Mua on sorrettu lapsena
Ei ole aina kohdeltu oikeudenmukaisesti. Laitoin tänään viestin sortajalleni, jossa sanoin hänelle, että hän on lapsuudessani sortanut minua. Hän ei vastannut. Ei ilmeisesti osannut sanoa mitään.
Hän odotti minulta kunnioittavaa käytöstä itseään kohtaan, vaikka itse ei toiminut siten minua kohtaan. Ja sitten hän rankaisi minua, kun en kunnioittanut. Paskanmarjat mä sellaisia kunnnioitan, joilta sitä ei tule takaisin. Rankaisu oli sortoa, ja väärin. Ja sillä satutettiin mua. Oma äiti kyseessä. "Äiti".
Kommentit (31)
Mutta aikuislle on todella vaikeaa olla reiluja pienempiään ja heikompiaan kohtaan. Kaikki aikuiset ovat lähtökohtaisesti lapsille sortajia, lastenvihaajia siis.
Mä en koskaan teininä vihannut mun isää, mutta äitiä oisin vihannut, ellei hän ois sortanut minua siinäkin, etten saa. Vanhemman heikko ego ei kestä nähdä teinin vihassa totuutta itsessään, olet vihattava paska, oma lapsesikin sinua vihaa.
ap
Hyvää iltaa äitihullu.
Nyt on kuitenkin kello jo paljon ja alle tunti aikaa vuodattaa tavanomaiset vuodatuksesi. Voisitko siis äkkiä laittaa ne 300 epäselvää viestiä ja toivottaa meidät muut nyt jo hieman aikaistettuna helvettiin? Kun tuo kello nyt todella meinaa tulla vastaan tällä kerralla.
Joojoo nyyhnyyh voivoi ilkeä äiti, viaton sinä jnejne.
Isäni ei olisi koskaan sortanut minua, ellei ois sitä saatanan akkaa, joka uhkasi hylätä isän, ellei isä sorra mua.
ap
Isä sorti minua vasta kun olin noin 35v. Oma napansa lähimpänä, jos taloudenhoitaja meinaa muuten karata. Sorran vaimoa sitten isän kuoltua osituksessa, kaivan esille kaiken, jolla voidaan osoittaa, mikä isän omaisuudesta ei olekaan avio-oikeuden alaista.
ap
Toimin niin, että yhteinen omaisuus myydään, ettei vaimokaan pääse siitä nauttimaan jne. Ellei luovuta mulle sitä, mitä mä haluan. Ne on mun suvun perintöä, ei sen ämmän. Hänhän ei nimenomaan halunnut mitään, omaisuutta, isästä, ikinä.
Näyttäköön sitten sen pyyteettömyytensä, jos isä kuolee ennen häntä.
ap
Estin jo vaimon pääsyn isän edunvalvojaksi, mitä muuta se ämmä kuvitteli, kuin olevansa oikeutettu miehensä rahoihin. Sori, ne ei ole sun miehesi, vaan tämän tyttären :)
ap
Tai siis korjaus: on ne sun miehesi, mutta siis niihin ei ole oikeutettu vaimo, vaan minä, tytär :)
Palstallakin mua koitettiin sortaa, kun kirjoitin äitini aiheuttamasta sorrosta. Kusipäät syyttivät minua. Vittu.
ap
Ihmiset ei tunnista sortoa ja aiheuttavat uhreille hirveää tuskaa vähättelemällä tilanteita.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ei tunnista sortoa ja aiheuttavat uhreille hirveää tuskaa vähättelemällä tilanteita.
ap
Ihan tarhoissa ja seurakunnissa on tällaisia aikuisia sorrettuja lapsia mitätöimässä. Vaaditaan vain hyviä käytöstapoja ja muuta paskaa. Tajuamatta, miksi lapsi oireilee. Vittu.
No, nyt voit kostaa äidillesi. Olet vahvemman asemassa, sano suorat sanat, niin pääset ahdistuksestasi.
Vierailija kirjoitti:
No, nyt voit kostaa äidillesi. Olet vahvemman asemassa, sano suorat sanat, niin pääset ahdistuksestasi.
Täytyy miettiä tarkkaan, miten toimin. Haluan vain sen tietävän, ettei sorto ole minusta ok. Eikä tule koskaan olemaankaan. Ikinä ei. Sillä satutettiin minua, mitä vittua sellainen ihminen oikein kuvittelee? Että se oli ok, koska tarkoitus? Ei ollut. Et sä saa satuttaa ketään, vaikka olet kasvattaja.
ap
Tälläkin palstalla minua sorrettiin. Tein aloituksen äitini hankalasta käytöksestä minua kohtaan ja sain ivailua ja vittuilua,. Aivan kuin saan siitä, että sanon naisille, että mies ei ole tärkeämpi, vaikka yhteiseksi sukunimeksi valittaisiin miehen nimi.
Niin MUN käskettiin mennä terapiaan. Sanojan se sinne ois mentävä. Kun kerran syyttää minua omista itseään sortavista (nyyh, mies on tärkeämpi) kuvitelmistaan. Itse on keksinyt ajatella siten, ja siltä pohjalta hyökkää muita vastaan.
Kuvitteleeko sellainen sanoja todellakin olevansa oikeutettu sanomaan mulle, että mene terapiaan, jolla itsellään on ongelma? Kuvittelee näköjään. Väärinkohtelija, ei oikeudenmukaisuutta kunnioittava ihminen. Mahtaa olla vaikeaa olla, kun haukkuu väärää puuta, ja vielä ihmistä, joka koitti häntä harhoissaan (mies on tärkeämpi jos miehen sukunimi valitaan) auttaa. Eli miten sellainen palstalainen ikinä huomaa ajattelussaan olevan vikaa? En usko, että mitenkään. Hän on ikuisesti sen ajatuksen vankina, että mies on tärkeämpi, jos miehen nimi valitaan yhteiseksi sukunimeksi. Ja syyttää siitä sitten muita.
Täältä palstaltakin voisitteko saatanan muiden keskustelijoiden sortajat painua helvetin vittuun! Siis te, jotka ehdotatte koska oma päänne on hiukan viri vii tööt tööt muille terapiaan menemistä, vaikka itsessäänne vikaa!
Haluatte vain muille pahaa, haluatte satuttaa! Ette heikkouttanne kykene katsomaan peiliin, vaan teistä on helpompaa kuvitella, miten mies on tärkeämpi kuin nainen!!! Ja sitten hauskasti tuette aloituksia, joissa kritisoidaan sitä, että mies on tärkeämpi kuin nainen, vaikka itse vaalitte kyseistä kuvitelmaa! :D
Miten voi kunnioittaa sellaista kasvattajaa, joka sortaa? Ei mitenkään. Jos teinisi vihaa sinua, se johtuu siitä, että olit sortaja, kun hän oli pieni.