Lue keskustelun säännöt.
Nainen, olisitko valmis puolustamaan tätä maata henkesi uhalla?
26.11.2017 |
Olisitko valmis kuolemaan isänmaan puolesta ja suojella henkesi uhalla Suomen miehiä ja lapsia?
Kommentit (56)
Miehiä ja lapsia varten kyllä, isänmaata varten en!
Tää maa on muutenkin ihan retuperällä, ja huonompaan suuntaan vaan mennään, joten puolestani isänmaa saa ihan rauhassa jäädä sodan jalkoijin ja päättäjät siinä samalla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omaa miestäni ja lapsiani, muita en. Suomi ei ihan hirveesti mulle merkkaa.
En haluaisi kuolla maiden välisessä riidassa johon minulla ei ole osaa eikä arpaa. En myöskään kokisi että perheeni, läheiseni tai edes tuntemattomien kuolema olisi sen arvoista.
Voisipa sodat ratkaista vaan maiden johtajien välisessä mano a mano-tyylisessä painiottelussa.
Lastani kyllä mutta en tätä maata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisiä kyllä, ”isänmaata” en.
Helvettiin koko suomi ja sipilä vaan.
Ei tässä maassa (eu osavaltio) ole enää mitään puolustettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noh jos sota syttyy niin ei ne maasta poistumaankaan päästä ketään noin vaan. Mielummin minä Suomen hallinnon alla olen kuin vaikka Venäjän. En halua poikiani Venäjän armeijaan enkä halua riskia että lapseni joutuvat karkoitetuksi Siperiaan.
Eli tottakai puolustaisin maatani kuolemaani asti, sillä se suojelee lapsiani.
En mä koe enää niin paljon puolustettavaa tässä itse maassa. Muutenkin joudun lähtemään täältä todennäköisesti, jos haluan töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en! Enkä mitään muutakaan maata!
Eipä tämä maa nykyisin kauheasti tunnu antavan kenellekään, varsinkaan kaltaisilleni nuorille naisille.
Miksi minun siis pitäisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En olisi, eikä muidenkaan tarvitse jos eivät sitä ihan oikeasti itse halua.
Jos maa jatkaa samaa tietä vielä muutaman vuoden niin olen valmis nousemaan kapinaan sitä vastaan. Eli en todellakaan ole valmis sitä puolustamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosipaikan tullen tervepäinen suomalainen haluaa puolustaa Suomea. Jos tulee tosipaikka, meille kyllä valaistaan selkeästi (eli muistutetaan), millainen olis elo sen toisen vaihtoehdon vallan alla.
Siinä sitten varmaan alkaa miettiä läheisiään ja sitä, että heidän olonsa ovat kuitenkin paremmat Suomen vallassa kuin sen toisen vaihtoehdon vallassa. Ja valloitetussa maassa on aina vähän kurjemmat oltavat kuin siellä valloittaneessa maassa siellä sukupolvia eläneenä.
Vierailija kirjoitti:
Tosipaikan tullen tervepäinen suomalainen haluaa puolustaa Suomea. Jos tulee tosipaikka, meille kyllä valaistaan selkeästi (eli muistutetaan), millainen olis elo sen toisen vaihtoehdon vallan alla.
Siinä sitten varmaan alkaa miettiä läheisiään ja sitä, että heidän olonsa ovat kuitenkin paremmat Suomen vallassa kuin sen toisen vaihtoehdon vallassa. Ja valloitetussa maassa on aina vähän kurjemmat oltavat kuin siellä valloittaneessa maassa siellä sukupolvia eläneenä.
Olosuhteiden pakosta tapahtuva maanpuolustus on eri asia kuin valmius tai halukkuus uhrata ainoan elämänsä sodassa.
Kyllä maapläntin puolustaminen on käytännössä sitä omien läheisten puolustamista. Omien arvojen, kielen, oikeuksien puolustamista.
Valloittajan jalkoihin jääminen tarkoittaa sitä, että valloittaja sanelee uudet säännöt. Uusissa säännöissä ei monesti ole samoja oikeuksia kuin ennen. Ei saa käyttää omaa kieltä, ei oikeusturvaa, valloittajan mielihalut jyräävät ihmisoikeudetkin.
Valloittaja voi päättää, että miehet teloitetaan ja naiset joutuvat patjoiksi, pakkonaitetaan kelle halutaan. Valloittaja voi päättää, ettei paikalliset äänestä, saa kävellä samaa puolta kadulla tai puhua julkisesti. Paikallisia saa pahoinpidellä, steriloida mielivaltaisesti, ovat alempaa kastia kuin valloittajan omat kansalaiset.
Kuinka moni haluaisi kuulla työkaverinsa tai kummitätinsä kuolleen pommituksessa tms? Eikö se tuntuisi missään, kun kyse ei ole oman perheen jäsenestä? Paikallisen päiväkodin räjäyttäminen ei tuntuisi missään, koska ei tuntisi niitä kuolleita lapsia?
Mikä olisi vaihtoehto sille, että ei puolustaisi arvojaan tai läheisiään?
Miksi eläminen yhteiskunnan ulkopuolella, yksin, vieraassa paikassa, olisi parempi, kuin omien oikeuksien puolustaminen?
Jos luulette saavanne tukia ja lapselle terveydenhuoltoa jossain muualla maailmassa, niin aika paljon syitä keksitään, jottei suomalaisille tarvitsisi niitä antaa, kun kotimaassa omiakin ongelmia on. Ensin ne kotimaan kodittomat narkomaanit, sitten vasta suomalaiset lapsiperheet, jos jotain jää. Keksittäisiin syitä suomalaisesta perimästä ja kulttuurista, miksei kannata moisia loisia auttaa.
Eihän suomalaisilla ole edes selkärankaa puolustaa itseään tai omaa maataan, mutta muiden kustannuksella/avun varassa eläminen kyllä kelpaisi pakolaisena/turviksena. Miksi kukaan haluaisi tuollaista roskajoukkoa vaivoikseen?
Ei kukaan muu jää suomen kieltä kaipaamaan, jos suomalaiset tuhottaisiin. Eihän se maa edes ollut kuin 100 vuotta vanha, kyllä ne vanhemmat kulttuurit ovat tärkeämpiä säilytettäviä.
Onpa epäisänmaallisia naisia täällä, Suomen 100v juhlavuonna! Hävetkää! Isoisänne menetti henkensä tämän maan puolesta ja te olisitte valmiit heittämään heidän uhrauksensa harakoille!
En ilman koulutusta, mutta kiitos kysymästä.
Vierailija kirjoitti:
Onpa epäisänmaallisia naisia täällä, Suomen 100v juhlavuonna! Hävetkää! Isoisänne menetti henkensä tämän maan puolesta ja te olisitte valmiit heittämään heidän uhrauksensa harakoille!
Epäisänmaallisia vai naisia joille ei ole opetettu mitään taitoja?
Olisin valmis puolustamaan lapsiani henkeni uhalla. Siinä samalla varmasti sivutuotteena maatanikin.