Lue keskustelun säännöt.
Naiset pitkävihaisia ja kostonhimoisia?
14.11.2017 |
Näistä #metoo-tyypeistä jotka muistaa jonkun 80-luvulla sattuneen perseenpuristuksen tulee mieleen se nainen joka riidellessään puolisonsa kanssa kaivaa yhtäkkiä esiin jonkun kauan sitten tapahtuneen "vääryyden" ja kaikki vanhat riidat taas esiin, jotka mies luuli jo käsitellyiksi, mutta pitkävihainen nainen on hautonut mielessään odottaen koska pääsee taas "näpäyttämään" vanhoilla riidanaiheilla.
Kommentit (7)
Henkiset traumat muistaa. Ei juuri mitään tekemistä pitkävihaisuuden kanssa. Pitkävihainen ihminen saa pultit harva se päivä ja pienemmästä asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä tuossa esimerkissäsi on samaa? Pyysikö se mies riidan aikana luettelemaan ne kaikki aiemmat vääryydet?
Eikä noita ahdistelutapauksia useimmiten ole käsitelty ollenkaan kun ne ovat tapahtuneet joten minkään vanhan asian uudelleen esiinkaivamista se ei ole. Eikä noissa jutuissa mainita nimiäkään yleensä joten eipä se kostoakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Jos kysytään kokemuksia jostain asiasta, pitääkö kertoa vastaavia kokemuksia vain viimeisen vuoden ajalta? Vai viimeisen viiden tai kymmenen vuoden ajalta? Missä menee se aikaraja, mitä aiempia kokemuksia ei enää haluta tietää?
Ei niiden kokemuksia ole kukaan kysynyt. Itse haluavat tulla julkisuuteen "kokemustensa" kanssa, oli ne miten vähäpätöisiä hyvänsä. Etenkin jos joku julkkismies kyseessä niin tietävät että heillä on valtaa vaikuttaa heidän uraansa näillä paljastuksillaan.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuossa esimerkissäsi on samaa? Pyysikö se mies riidan aikana luettelemaan ne kaikki aiemmat vääryydet?
Eikä noita ahdistelutapauksia useimmiten ole käsitelty ollenkaan kun ne ovat tapahtuneet joten minkään vanhan asian uudelleen esiinkaivamista se ei ole. Eikä noissa jutuissa mainita nimiäkään yleensä joten eipä se kostoakaan ole.
Tuskinpa esim. Dustin Hoffman on pyytänyt keneltäkään naiselta että luetelkaapa julkisesti kaikki kerrat kun olen vongannut teiltä seksiä.
En osallistunut meToo-kampanjaan, mutta tunnustan olevani pitkävihainen nainen. Sitä paitsi minun elämässäni olen (nuorena ja hölmönä) sortunut enempi siihen, että olen lähennellyt miehiä kuin ollut itse lähenneltävänä.
Minulla on hyvin pitkä pinna, mutta jos joku kunnolla loukkaa tai satuttaa minua, muistan sen kyllä vielä vuosienkin päästä. Pikkujutut toki unohdan ja annan anteeksi. Muistan myös, jos olen itse satuttanut tai loukannut jotakuta ja kannan näistä asioista syyllisyyttä ja olen niistä pahoillani varmaan lopun ikääni.
Mielestäni ihmisten olisi hyvä muistaa virheet, joita on tehnyt, koska muuten niistä tulee herkästi kaava, jota toistaa yhä uudestaan ja uudestaan.
Riidan aikana vanhojen juttujen esiin kaivaminen on mielestäni tyhmää, jossei riita liity mitenkään siihen aikaisempaan juttuun. Jossain tilanteessa, jos esim. väärin toimiva ihminen meinaa toistaa samaa virhettä uudestaan - joko omaansa tai jotain tiedossaan olevaa - siitä voi olla hyvä muistuttaa. Samaten, jos henkilö valittaa, että häntä kohtaan väärin on teko X, vaikka hän on itse tehnyt X:n aiemmin jollekin toiselle ja se oli hänen mielestään silloin ihan ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En metoo kampanjaan ota kantaa mutta pitkävihaisuus kyllä tuntuu olevan monilla* naisilla verissä. Luulen että tämä pitkälti johtuu siitä, että kun naisille ei perinteisessä kasvatuksessa sallita avointa aggressiivisuutta niin naiset sitten oppivat ajan kanssa muunlaisia aggressiivisuuden keinoja, joista tietysti yksi klassikko on mykkäkoulu ja toinen on kaivaa niitä vanhoja asioita lyömäaseeksi konfliktitilanteessa.
*) 1 - 100 %
Toisaalta tosiaankaan väitä että tämä on vain naisten ominaisuus. Entinen naisystäväni oli suuri mykkäkoulumestari ja oli kuulemma oppinut tämän isältään. Eräs miespuolinen kaverini kertoo olevansa parisuhteessaan se joka mykkäkoulua harrastaa, ei vaimo.
Riitelymallit ilmeisesti periytyvät aika hyvin vanhemmilta. Mykkäkoulun pitäminen toisaalta liittyy siihen että pyrkii välttämään avointa konfliktia (eli ei vaan osaa sanoa mikä ottaa päähän tai pelkää sitä konfliktia) ja sitten tämä aggressiivisuus ilmenee passiivisena aggressiivisuutena eli mykkäkouluna.
Jos kysytään kokemuksia jostain asiasta, pitääkö kertoa vastaavia kokemuksia vain viimeisen vuoden ajalta? Vai viimeisen viiden tai kymmenen vuoden ajalta? Missä menee se aikaraja, mitä aiempia kokemuksia ei enää haluta tietää?