viulunkieli vaikka naisten seurassa olen sosiaalinen ja puhelias. Miten pääsen tästä eroon? Alkoholin käyttö ei ole vaihtoehto, joten sitä on turha ehdottaa.
Kommentit (13)
Sinun pitää opetella hyväksymään ujous. Se ei ole helppoa, mutta kyllä se onnistuu. Luultavasti olet ollut aina ujo ja yleensä ujosta ei tulekaan koskaan porukan puheliainta. Se pitää oppia hyväksymään. Yritä opetella ajattelemaan, että olet hyvä sellaisena kuin olet. Et ole yhtään huonompi kuin muut. Opettele arvostamaan itseäsi. Siitä se lähtee. Ja mitä siitä, vaikka punastuisit tai alkaisit takellella sanoissasi? Jos et jollekin kelpaa punaposkisena ja sanoissa sekoilevana, niin sellaista ihmistä sinä et tarvitse. Ansaitset parempaa. Sellaisen, joka ihastuu sinussa juuri noihin piirteisiin. Äläkä ajattele ujoutta negatiivisena piirteenä. Ujous on positiivinen piirre. Ujous on herkkyyttä. Ujous ei ole sosiaalista taitamattomuutta vaan itse asiassa ujo voi olla sosiaalisesti todella taitava, vaikka ei puhu suuna päänä. Ujo voi tarkkailijana olla herkkä lukemaan ihmisiä ja aistimaan tunnetiloja.
Tsemppiä sinulle! Tv. toinen ujo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Feikkaamalla olevasi jotain muuta kuin itsesi.
Vierailija kirjoitti:
Feikkaamalla olevasi jotain muuta kuin itsesi.
Miksi ihmeessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Feikkaamalla olevasi jotain muuta kuin itsesi.
Liian rankkaa pidemmässä juoksussa.
Minua on aina viehättänyt ujot naiset; he ovat jotenkin niin sataprosenttisesti aina läsnä tilanteessa kuin tilanteessa - ja vaikuttavat aidoilta, vilpittömiltä ja kunnollisilta (olen jo eläkkeellä oleva perheellinen ukko).
Älä yritä muuttaa itseäsi ja "voittaa" ujouttasi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Feikkaamalla olevasi jotain muuta kuin itsesi.
Miksi ihmeessä?
Nii-in miksi? Oli siis vitsinä.
Miehet on ihan samanlaisia ihmisiä kuin naisetkin. Olethan sä jo jonkun kanssa päässyt sänkyyn asti ainakin kun lapsia on. Ehkä harjoitus voi auttaa jos jännitys on ongelma; mä oon käynyt treffeillä sellaistenkin kanssa jotka ei oo hirveesti kiinnostaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
MIksi sun pitäisi päästä siitä eroon? Mun naisystäväni on ujo ja kun menin aikoinaan hänelle puhumaan niin punastui kovasti aluksi, mutta pääsi siitä sitten illan aikana yli. Hänessä on sellaista herkkyyttä jota ei monella ole. En pidä sitä ollenkaan pahana asiana. Myös elämänkokemusta jo löytyy ja se yhdistettynä ujouteen on todella kiehtovaa.
Kaunis tarina, mutta ei oikeasti auta ujoa pätkääkään. Tuossakin se olit sinä, joka lähestyit ja olit kiinnostunut. Tuossa tavallaan sanot vain aloittajalle, että odota vain, että joku tulee ja tykkää ujoudestasi. Entä jos ei tule. Ei aina mene niin kuin elokuvissa, että sitä syrjään jäävää hiljaista tyttöä tullaan kotiovelta noutamaan.
Itselläni sama ongelma enkä edes tapaisi ketään, jos en olisi yrittänyt päästä ujoudestani yli ja toiminut sitä vastoin.
Vierailija kirjoitti:
Feikkaamalla olevasi jotain muuta kuin itsesi.
Minulle tämä on oikeasti ainoa jotenkin toimiva keino. Omana itsenä oleminen ei toimi, koska se oma itse on aivan perseestä. Kukaan ei jaksa ujoa ihmistä. Anteeksi vain, mutta tämä on fakta. Minä siis yleensä vetäydyn sosiaalisista tilanteista suosiolla tai otan jonkun roolin. Raskastahan se on, mutta ei ole muita vaihtoehtoja. Omana itsenäni en kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Feikkaamalla olevasi jotain muuta kuin itsesi.
En kyllä ymmärrä minkä vuoksi? Kuka tästä hyötyy ja miten?
MIksi sun pitäisi päästä siitä eroon? Mun naisystäväni on ujo ja kun menin aikoinaan hänelle puhumaan niin punastui kovasti aluksi, mutta pääsi siitä sitten illan aikana yli. Hänessä on sellaista herkkyyttä jota ei monella ole. En pidä sitä ollenkaan pahana asiana. Myös elämänkokemusta jo löytyy ja se yhdistettynä ujouteen on todella kiehtovaa.