Mitä niin suurta ja ihmeellistä seksissä on, että sen puute ajaa pettämään?

Tässä seksin tarpeellisuudessa vedotaan aina toisinaan Maslow'n tarvehierarkiaan. Siinä seksi ei ole kärjessä, vaan ravinto, suoja ja lämpö. Sillä perustellaan, että ethän sinä voi voida kovin huonosti ilman seksiä. Maslow'n tarvehierarkia koskee kuitenkin vain yksilön tarpeita. Jos tarpeita tarkastellaan koko (ihmis)lajin kannalta, seksi lisääntymisen välttämättömänä osana on hyvinkin tärkeää.

Nyt on sitten mahdollisuus tehdä kompositio- ja divisiovirheitä, eli sekoittaa osien ominaisuuksia kokonaisuuden ominaisuuksiin ja päin vastoin. Ihminen ei tosiaan kuole seksin puutteeseen, ei ainakaan ihan suoraan. Eläväthän munkit ja nunnatkin kaiketi suunnilleen samanmittaisen elämän kuin muut. Mutta kokonaisuudesta on pakko tulkita osan ominaisuutta niin, että ainakin joidenkin yksilöiden on pakko toisinaan harjoittaa seksiä.

Seksi on siis välttämätöntä, tosin ei kaikille. Se on sitten toisen keskustelun aihe, keiden seksi on suotavaa ja keiden ei.

Lisäksi on kysyttävä, että esittikö ap moraalisen kannanoton, jonka mukaan seksin haluaminen olisi väärin tai huonompaa elämää kuin ilman oleminen. Jos esitti, se on kovin valitettavaa.

Vierailija kirjoitti:

Siis miksi seksi on näiden pihtarien mielestä merkityksetöntä, mutta kuitenkin sen verran merkityksellistä, että on katastrofi, jos puoliso pettää?

Olisi kiva edes kerran kuulla jonkun aseksuaalin/haluttoman vastaavan tähän!

Elin vuosia suhteessa jossa seksiä ei ollut lähestulkoot lainkaan (miehen toiveesta, jos se on jotenkin oleellista) ja vakuutin itselleni että seksi on aivan toissijaista kumppanuuden, läheisyyden ja yhteisten arvojen edessä. Olihan se niin, joitakin kuukausia. Ajan kanssa vaan alkoi miehen läheisyyskin tuntua väärältä kun se itsessä laukasi haluja joita mies ei syystä tahi toisesta halunnut jakaa. Olo alkoi tuntua nuhjuiselta ja rumalta, ja muiden miesten kehut entistä paremmalta. Päädyin eroamaan enkä ole päivääkään katunut vaikka miestä rakastinkin.

Nyttemmin olen parisuhteessa jossa seksiä on jotakuinkin päivittäin ja molemminpuolista miellyttämisenhalua löytyy, enkä voisi olla onnellisempi <3 Seksi auttaa päästämään puolin ja toisin toisen lähelle ja kokee tulevansa hyväksytyksi kokonaisena. Yhteistä jakamista.

Ei seksiä kannata aliarvioida, kyllä sillä oma tärkeä paikkansa (ei aseksuaalisessa) parisuhteessa on ja kyllä sen puute ajan kanssa alkaa kalvamaan. Jokaisen parin vain pitää löytää se oma tapansa ammentaa sitä omaa seksuaalisuutta ja päästä jakamaan sitä toisen kanssa :)

Ex oli tuollainen parikymppisenä. "Jos en saa säännöllistä seksiä niin haen sitä muualta". Suostuin aina pari kertaa viikossa, silti kävi painelemassa nykyään entistä ystävääni. Nykyisessä suhteessa seksi ei ole mikään kantava voima, nyt ollut pitkä tauko, mutta kumpikaan ei kuole sen puutteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miksi seksi on näiden pihtarien mielestä merkityksetöntä, mutta kuitenkin sen verran merkityksellistä, että on katastrofi, jos puoliso pettää?

Olisi kiva edes kerran kuulla jonkun aseksuaalin/haluttoman vastaavan tähän!

Olen ollut muutamassa parisuhteessa elämäni aikana ja missään niistä en tuntenut mitään kiinnostusta seksiin. Harrastin sitä velvollisuudesta. Viimeisimmässä suhteessani mies petti minua, pettäminen tuntui pahalta, mutta ymmärsin silti, miksi mies teki niin. Vasta silloin ymmärsin täysin 0, että minun on turha yrittää elää parisuhteessa miehen kanssa, joka haluaa seksiä.Teeskentely tuhoaa itseni ja parisuhteeni. Aseksuaalisuudesta en ollut ikinä kuullutkaan silloin. Nyt olen elänyt 14v. yksin ja voin paremmin kuin koskaan. Tässä oma kokemukseni aseksuaalisuudesta.

Ei se nyt ihan tasan mene, jos parisuhteessa toinen päättää yksipuolisesti, että tämä on ihan hyvä ilman seksiäkin. Jaksoin totaalihaluttoman miehen kanssa jonkun kuusi vuotta, kun oli muuten kelpo mies. Mut sitten tuli raja vastaan, kun alkoi tosissaan näyttää siltä, että menisi loppuelämä ilman seksiä. 

Pettämisessä kurjinta on se, että siinä tekee asioita salaa puolisoltaan. Kumppanuudessa tärkeintä on luottamus. Toisaalta vaikka seksi ei olisi toiselle puolisoista tärkeää, se on kuitenkin parisuhteen ydinjuttuja luultavasti myös hänelle. Siis luottamuksen pettäminen ja intiimeimmän osa-alueen jakaminen jonkun toisen kanssa tekee pettämisen kestämisestä niin vaikeaa. Toisaalta monelle miehelle seksi ei taida olla kovin intiimi tapahtuma, vaan silkka pussien tyhjennys, mutta sekin tuntuu pahalta. Haluaisi miehenkin näkevän seksissä jotain enemmän. Jos mies pettää, hän ei luultavasti arvosta seksiä myöskään kumppaninsa kanssa.

Ymmärrän että miehet pettää, niille seksi tuntuu maagiselta ja lasti lentää ekstaasin huipulla, sitä en ymmärrä miksi nainen pettää, kun yhdyntä ei edes anna mitään.

Selitä minulle mihin sitä rakkautta tarvitaan kun voi harrastaa seksiä? Läheisyys ja hellyyskin ovat vähän turhia juttuja, seksi riittää siihenkin.

Itse haluttomana/aseksuaalina voisin kuvitella antavani puolisolle mahdollisuus seksiin jonkun toisen kanssa, jos hän niin haluaisi. En sitten tiedä miten reagoisin siihen todellisuudessa,vaikka teoriassa asia olisi ok. Voi olla että tulisi petetty fiilis kuitenkin. Tällä hetkellä pyrin antamaan seksiä silloin tällöin, max 1 krt/kk, mutta tuntuu kokoajan vaan vaikeammalta. Yritän ajatella että teen tämän puolisoni hyväksi, seksi on ihmisten perustarve, vaikka itse en voi asiaa ymmärtää, kun en pysty kuvittelemaan miltä seksuaalinen halu tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi on pakko saada ja jos ei saa niin vingutaan sekä uhkaillaan pettämisellä. Pahimmillaan petetään salaa selän takana. Täälläkin moni kirjoittaa, että parisuhde ei ole parisuhde ilman seksiä, mutta eiköhän jokainen pari määritä suhteen omalla tavallaan. Parisuhde voi olla onnellinen myös ilman seksiä. <3 Perustelkaahan paremmin seksin vinkujat.

Jos seksi sinulle ei ole mitenkään suurta ja ihmeellistä luulisi ettei se pettäminenkään mitään haittaa kun kerran ihan mitättömästä ja turhasta toiminnasta on kyse..?

Mikä siinä parisuhteessa on niin ihmeellistä tai jälkeläisissä? Ihan hyvin pärjää koiralla tai ypöyksinkin.

Kysymys on paradoksi. Se mikä ei ole suurta ei ole pettämistäkään.

Opitte vielä joskus, pikkutytöt.

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Itse haluttomana/aseksuaalina voisin kuvitella antavani puolisolle mahdollisuus seksiin jonkun toisen kanssa, jos hän niin haluaisi. En sitten tiedä miten reagoisin siihen todellisuudessa,vaikka teoriassa asia olisi ok. Voi olla että tulisi petetty fiilis kuitenkin. Tällä hetkellä pyrin antamaan seksiä silloin tällöin, max 1 krt/kk, mutta tuntuu kokoajan vaan vaikeammalta. Yritän ajatella että teen tämän puolisoni hyväksi, seksi on ihmisten perustarve, vaikka itse en voi asiaa ymmärtää, kun en pysty kuvittelemaan miltä seksuaalinen halu tuntuu.

ei se ole perustarve. perustarpeita ovat uni ja ravinto. 

seksi on vain lisääntymistä varten, mutta sekin on jo maapallon osalta liiaksikin suoritettu.

Jos ajautuu pettämään seksin puutteen takia vika on mielestäni ihmisen moraalissa ja korvien välissä.

Jokainen toki tavallaan , tämä oli vain minun mielipiteeni.

Vierailija kirjoitti:

Läheisyys, kosketus, silittely, hellyys, suudelmat, rakastelu, orgasmit, sylittely, lusikassa oleminen aktin jälkihehkussa, nukahtaminen sylikkäin. Se tunne että on toiselle kauneinta ja ihmeellisintä maailmassa!

Tuossa nyt muutama juttu mitkä minulta puuttuu kun mies pihtaa. Kovin kauan vaa'assa ei taloudellinen turvallisuus tai "arjen kumppanuus" paina vaikka hyvin toimiikin jos tuon ison osan omista tarpeistaan ja haluistaan pystyisi unohtamaan. Mutta miksi mun pitäisi uhrautua??

Miinuspeukuttajilta (oletettavasti niitä pihtareita) haluaisin tähän vastauksen - miksi noiden asioiden evääminen toiselta ei tee teille huonoa omaatuntoa? Tai ymmärrättekö että loukkaatte pihtaamisella yhtä paljon sitä ilman jäävää kuin hänen pettämisensä loukkaisi teitä?

Et selvästi ole saanut hyvää seksiä koskaan.