Koiran käyttäytyminen

Toivoisin asiallista keskustelua, neuvoja, vinkkejä ja kenties muiden kokemuksia. Aletaan itse olla aika neuvottomia, eikä tiedetä, mitä pitäisi tehdä tai miten paljon koiran itsekään tarvitsee kestää. Meillä siis pohdinnassa, että milloin koiran "häiriökäyttäytyminen" on jo liikaa..

Taustoja sen verran, että koira on noin 7v ja esim. noutamiseen käytetty, aktiivinen rotu kyseessä. Alku koiran kanssa meni hyvin, harrastettiin näyttelyitä ja ensimmäinen syksy metsälläkin sujui hyvin. Koiralla perustottelevaisuus on hallussa: sisäsiisti, tulee luokse kutsuttaessa, istuu, antaa tassua, menee maahan, osaa odottaa ruokakuppiaan ja ottaa katsekontaktin käskettäessä. Hihnalenkillä käyttäytyy hyvin, ei siis ole remmirähjä tai kisko ympäriinsä. Tulee muiden koirien kanssa toimeen ja metsälenkeillä voi pitää irti, ei siis lähde näköetäisyydestä ja kun sanoo "odota" pysähtyy välittömästi sille paikalleen. Ihmisille kiltti, yleensä jakaa suukkoja kaikille. Tähän asti kuulostaa aika ihanalta ystävältä, harrastuskaverilta ja perheenjäseneltä, vai?

Näyttelyharrastus kuitenkin jäi, kun koira alkoi pelätä kaikuvia halleja, lopulta myöskään kesän ulkonäyttelyt eivät onnistuneet, kun suuret ihmisjoukot alkoi koiraa stressata, ahdistaa ja jopa pelottaa.
Toisena syksynä metsästäminen sai myöskin jäädä, koska aikaisemmin pyssyn laukaukseen tottunut koira alkoi pelätä myös kovia pamauksia ja aina aseen lauetessa koira juoksi karkuun, yleensä palasi autolle.. Harrastaminen rajoittui siis lenkkeilyyn ja kotona tokon alkeita harjoittelemiseen sekä jäljestykseen. Paukkuarkuus oli kuitenkin vasta alkua, koira pelkää nykyisin melkein kaikkia ääniä: ilotulitusraketteja, naapuria tamppaamassa mattoja, kovaa tuulen huminaa, sateen ropinaa katolla, kotikadulla ajavan roska-auton ääntä... Tuo kova tuuli ja sade ovat ehkä pahimmat. Päivällä kyseisiä ääniä voi ennakoida: laittaa radiota kovemmalle, että äänet peittyy, lenkittää koiran väsyksiin, ettei jaksa kiinnittää huomiota jne. Monta yötä ollaan kuitenkin valvottu koiran kanssa, kun sää on päässyt yllättämään. Pelätessään koira siis läähättää, uikuttaa ja ravaa ympäri taloa. Yksinjääminen onnistuu, jos muistaa laittaa verhot kiinni, radion täysille ja koiralle makupaloja. Kuitenkin, jos ulkoa kuuluu jokin pelottava ääni, koira raapii ulko-ovea. Muuta tuhoa ei ole kotona tehnyt. Toisinaan jää yksin mielellään, toisinaan stressaa niin paljon, että kieppuu jaloissa kun olen lähdössä ja on saattanut jopa näykkäistä kädestä stressin yltyessä liian suureksi.
Autossa matkustaminen stressaa koiraa, ei häiritse ajamista, mutta läähättää ja on levoton häkissään... Tässä nyt näitä muutamia ongelmakäyttäytymisiä.

Milloin koiran häiriökäyttäytyminen on liikaa ihmisille tai koiralle itselleen? Onko ongelmakoirakouluttajista apua tällaiseen? Minkä verran koiran itse "tarvitsee" kärsiä omasta heikosta hermorakenteestaan? Itsellä alkaa olla osaaminen ja voimat loppu. Miten olette itse selvinneet heroheikon koiran kanssa?