Lue keskustelun säännöt.
Suomalaiset naiset tutkitusti Euroopan tiukimpia, mitä tulee uskottomuuteen
27.11.2017 |
"Väestöliiton tekemän Finsex-tutkimuksen mukaan uskottomuuden hyväksyy eri-ikäisistä miehistä ja naisista enää vain 5–15 prosenttia, naiset vielä miehiä harvemmin. Asenteet ovat Euroopan tiukimmat. "
Mistä voisi johtua? Huomaan kyllä saman, enkä voi keskustella monenkaan ystäväni kanssa parisuhteestani tämän vuoksi ollenkaan. Olen ollut ns, toinen nainen parikin kertaa. Nykyisessä pitkässä suhteessasi meille on yhdenillan jutut sallittuja, koska ne eivät todella minua haittaa ja suhde on hyvä ja tasapainoinen.
Naiset pettää siinä missä miehetkin, mutta mistä tiukkapipoisuus? Missä teillä menee pettämisen raja? Saako mies kiihottua toisesta, vaikkei menisi yhdyntään? Entä suutelu? Strippaajat?
Haluaisin vähän ymmärtää tätä asiaa.
Kommentit (23)
Täytyy sanoa, että olen tutkimus tuloksesta yllättynyt. - Onko sitten niin, että Suomessa naisilla on varaa olla ehdottomia; kenenkään ei ole pakko olla ja elää parisuhteessa ja avioeronkin saa hakemalla, hakemuksella, jota ei tarvitse Suomessa perustella kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos niitä yhdenillanjuttuja on jostain syystä vaikea suoda itselle, niin ehkä myös toiselle? Oisko niin, että naisen on kuitenkin panostettava enemmän synnyttämiseen, lapsiin ja kotiin, joten yhdenillanjuttujen ylläpitäminen voi olla vaikeampaa kuin miehelle? (en nyt kommentoi sitä, kuka "saa" ja kuinka helposti) Luulen, että moni nainen pitää tilannetta epäreiluna. Naisten on myös yleensä vaikeampi nauttia yhdenillanjutuista kuin miesten.
Jos yhdenillanjutut on ok, niin miksei sitten moniavoisuus, jos miehen varallisuus sen sallii? Eihän siinä ole mitään eroa yhdenillanjuttuihin, vai onko? Veikkaan, että ainoaksi perusteluksi tulee tämä "aika ja huomio ei riitä kaikkeen". Entäs jos on joillekin ok, että näkee kumppania vaikka vain 2 viikkoa kuussa?
Moniavioisuutta pitäisi varmaan ajaa yhteiskuntaan voimakkaammin, kun kerran yhdenillanjututkin on sallittuja.
Mutta MIKSI? Ymmärrän, että tuntuu pahalta, mutta konkreettisesti ja järjellä jos perustelette niin mikä siinä on niiiin hirveää, jos kävisi yhden illan vahinko? ettehän te välttämättä edes huomaa mitään. Itse en ainakaan huomaa - mies on ehkä vähän iloisempi vaan.
Ranskassa, Italiassa ja Espanjassahan on ennemmin sääntö kuin poikkeus, että miehellä on rakastajatar/sivusuhteita. Siellä naisetkin varmaan paremmin hyväksyvät asian kun on tavallaan vähän pakko, koska se on osa kulttuuria. Suomessa taas arvostetaan monogamiaa mikä on hyvä juttu. Itselläni se on kerrasta poikki.
Vierailija kirjoitti:
Jos niitä yhdenillanjuttuja on jostain syystä vaikea suoda itselle, niin ehkä myös toiselle? Oisko niin, että naisen on kuitenkin panostettava enemmän synnyttämiseen, lapsiin ja kotiin, joten yhdenillanjuttujen ylläpitäminen voi olla vaikeampaa kuin miehelle? (en nyt kommentoi sitä, kuka "saa" ja kuinka helposti) Luulen, että moni nainen pitää tilannetta epäreiluna. Naisten on myös yleensä vaikeampi nauttia yhdenillanjutuista kuin miesten.
Jos yhdenillanjutut on ok, niin miksei sitten moniavoisuus, jos miehen varallisuus sen sallii? Eihän siinä ole mitään eroa yhdenillanjuttuihin, vai onko? Veikkaan, että ainoaksi perusteluksi tulee tämä "aika ja huomio ei riitä kaikkeen". Entäs jos on joillekin ok, että näkee kumppania vaikka vain 2 viikkoa kuussa?
Moniavioisuutta pitäisi varmaan ajaa yhteiskuntaan voimakkaammin, kun kerran yhdenillanjututkin on sallittuja.
Mitä ihmettä moniavioisuus liittyy miehen talouteen??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo ihan varmaan 5-15%. 😂 Heräsinkö tänään johonkin vanhoilliskrisrilliseen rinnakkaistodellisuuteen? Nykyään saa olla onnekas, jos löytää jostain uskollisen naisen. Helvetin kevytkenkäistä ja itsekästä porukkaa suurin osa ainakin omasta ikäluokasta.
M28
Vierailija kirjoitti:
Jos niitä yhdenillanjuttuja on jostain syystä vaikea suoda itselle, niin ehkä myös toiselle? Oisko niin, että naisen on kuitenkin panostettava enemmän synnyttämiseen, lapsiin ja kotiin, joten yhdenillanjuttujen ylläpitäminen voi olla vaikeampaa kuin miehelle? (en nyt kommentoi sitä, kuka "saa" ja kuinka helposti) Luulen, että moni nainen pitää tilannetta epäreiluna. Naisten on myös yleensä vaikeampi nauttia yhdenillanjutuista kuin miesten.
Jos yhdenillanjutut on ok, niin miksei sitten moniavoisuus, jos miehen varallisuus sen sallii? Eihän siinä ole mitään eroa yhdenillanjuttuihin, vai onko? Veikkaan, että ainoaksi perusteluksi tulee tämä "aika ja huomio ei riitä kaikkeen". Entäs jos on joillekin ok, että näkee kumppania vaikka vain 2 viikkoa kuussa?
Moniavioisuutta pitäisi varmaan ajaa yhteiskuntaan voimakkaammin, kun kerran yhdenillanjututkin on sallittuja.
Oliko tämä suunnattu minulle?
Itse en halua toista suhdetta, koska en jaksa lätistä tunteistani ja ylläpitää vielä toistakin suhdetta samanaikaisesti. Jos mies haluaisi tyttöystävän niin en kyllä sanoisi suoraan ei. Miksipä ei, se voisi olla ihan toimiva ratkaisu ja saisin itsekin uuden ystävän (jos vain olemme samalla aaltopituudella). Emme muutenkaan roiku toisissamme koko ajan ja välillä näemme muutenkin vain 1-2 viikkoa kuukaudesta, kun matkustan töiden vuoksi. Olemme olleet yhdessä jo useamman vuoden.
En kyllä ymmärrä minäkään, että miten moniavioisuus liittyy miehen talouteen. Tienaan kolminkertaisesti mieheeni nähden. Lapsia olemme suunnitelleet myös ja mies jäisi kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa, Italiassa ja Espanjassahan on ennemmin sääntö kuin poikkeus, että miehellä on rakastajatar/sivusuhteita. Siellä naisetkin varmaan paremmin hyväksyvät asian kun on tavallaan vähän pakko, koska se on osa kulttuuria. Suomessa taas arvostetaan monogamiaa mikä on hyvä juttu. Itselläni se on kerrasta poikki.
Ihan samalla tavalla naisilla itsellään on näissä maissa rakastajia, se ei ole vain miesten juttu.
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa, Italiassa ja Espanjassahan on ennemmin sääntö kuin poikkeus, että miehellä on rakastajatar/sivusuhteita. Siellä naisetkin varmaan paremmin hyväksyvät asian kun on tavallaan vähän pakko, koska se on osa kulttuuria. Suomessa taas arvostetaan monogamiaa mikä on hyvä juttu. Itselläni se on kerrasta poikki.
- Totta. otan nyt vain esimerkkinä avioliitosta eroamisen Suomessa voit selvitä avioerosta vudella, toisinaan jopa alle vuodessa. Saksassa avioeroon tarvitaan muistaakseni kahden vuoden erillään asumisaika. (Onko sinulla riittävästi varallisuutta muuttaa omilleen? - Monessa keski-euroopan maassa edelleen yleensä naiset ovat kotirouvina miehen tehdessä uraa ja vastaten perheen elatuksesta, mutta myös omistaen kaiken. eikä omaisuutta välttämättä puoliteta jos ero tulee) Irlannsisa ja Bryssellissä pelkkään eroon hupenee helposti nelisenkin vuotta. Sveitsissä voi mennä kahdeksankin vuotta, jos ero on riitaisa. Niin, että terveisä vaan täältä sinne sivistyneeseen keski-eurooppaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo ihan varmaan 5-15%. 😂 Heräsinkö tänään johonkin vanhoilliskrisrilliseen rinnakkaistodellisuuteen? Nykyään saa olla onnekas, jos löytää jostain uskollisen naisen. Helvetin kevytkenkäistä ja itsekästä porukkaa suurin osa ainakin omasta ikäluokasta.
M28
Voisit vaihtaa nimmarisi A28:ksi. A is for Aisuri.
Suomessa niin avioliiton solmiminen, siinä pysyminen kuin siitä eroaminenkin ovat täysin vapaaehtoista. Sen vuoksi meillä ajatellaan, että jos oma puoliso ei enää riitä, voi ottaa eron ja aloittaa sen jälkeen uuden suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa, Italiassa ja Espanjassahan on ennemmin sääntö kuin poikkeus, että miehellä on rakastajatar/sivusuhteita. Siellä naisetkin varmaan paremmin hyväksyvät asian kun on tavallaan vähän pakko, koska se on osa kulttuuria. Suomessa taas arvostetaan monogamiaa mikä on hyvä juttu. Itselläni se on kerrasta poikki.
- Totta. otan nyt vain esimerkkinä avioliitosta eroamisen Suomessa voit selvitä avioerosta vudella, toisinaan jopa alle vuodessa. Saksassa avioeroon tarvitaan muistaakseni kahden vuoden erillään asumisaika. (Onko sinulla riittävästi varallisuutta muuttaa omilleen? - Monessa keski-euroopan maassa edelleen yleensä naiset ovat kotirouvina miehen tehdessä uraa ja vastaten perheen elatuksesta, mutta myös omistaen kaiken. eikä omaisuutta välttämättä puoliteta jos ero tulee) Irlannsisa ja Bryssellissä pelkkään eroon hupenee helposti nelisenkin vuotta. Sveitsissä voi mennä kahdeksankin vuotta, jos ero on riitaisa. Niin, että terveisä vaan täältä sinne sivistyneeseen keski-eurooppaan!
Kyllä, unohdin mainita myös tuon taloudellisen puolen: mies elättää kotirouvaa ja eron sattuessa et välttämättä saa juuri mitään. Kyllä Suomessa on tuokin paljon paremmin järjestetty. Avioehdot toki erikseen.
Pettämisestä tulee petetty olo. Sellainen, että mua ei arvosteta kun pimitetään tuollaista.
Joku avoin suhde mulle voisi käydä kun siinä on avoimet kortit ilman salailua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa, Italiassa ja Espanjassahan on ennemmin sääntö kuin poikkeus, että miehellä on rakastajatar/sivusuhteita. Siellä naisetkin varmaan paremmin hyväksyvät asian kun on tavallaan vähän pakko, koska se on osa kulttuuria. Suomessa taas arvostetaan monogamiaa mikä on hyvä juttu. Itselläni se on kerrasta poikki.
- Totta. otan nyt vain esimerkkinä avioliitosta eroamisen Suomessa voit selvitä avioerosta vudella, toisinaan jopa alle vuodessa. Saksassa avioeroon tarvitaan muistaakseni kahden vuoden erillään asumisaika. (Onko sinulla riittävästi varallisuutta muuttaa omilleen? - Monessa keski-euroopan maassa edelleen yleensä naiset ovat kotirouvina miehen tehdessä uraa ja vastaten perheen elatuksesta, mutta myös omistaen kaiken. eikä omaisuutta välttämättä puoliteta jos ero tulee) Irlannsisa ja Bryssellissä pelkkään eroon hupenee helposti nelisenkin vuotta. Sveitsissä voi mennä kahdeksankin vuotta, jos ero on riitaisa. Niin, että terveisä vaan täältä sinne sivistyneeseen keski-eurooppaan!
Kyllä, unohdin mainita myös tuon taloudellisen puolen: mies elättää kotirouvaa ja eron sattuessa et välttämättä saa juuri mitään. Kyllä Suomessa on tuokin paljon paremmin järjestetty. Avioehdot toki erikseen.
Eikös ainakin joissain Keski-Euroopan maissa eronnut mies joudu maksamaan elatusmaksua ex-rouvastakin.
No puhun vaan omasta puolestani, mutta olen huomannut että pettämättä oleminen on tosi helppoa ainakin itselleni, jos on vähänkin selkärankaa ja on edes jotenkin oikeudenmukainen ja terveen moraalikäsityksen kanssa elävä ihminen.
Sitä vasten sitten pettäjät näyttää vielä entistäkin enemmän sellaisilta löysiltä vätyksiltä, joilla ei ole selkärankaa, vastuuntuntuntoa tai oikein mitään suuntaa ja ohjausta elämässään. Ne on vähän kuin sellaisia paatteja tuuliajolla, menevät sinne minne tuuli sattuu puhaltamaan. En vaan osaa arvostaa.
Suomalaiset ovat tunnetusti rehellistä kansaa. Tutkimustulos ei siksi yllätä.
Vierailija kirjoitti:
Joo ihan varmaan 5-15%. 😂 Heräsinkö tänään johonkin vanhoilliskrisrilliseen rinnakkaistodellisuuteen? Nykyään saa olla onnekas, jos löytää jostain uskollisen naisen. Helvetin kevytkenkäistä ja itsekästä porukkaa suurin osa ainakin omasta ikäluokasta.
M28
No tuskin sentään tunnet koko ikäluokkaasi.
Tuntuuhan se joskus siltä että kaikki pettää kun hengaa netissä, mutta kuitenkaan omassa kaveripiirissä ei yksinään nainen ole pettänyt kumppaniaan.
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa, Italiassa ja Espanjassahan on ennemmin sääntö kuin poikkeus, että miehellä on rakastajatar/sivusuhteita. Siellä naisetkin varmaan paremmin hyväksyvät asian kun on tavallaan vähän pakko, koska se on osa kulttuuria. Suomessa taas arvostetaan monogamiaa mikä on hyvä juttu. Itselläni se on kerrasta poikki.
Mistä niitä naisia niin paljon riittää Etelä-Euroopassa? Kai ne naiset joiden kanssa miehet pettävät ovat sitten myös naimisissa? Ei siellä kuitenkaan ole niin paljon enemmän naisia kuin miehiä.
Voihan se niinkin tehdä, että sovitaan, että saa olla muita, mutta ymmärtäkseni kokemus näyttää, että jompikumpi osapuoli siitä ahdistuu piedmmän pällle ja tuntee itsensä hyväksikäytetyksi.
Vierailija kirjoitti:
Pettämisestä tulee petetty olo. Sellainen, että mua ei arvosteta kun pimitetään tuollaista.
Joku avoin suhde mulle voisi käydä kun siinä on avoimet kortit ilman salailua.
Tätä minäkin jäin miettimään. Ei apn tilanne liity mitenkään uskotomuuteen.
Kyllähän minä sen hyväksyn, mutta se suhde loppuu siihen.