Lue keskustelun säännöt.
Lakiasioista tietävät
25.11.2017 |
Äitini kuoltua meitä on kuolinpesässä osakkaana kolme sisarusta. Yhdelle meistä äitini on testamentannut pienen kiinteistön (eli kotinsa). Me muut saamme muuta omaisuutta (rahaa, arvopapereita). Testamentissa lukee kiinteistö. Irtaimistosta ja henkilökohtaisista tavaroista ei siinä puhuta mitään. Irtaimisto ja henkilökohtaiset tavarat ovat vailla suurempaa arvoa eikä niitä merkitä perunkirjaan. Nyt ongelmana on, että sisarus jolle tuo kiinteistö on testamentattu väittää, että hänelle kuuluu myös kaikki irtaimisto. Että me muut emme saa irtaimistosta yhtään mitään, emme yhtään äidin korua, emme yhtään valokuvaa yms, koska kaikki on testamentattu hänelle. Emme olisi tyhjentämässä taloa, emme edes jakamassa kaikkea kolmeen osaan. Minä ja toinen sisarukseni haluaisimme vain muistoksi muutamia esineitä joilla meille on tunnearvoa. Esim. jonkin pienen huonekalun, taulun, lampun, maljakon, jotain astioita, valokuvia, korun tms. Tavaraa talossa on paljon eli sitä riittäisi runsaasti meille kaikille kolmelle. Ja mitään arvokasta tuohon irtaimistoon ei todellakaan sisälly. Onko meillä oikeus valita jotain esineitä irtaimistosta vai ei? Jakoa ei ole vielä tehty. Testamentti on vasta haettu pankin tallelokerosta ja saimme siitä tietää äitimme viimeisen tahdon.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Jos testamentissa puhutaan vain kiinteistöstä eikä irtaimistosta ole mainittu mitään, niin silloin irtaimiston jako jää teidän kesken sovittavaksi. Laki ei mitenkään määrää sitä, että jokaisen perillisen pitäisi saada yhtä suuri osuus jokaisesta omaisuuslajista, vaan laki puhuu vain siitä, minkä arvoinen kunkin perillisen osuus on. Se, miten jaatte eri omaisuuslajit (esim. irtaimiston) keskenänne, on teidän välinen sopimusasia niiltä osin, kun testamentissa ei ole määräyksiä ko. omaisuuslajia.
Jos ette pääse keskenänne sopimukseen, voitte hakea oikeudelta pesänjakajaa, joka sitten päättää, miten omaisuus jaetaan, siis ihan konkreettisesti myös sen, kuka saa kaulakorun ja kuka tietyn nojatuolin. Suosittelen kuitenkin sopimukseen pyrkimistä, sillä pesänjakaja tulee kalliiksi. Tuskin selviätte alle kymppitonnilla, jos otatte pesänjakajan. Pesänjakajan palkkio maksetaan kuolinpesän varoista eli se pienentää teidän jokaisen saamaa perintöosuutta.
Perintökaaren 23. luku:
8 §
Jos osakas, joka on ajoissa saanut kutsun, on jäänyt toimitukseen saapumatta tai jos perinnönjakoa ei muusta syystä ole toimitettava osakasten sopimuksen mukaisesti, pesänjakajan on suoritettava jako siten, että kullekin osakkaalle annetaan osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Kuitenkin on omaisuus, jota ei sopivasti voida jakaa osiin tai erotella, mikäli mahdollista, pantava samaan osaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on varmaan käynyt testamentin tekijälle moka. Kaikissa testamenteissa, joissa kiinteistö testementataan yhdelle, on lukenut irtaimistoineen.
Jos juttu menisi oikeuteen, päätyisi käräjäoikeus todennäköisesti kiinteistön perineen voitoksi.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on varmaan käynyt testamentin tekijälle moka. Kaikissa testamenteissa, joissa kiinteistö testementataan yhdelle, on lukenut irtaimistoineen.
Jos juttu menisi oikeuteen, päätyisi käräjäoikeus todennäköisesti kiinteistön perineen voitoksi.
Ei pidä paikkaansa. En ole virallinen jakaja tms, mutta tietystä syystä olen seurannut läheltä lukemattomia kuolinpesien jakoja. Nämä ovat aina tapauskohtaisia asioita.
Miten tämä tarina nyt menikään? On siis haettu testamentti tallelokerosta, mutta perukirja onkin jo tehty? Ei ollut mikään lakiasiantuntija se perukirjan tekijä, joka ei irtaimistoa maininnut.
Toiseksi, te perilliset olitte paikalla perunkirjoitustilaisuudessa ja olisitte voineet pyytää siinä yhteydessä merkittäväksi perukirjaan ne esineet, jotka olisitte vaatineet jaettavaksi. Oletettavasti testamentin saanut henkilö toimi pesänilmoittajana?
Kiinteistö on kiinteistö ja sillä selvä. Jos irtaimistosta ja " muusta erikseen mainitsemattomasta omaisuudesta" ei testamentissa mitään sanota, niin ei ne sitten testamentin mukaan kuulu kenellekään vaan jaetaan.