Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miehen mustasukkaisuus ja väkivaltaisuus

Vierailija
29.11.2017 |

Olen todella ahdistunut parisuhteemme tilasta. Olisin soittanut Naisten linjallekin, mutta siellä päivystetään vain iltaisin, joten mahdotonta päästä soittamaan niin, ettei ylimääräisiä korvia ole paikalla. Avioliittomme on ollut todella pitkään kriisissä. Olemme molemmat loukanneet toisiamme, minä ehkä non-verbaalisesti, mies taas on paha suustaan. Nimittelyä, vähättelyä, uhkailua jne. on jatkunut jo monta vuotta. Viimeisen vuoden aikana mies on myös alkanut käydä käsiksi – tarttunut käsistä, repinyt käsistä jonnekin, astunut jalkaterän päälle kantapäällä koko painollaan, lyönyt nyrkillä jalkaan jne. Kerran minä olen läpsäissyt häntä poskelle, kun hän uhkasi laittaa minut taloudellisesti niin tiukoille, että minun täytyisi lähteä huoraamaan. Sitä toki kadun, että hermostuin.

Uusi piirre on mustasukkaisuus ja pettämisen epäily. Hän tutkii puhelintani ja kysyy lähes päivittäin, petänkö. Hän on myös murtautunut facebook-tililleni jne. Mitään aihetta epäilyille ei ole. Hän on mustasukkainen ystävilleni ja kieltää joidenkin ystävien kanssa tekemisissä olemisen. Hän myös kontrolloi hyvin monia asioita – rahankäyttöä, ruokavaliota, omia menoja, lasten kuljetuksia jne.
Nykyään riidellään lähes päivittäin. Hän haluaa "keskustella" aina yömyöhään eli hän syyttelee, epäilee ja kertoo aina hyvin painokkaasti miten kamalaa minun kanssani on elää, miten olen pilannut hänen elämänsä ym. Hän myös puhuu paljon itsemurhasta tai pyytää minua tappamaan hänet. Viimeksi eilen hän sanoi, että naimisiin meneminen kanssani on ollut isoin virhe hänen elämässään.

Olen aiemmissakin parisuhteissa kokenut samanlaista, mutta tämän kaltaiseksi se ei ole koskaan aiemmin mennyt. Mies tietää tämän, mutta vähättelee kertomiani kokemuksia. Hän löytää aina syyn minusta – provosoin häntä, ja olen aiemminkin provosoinut miehiä väkivaltaan. Hän sanoo aina, että kuka tahansa muu mies olisi vetänyt jo minua turpaan.

Olen aivan hukassa :'(

Kommentit (19)

Vierailija
1/19 |
29.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedät vastauksen.

Vierailija
2/19 |
29.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen pahoillani, että tilanne on näin pahaksi päässyt. Kuulostaa, että ette saa pahan kierrettä katkaistua.

Toista ihmistä et voi muuttaa, itseäsi voit. Olet vastuussa tilanteestanne yhtä paljon kuin mies, niin kauan kuin siinä vapaaehtoisesti olet. Voit siis kantaa vastuusi, ottaa lapset ja lähteä (esimerkiksi turvakotiin, sanot että väkivallan uhka on jatkuva, tai sukulaiselle, ystävälle tmv luotettavalle). Mikäli suoranainen eroaminen tuntuu nyt liian ”kovalta työltä”, ei sinun tarvitse ajatella päässäsi, että ”nyt eroan”. Ajattele vaikka, että tarvitset (ja lapset tarvitsevat) lomaa tuosta pelottavasta ja painostavasta ilmapiiristä.

Kun olet saanut vähän hengitettyä vapaata ilmaa, voi ajatuskin juosta selkeämmin.

Miksi et lähtisi hermolomalle sukulaisen luo jo tänään? Jätä miehelle lappu, älä kerro minne menit, mutta kerro, että tilanne on nyt niin raskas ja pelottava, että pieni hajurako on nyt sinulle tarpeen.

Miltä tämmöinen kuulostaisi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/19 |
29.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin tiedänkin. Mulla ei vaan ole voimia tehdä asialle mitään. Toivon, että saataisiin asiat terapiassa tms. selvitettyä. Niitäkin tarinoita on, että tällaisesta on selvitty. Omassa käytöksessäni on yhtä lailla petraamista. Mies kokee olevansa myös lytätty, hylätty ja väärinkohdeltu. Minä vetäydyn kuoreeni ja esitän tunteetonta. Se on jotenkin ainut tapa selviytyä. Mies kuitenkin myöntää tehneensä väärin ja haluaisi korjata käytöstään. ap

Vierailija
4/19 |
29.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

https://www.turvakoti.net/site/

Älä suotta kirjoittele tälle palstalle, ota yhteyttä tuonne. Älä jää enää hetkeksikään tuollaiseen suhteeseen.

Vierailija
5/19 |
29.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Katso myös esim. nollalinja.fi, päivystää 24/7 tai riku.fi.

Alla on lueteltu väkivallan eri muotoja ja listattu, mitä kaikkea ne voivat pitää sisällään.

Fyysinen väkivalta: esimerkiksi töniminen, lyöminen, potkiminen, tukistaminen, pään hakkaaminen, raapiminen, repiminen, ravistelu, ampuma- tai teräaseen käyttö, fyysisellä väkivallalla uhkailu

Henkinen väkivalta: esimerkiksi alistaminen, arvostelu, nimittely, halveksunta, kontrollointi, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen, voimakas mustasukkaisuus, eristäminen, tavaroiden hajottaminen, kotieläinten vahingoittaminen tai jollakin näistä tai esimerkiksi itsemurhalla uhkaaminen

Seksuaalinen väkivalta: esimerkiksi raiskaus, raiskauksen yritys tai seksuaalisen kanssakäymisen eri muotoihin painostaminen tai seksiin pakottaminen, seksuaalisella väkivallalla uhkailu, seksuaalinen halventaminen, pornografiaan pakottaminen, ehkäisyn käytön kieltäminen, aborttiin pakottaminen, seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen

Taloudellinen väkivalta: esimerkiksi itsenäisen rahankäytön estäminen, taloudelliseen päätöksentekoon osallistumisen estäminen tai pakottaminen omien rahojen antamiseen toisen käyttöön, taloudellisella väkivallalla uhkailu tai kiristäminen

Vaino: esimerkiksi toistuvat, ei toivotut yhteydenotot, perättömien tietojen levittäminen, omaisuuden tuhoaminen, pelottelu, seuraaminen, tarkkailu, henkilön tietojen kaappaaminen ja väärinkäyttö

Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti: esimerkiksi lapsen, vanhuksen tai vammaisen henkilön jättäminen vaille hoitoa, apua tai huolenpitoa tilanteissa, joissa hän on ollut niistä riippuvainen, toisen ihmisen vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla tai liuottimilla

Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta: esimerkiksi uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen, väkivallalla uhkaaminen tai sen käyttö uskontoon tai kulttuuriin viittaamalla, kuten ns. kunniaväkivalta, uskontoon liittyvillä asioilla uhkailu

Lähisuhdeväkivallasta aiheutuu usein äärimmäisen vakavia henkisiä ja fyysisiä seurauksia. Lähisuhdeväkivalta voi aiheuttaa fyysisen tai psyykkisen vamman, kehityshäiriön, perustarpeiden tyydyttymättä jäämisen tai kuoleman. Lisäksi lähisuhdeväkivalta vaikuttaa usein sosiaalisiin suhteisiin. Läheiset, etenkin lapset, joutuvat kärsimään lähisuhdeväkivallan takia, vaikkei väkivalta varsinaisesti kohdistuisi heihin. Lapselle perheenjäsenten väliselle väkivallalle altistuminen on yhtä haavoittavaa kuin väkivallan kohteena oleminen.

Lähisuhdeväkivalta jää harvoin kertaluontoiseksi. Ellei lähisuhdeväkivaltaan puututa, sillä on taipumus toistua, lisääntyä ja muuttua vakavammaksi. Niin kauan kuin väkivalta pysyy kodin tai parisuhteen salaisuutena, se voi elää omaa elämäänsä, pitkittyä ja muuttua vakavammaksi kenenkään estämättä. Ensimmäinen askel väkivallan kierteestä vapautumiseen on puhuminen ja avun hakeminen. Raottamalla väkivallan verhoa ja kertomalla kokemuksistaan toivottomalta tuntuvasta tilanteesta on mahdollista päästä irti.

Vierailija
6/19 |
29.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen todella ahdistunut parisuhteemme tilasta. Olisin soittanut Naisten linjallekin, mutta siellä päivystetään vain iltaisin, joten mahdotonta päästä soittamaan niin, ettei ylimääräisiä korvia ole paikalla. Avioliittomme on ollut todella pitkään kriisissä. Olemme molemmat loukanneet toisiamme, minä ehkä non-verbaalisesti, mies taas on paha suustaan. Nimittelyä, vähättelyä, uhkailua jne. on jatkunut jo monta vuotta. Viimeisen vuoden aikana mies on myös alkanut käydä käsiksi – tarttunut käsistä, repinyt käsistä jonnekin, astunut jalkaterän päälle kantapäällä koko painollaan, lyönyt nyrkillä jalkaan jne. Kerran minä olen läpsäissyt häntä poskelle, kun hän uhkasi laittaa minut taloudellisesti niin tiukoille, että minun täytyisi lähteä huoraamaan. Sitä toki kadun, että hermostuin.

Uusi piirre on mustasukkaisuus ja pettämisen epäily. Hän tutkii puhelintani ja kysyy lähes päivittäin, petänkö. Hän on myös murtautunut facebook-tililleni jne. Mitään aihetta epäilyille ei ole. Hän on mustasukkainen ystävilleni ja kieltää joidenkin ystävien kanssa tekemisissä olemisen. Hän myös kontrolloi hyvin monia asioita – rahankäyttöä, ruokavaliota, omia menoja, lasten kuljetuksia jne.

Nykyään riidellään lähes päivittäin. Hän haluaa "keskustella" aina yömyöhään eli hän syyttelee, epäilee ja kertoo aina hyvin painokkaasti miten kamalaa minun kanssani on elää, miten olen pilannut hänen elämänsä ym. Hän myös puhuu paljon itsemurhasta tai pyytää minua tappamaan hänet. Viimeksi eilen hän sanoi, että naimisiin meneminen kanssani on ollut isoin virhe hänen elämässään.

Olen aiemmissakin parisuhteissa kokenut samanlaista, mutta tämän kaltaiseksi se ei ole koskaan aiemmin mennyt. Mies tietää tämän, mutta vähättelee kertomiani kokemuksia. Hän löytää aina syyn minusta – provosoin häntä, ja olen aiemminkin provosoinut miehiä väkivaltaan. Hän sanoo aina, että kuka tahansa muu mies olisi vetänyt jo minua turpaan.

Olen aivan hukassa :'(

Miksi vähättelet täysin normaalia reaktiota? Tuo kaikki on henkistä väkivaltaa, ja se pahenee ajan myötä. Unohda se vanha uskomus, että tuollaiseen tarvitaan kaksi ja lakkaa etsimästä syyllisiä sieltä missä niitä ei ole. Et taatusti ole halunnut hakeutua tuollaiseen tilanteeseen, joten lakkaa syyttämästä itseäsi. Olet varmasti törmännyt siihenkin, että kertoessasi tilanteesta ihmiset vetävät heti sen kortin esiin että mitä teit itse. Vastaavan läpikäyneenä tiedän että tuo on sellaista vähättelyä, johon ei tarvitse mennä mukaan. Nyt on kyse pelkästään miehen käytöksestä ja hän on vastuussa siitä. Et sinä. Aikuinen ihminen osaa kontrolloida itseään sen verran, ettei syyllinen lyömiseen tai käsiksi käymiseen todellakaan ole toisissa vaan täysin hänessä itsessään.

Lisäksi uutinen: sinun ei tarvitse sietää tuota missään olosuhteissa. Onko teillä avioehtoa? Jos vain mahdollista, niin lähde pois tilanteesta kun mies aloittaa syyttelyn tai painostuksen. Onko sinulla paikkaa mihin mennä? 

Nyt suojaa kaikki tilisi uusilla salasanoilla tai yksinkertaisesti lakkaa käyttämästä niitä siihen asti kunnes pääset miehestä eroon. Oikeastaan nyt tekisin niin, että antaisin niiden olla ja hankkisin puhelimeen prepaid- liittymän jota käytät oikeasti mutta vain mieheltä salaa jotta asiasi pysyvät ominasi. Ja ne asiat jotka nyt pimität liittyvät oman asunnon etsimiseen, lakiapuun, naistenlinjalle soittamiseen. Tiesitkö että taloudellisesta väkivallasta voi tehdä rikosilmoituksen nykyisin? Miehesi on elatusvelvollinen, koska olette aviossa. 

Sitä paitsi kuka tahansa muu mies käyttäisi käsiään lyömisesi ja kiinni pitämisesi sijaan sinun halaamiseesi. Ikävä fakta miehellesi. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/19 |
29.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lähde. Turvakoti on hyvä ensimmäinen askel. Itse harkitsisin tilanteessasi myös mahdollista lähestymiskiellon pyytämistä poliisin kautta. Hakeudu myös puhumaan jonkun ammattilaisen kanssa, kuulostaa että sinulla on menneiden ihmissuhteiden takia liikaa kokemusta tämäntyyppisestä käyttäytymiskaavasta, ja vaarana on se, että vaikka pääsisit nykyisestä suhteestasi irti, ajatudut taas yhteen aivan samanlaisen persoonan kanssa.

Vierailija
8/19 |
29.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pettämisestä sen verran, että mies todennäköisesti epäilee sinua hyvin vihaisesti, koska käy vieraissa itse. Tuo kaikki on pelkästään projektointia hänen omasta käytöksestään. Ensimmäiseksi menisin sukupuolitautitesteihin ja tekisin miehen puhelimeen ja tileille samanlaisen ratsian (tietenkin salaa). Koska mikä muukaan sinut saisi lähtemään tuollaisesta tilanteesta? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/19 |
29.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi olette yhdessä? Jos tuota on jatkunut jo monta vuotta?

Vierailija
10/19 |
29.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niin tiedänkin. Mulla ei vaan ole voimia tehdä asialle mitään. Toivon, että saataisiin asiat terapiassa tms. selvitettyä. Niitäkin tarinoita on, että tällaisesta on selvitty. Omassa käytöksessäni on yhtä lailla petraamista. Mies kokee olevansa myös lytätty, hylätty ja väärinkohdeltu. Minä vetäydyn kuoreeni ja esitän tunteetonta. Se on jotenkin ainut tapa selviytyä. Mies kuitenkin myöntää tehneensä väärin ja haluaisi korjata käytöstään. ap

En sano tätä pahalla enkä lannistaakseni, mutta tuo kuulostaa tekosyyltä jäädä samaan parisuhdehelvettiin. Kumpikin "haluaa" muuttua, ja suhde on "pelastamisen arvoinen", mutta käytännössä mikään ei kuitnekaan muutu ja väkivallan muodot vain raaistuvat. 

Sinä pelkäät muutosta ja se on ymmärrettävää, mutta muutos ja ero tekee todennäköisesti teidän kaikkien elämästä parempaa. Sinun pitää myös ajatella lastesi etua - ei väkivaltaisessa kodissa asuminen ole heille millään tavalla hyväksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/19 |
29.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin tiedänkin. Mulla ei vaan ole voimia tehdä asialle mitään. Toivon, että saataisiin asiat terapiassa tms. selvitettyä. Niitäkin tarinoita on, että tällaisesta on selvitty. Omassa käytöksessäni on yhtä lailla petraamista. Mies kokee olevansa myös lytätty, hylätty ja väärinkohdeltu. Minä vetäydyn kuoreeni ja esitän tunteetonta. Se on jotenkin ainut tapa selviytyä. Mies kuitenkin myöntää tehneensä väärin ja haluaisi korjata käytöstään. ap

En sano tätä pahalla enkä lannistaakseni, mutta tuo kuulostaa tekosyyltä jäädä samaan parisuhdehelvettiin. Kumpikin "haluaa" muuttua, ja suhde on "pelastamisen arvoinen", mutta käytännössä mikään ei kuitnekaan muutu ja väkivallan muodot vain raaistuvat. 

Sinä pelkäät muutosta ja se on ymmärrettävää, mutta muutos ja ero tekee todennäköisesti teidän kaikkien elämästä parempaa. Sinun pitää myös ajatella lastesi etua - ei väkivaltaisessa kodissa asuminen ole heille millään tavalla hyväksi.

Tämä. Mitä aloittaja kuvittelet että tapahtuisi? Sitä paitsi muista, ettet ole miehesi terapeutti (jota hän tarvitsee), äiti (jolla jäi kasvatus hiukan puolitiehen näemmä) vaan kumppani, puoliso. Sinun käytökselläsi on loppupeleissä hyvin vähän mitään tekemistä miehen käytöksen kanssa. Pelkäät muutosta ja olet todennäköisesti turtunut tilanteeseen. Odottelet parempia aikoja ja sitä, että mies muuttuu. Sinä muutut taas kauniiksi hänen silmissään ja ihanaksi ihmiseksi joka olit ennen kuin luisuitte tuohon tilanteeseen. Odotat sitä, että töistä tuleva mies lopettaa parisuhdekoulutuksen, lyömisen ja puhelinratsiat. 

Minulla on sinulle tietoisku: niin ei tule ikinä käymään. Tuo pahenee. Nytkin on kulunut aikaa.. kuinka paljon? Seuraavaksi huomaat, että on kulunut vuosi, ja tilanne on edelleen sama. Kuluu lisää aikaa, menee viisi vuotta ja mitään ei edelleenkään ole tapahtunut. Jatkuu vain samanlaisena. 

Ei kukaan tuollaisen edessä pysty olemaan täysin järjissään. Kuka tahansa vetäytyy kuoreensa, kun on selkeästi perättömien syyttelyiden alla. Kuka tahansa kipsiytyisi kun toinen aggressiivisesti syyttelee jostain täysin absurdista. 

Sitä paitsi kumppanin kanssa kuuluukin kasvaa, ja mennä yhdessä eteenpäin. Sen sijaan kannattaa valita millaisissa asioissa painii; te menette yhdessä syvemmälle kuoppaan. kun oikeasti sieltä pitäisi rakentaa tikkaita niin mies pakottaa sinua lapioimaan aina vain syvemmälle.

Itse heräsin vastaavasta tilanteesta siinä, kun näin toisia pareja. He nauroivat ja pelleilivät keskenään. Mies ei vetänyt raivareita, kun nainen ei tiennyt jotain. Ihmettelin miten nainen ei tehnyt koko ajan jotain väärin. Todellisuudessa vaikka tekikin, niin mies ei alkanut huutamaan, syyllistämään ja nöyryyttämään naista kovaäänisesti kaikkien kuullen. He vain pelleilivät ja nauttivat toistensa seurasta. Kun kysyin (oikeasti kysyin), niin he kertoivat iltaisin menevänsä nukkumaan ilman riitoja. Nukahtavat sylikkäin tai vierekkäin, ja aamulla toinen antaa pusun ennen lähtöään.  Joskus tietenkin toinen jäi katsomaan pidemmäksi aikaa teeveetä tai lukemaan, mutta illat eivät päättyneet siihen mihin itselläni päättyi. En asunut siinä vaiheessa yhdessä miehen kanssa, mutta hän saattoi joskus tulla luokseni hakkaamaan ovikelloa kuin mielipuoli kun yritin nukkua ja tulla avaimilla sisälle ja räpätä valot päälle kun nukuin, koska hän varmisti etten petä häntä kun en vastannut hänen soittoihinsa. Kun tuli taas viikonloppu, että hän seisotti minua pakkasessa ja piti puhuttelua siitä miten väärässä seurassa liikun ja miten tyhmä ihminen olen, muistin nuo ihanat parii joilla meni hyvin. Lakkasin syyttämästä itseäni muusta kuin väärästä miesvalinnasta ja erosin. Se helvetti kesti aikansa, mutta nyt 10 vuotta myöhemmin elän avioliitossa miehen kanssa joka käy minuun kiinni ainoastaan öisin. Ja sekin on siksi, että hän unissaan luulee vauvan tippuvan sängystä. Ja joo, kyllä hän välillä on kovakourainen, mutta sekin on silloin kun heitän jotain tyhmää ja hän kutittaa minua kostoksi. Oon varma et toikin on jossain päin amerikkaa kriminalisoitu. :D 

Vierailija
12/19 |
29.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies on hyvin epävarma itsestään ja pelkää että hän ei riitä sinulle.

Kuten joku jo sanoikin, hän luultavasti on itse pettänyt tai ajatellut pettämistä, ja nyt pelkää sinun tekevän samaa.

Surullista on se että hän lopulta itse tekee sen mitä pelkää, eli ajaa käytöksellään sinut pois läheltään.

Valitettavasti hän ei ole edes betamiehen tasolla, vaan sitä kaikkein huonoimmalla itsetunnolla varustettua sorttia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/19 |
29.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos teille kaikille kommenteista ja kannustavista sanoista, ne sisälsivät paljon viisauksia. Tiedostan tämän kaiken, mutta silti irtautuminen on äärimmäisen vaikeaa. Varsinkin siksi, että aiemmatkin ihmissuhteeni ovat kaatuneet. Olen mennyt naimisiin pysyäkseni loppuelämän yhdessä. Mutta ei tämä näinkään voi jatkua :( Tiedän, että tarvitsen keskusteluapua, mutta olen neuvoton mistä sitä hakea. Jossain kommentissa taisi ollakin linkkejä. Jospa kerään voimia ja teen asioita pienin askelin.

Meillä ei ole avioehtoa, mutta mies vaatii sen tekemistä, sillä hänellä on suurempi taloudellinen omaisuus ja olen ollut viime vuodet lasten kanssa kotona. Eli mies on elättänyt minua pitkään ja siitäkin hän jaksaa olla katkera. Hänestä käytän häntä vain hyväkseni :( Olen siis hyvin monella tapaa alakynnessä. Mutta ehkä saan jostain sen verran voimaa, että pääsen irrottautumaan tästä. Kiitos teille! ap

Vierailija
14/19 |
29.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kiitos teille kaikille kommenteista ja kannustavista sanoista, ne sisälsivät paljon viisauksia. Tiedostan tämän kaiken, mutta silti irtautuminen on äärimmäisen vaikeaa. Varsinkin siksi, että aiemmatkin ihmissuhteeni ovat kaatuneet. Olen mennyt naimisiin pysyäkseni loppuelämän yhdessä. Mutta ei tämä näinkään voi jatkua :( Tiedän, että tarvitsen keskusteluapua, mutta olen neuvoton mistä sitä hakea. Jossain kommentissa taisi ollakin linkkejä. Jospa kerään voimia ja teen asioita pienin askelin.

Meillä ei ole avioehtoa, mutta mies vaatii sen tekemistä, sillä hänellä on suurempi taloudellinen omaisuus ja olen ollut viime vuodet lasten kanssa kotona. Eli mies on elättänyt minua pitkään ja siitäkin hän jaksaa olla katkera. Hänestä käytän häntä vain hyväkseni :( Olen siis hyvin monella tapaa alakynnessä. Mutta ehkä saan jostain sen verran voimaa, että pääsen irrottautumaan tästä. Kiitos teille! ap

Mitä voimaa tarvitset lähteäksesi? Voit mennä myös voimattomasti eteenpäin mutta tuo tilanne ei jaksamistasi ainakaan lisää.

Päästä irti noista uskomuksistasi, jotka pitävät sinua kiinni tulehtuneessa tilanteessasi. Kaikkien suhteiden ei kuulukaan kestää, ja olet sitä paitsi vahvasti hakenut miehiä jotka kohtelevat sinua kaltoin. Naimisiinmeno ei muuta sitä asiaa, että kaksi ihmistä tulisi toimeen keskenään kuin taikaiskusta. On muutkin parit kuninkaista lähtien avioeronneet, eikä se ole vähentänyt heidän ihmisarvoaan. Sitä paitsi on pareja, jotka ovat olleet yhdessä kuolemaansa asti ilman avioliittoa, joten sitä suuremmalla syyllä en käyttäisi tuota tekosyynä pysytellä yhdessä. Avioliitto on täysin keinotekoinen instituutio. 

Seuraavaksi ota selvää oikeuksistasi. Lakkaa ajattelemasta, että mies on elättänyt sinua tai loisisit hänen rahoillaan. Hän on sinunkin kustannuksellasi ja panoksellasi pystynyt etenemään asemaan, jossa hän ei olisi jos olisi jäänyt kotiin lasten kanssa. Avioehtoon ei kannata suostua enää tässä vaiheessa ja jos ehdit ottaa eron vireille ennen sitä, sillä ei ole edes merkitystä. Miehesi joutuu maksamaan sinulle tasinkoa ja huomioon otetaan vuodet, jolloin olet mahdollistanut hänen työssäkäyntinsä kun olit kotiäiti. Toisekseen työsi arvo on yhteiskunnan mittareilla todella arvokasta, vaan ei erityisen hinnoiteltua: olet hoitanut teidän yhteisiä lapsianne, pitänyt huolta kodista ja arjesta. Omien lasten hoito nyt on ilmaista, mutta miehen ajatusmaailmalla mietittynä olette säästäneett pitkän pennin kun muksut eivät ole hoidossa. Siitä vain ei rahallisesti makseta mitään korvauksia, kun olet kotiäiti. Sitä paitsi omien lasten hoidosta ei makseta, mutta miehen ajatusmallilla hän näkee sen rahana. Velkaannuttaako mies sinua?  

Mistä teidän kriisinne alkoi? Millaisia merkkejä havaitsit, sillä vaikuttaisi siltä että miehesi on äärimmäisen lapsellinen ja todennäköisesti kuvioissa on toinen nainen? En keksi muutakaan mistä hän kiskoisi tuollaiset syytökset yhtäkkiä.  

Mitä odotat? Millaista voimaa tarvitset? Mitä se voima siis on jota odotat? Et tule saamaan sitä muualta kuin itsestäsi ja lähtemällä. Nyt ihan oikeasti, sinun ainutkertainen elämäsi ei voi valua hukkaan turhien syyttelyiden ristitulessa. Mieti vielä ap. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/19 |
29.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kiitos teille kaikille kommenteista ja kannustavista sanoista, ne sisälsivät paljon viisauksia. Tiedostan tämän kaiken, mutta silti irtautuminen on äärimmäisen vaikeaa. Varsinkin siksi, että aiemmatkin ihmissuhteeni ovat kaatuneet. Olen mennyt naimisiin pysyäkseni loppuelämän yhdessä. Mutta ei tämä näinkään voi jatkua :( Tiedän, että tarvitsen keskusteluapua, mutta olen neuvoton mistä sitä hakea. Jossain kommentissa taisi ollakin linkkejä. Jospa kerään voimia ja teen asioita pienin askelin.

Meillä ei ole avioehtoa, mutta mies vaatii sen tekemistä, sillä hänellä on suurempi taloudellinen omaisuus ja olen ollut viime vuodet lasten kanssa kotona. Eli mies on elättänyt minua pitkään ja siitäkin hän jaksaa olla katkera. Hänestä käytän häntä vain hyväkseni :( Olen siis hyvin monella tapaa alakynnessä. Mutta ehkä saan jostain sen verran voimaa, että pääsen irrottautumaan tästä. Kiitos teille! ap

Alakynnessä olemiseen auttaa se, että lakkaa uhriutumasta. Ehdota miehelle jatkossa, että lähdet töihin ja hän maksaa palkastaan lasten päivähoidon. Katso mitä hän sanoo. Hän todennäköisesti hallitsee matikat sen verran hyvin, että tietää kumpi tulee tappiollisemmaksi. 

Vierailija
16/19 |
29.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ajaudut siis toistuvasti ei-toimiviin suhteisiin. Oisko syytä miettiä miksi?

Ei sinun tarvitse suostua avioehtoon. Etkä  suostukaan.

Vierailija
17/19 |
29.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mies on hyvin epävarma itsestään ja pelkää että hän ei riitä sinulle.

Kuten joku jo sanoikin, hän luultavasti on itse pettänyt tai ajatellut pettämistä, ja nyt pelkää sinun tekevän samaa.

Surullista on se että hän lopulta itse tekee sen mitä pelkää, eli ajaa käytöksellään sinut pois läheltään.

Valitettavasti hän ei ole edes betamiehen tasolla, vaan sitä kaikkein huonoimmalla itsetunnolla varustettua sorttia.

Mene ylilaudalle. 

Mies todennäköisesti ei ole kauhean epävarma itsestään, vaan ylimielinen sontiainen joka sortaa itsetunnon puutteissaan omaa kumppaniaan. Hän on jo pettänyt ja siksi pelkää että niin käy. Nyt hän ajaa naistaan pois käytöksellään, koska nainen mahdollistaa tuon käytöksen jäämällä. 

Vierailija
18/19 |
29.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinun äitisi ja isoäitisi aikaan oli itsestään selvää, että mies elättää perheensä. Siksi miehillä ja jopa nuorilla pojilla oli parempi palkkka kuin naisilla.

Eikö se ollutkaan teidän yhteinen päätöksenne, että sinä hoidat lapsia kotona? Ja nyt sen vasta huomasitte?

Sinä et ilmeisesti koskaan ole tullut ajatelleeksi, että länsimaissa nykyään monnet naiset hankkivat itse toimeentulonsa. Nyt on aika alkaa ajatella. Elämä on nimittäin paljon helpompaa, kun itse saa päättää asioistaan. 

Jopa ilman koulutusta voi saada työtä. Ei se helppoa ole, mutta moniin paikkoihin otetaan mieluummin kouluttautumaton, joka pysyy sitten pitempään siinä paikassa. Nyt vaan ryhdyt suunnittelmaan omaa parempaa ja mukavampaa, ja mitä täkreintä TERVEEMPÄÄ tulevaisuutta.

Miten miehesi muuten perustelee väkivaltaisuuttaan?

Vierailija
19/19 |
29.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisiko jopa laskelmoidusti tehty, että sinä olet jäänyt kotiin ja näin mies voi pitää sinua otteessaan taloudellisesti asioiden kautta.

Varmastikin alkanut vasta nyt siitä syystä, että olet viimein tarpeeksi riippuvainen hänen tuloistaan, joten uskaltaa nyt käyttäytyä noin kun arvelee, ettet voi lähteä enää mihinkään karkuun.

Nyt ihan ensiksl hommaat itsellesi ja lapsille asunnon, ota yhteys sosiaalitoimeen asian tiimoilta. Muuton jälkeen alat miettiä työ- ja opiskeluasioita.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi viisi kuusi