Gallup - vauva yöt vieressä vai omassa sängyssä??
Paljon puhuttu aihe ja perusajatus tässä tietysti on se, että jokainen tekee ihan kuten parhaaksi näkee.. Kertokaa kuitenkin kokemuksianne, kun täällä suunnalla menee hermot kaiken maailman neuvojista. Vauvani 9 vko:a ja nukkuu pääosin vieressäni. Johtuu suurelta osin laiskuudestani, koska täysimetän ja yösyötöillä tyttöni jää viereen, kun en A) jaksa nostaa vauvaa omaan sänkyyn - osaksi myös " pelko" siitä, että herää, kuten monesti on käynyt B) tissin anto helppoa läpi yön ja kolmantena tietenkin C) vähän se tuhisija siinä vieressä on niin ihanakin, ettei tahdo raaskia sitä pois nostaa, kun aamulla aurinkoinen naama herättää :)
Kaverit ja anoppi motkottaa, että se tottuu, ei tuu nukkumaan omassa sängyssä ja plää, plää..
Tietenkin meillä olisi helpompaa nukkua, jos typy olis omassa sängyssä ja olen ajatellut, että kun ei enää yösyöttöjä, tyttönen voi nukkua pinnasängyssä, koska nytkin siellä tyytyväisenä yöunet aloittaa.
Millaisia kokemuksia vaavin tyytymisestä perhepedin jälkeen omaan sänkyyn? Milloin olette muutoksen tehneet? Perhepedin puolesta / vastaan ja perusteluita? Mitä kommentoitte " viisaille " neuvojille? Kommentteja / vastauksia mielenkiinnolla odotellen.. :)
Kommentit (21)
Esikoinen nukkui vallan meidän välissä, ja siirtyi omaan sänkyyn joskus puolitoistavuotiaana. Sitäkin ennen nostettiin nukahtamisen jälkeen ja saattoi tulla yöllä takaisin. Nyt kakkonen nukkuu ekan pätkän pinniksessä, tosin nukahtaa viereen ja nostetaan sitten. Mutta yöllä syötöm jälkeen jää viereen aamuun asti.
Tiedän niitäkin lapsia, jotka koko vauvaikänsä nukkuu omassa sängyssä mutta opittuaan kävelemään ja osattuaan ilmaista tahtonsa nukkuvat kaiket yöt vanhempien sängyssä. Ja toisaalta on niitä jotka vauvana nukkuu vieressä ja vähän vanhempana ihan sujuvasti omassa sängyssä, joten ei sitä tiedä kuinka käy.
Mun mielestä kannattaa tehdä niinkuin helpompaa on, ja täytyy muistaa että vauva tarvitsee läheisyyttä ja turvallisuuden tunnetta!
vauva (3kk ja vko)nukkuu omassa sängyssään, yöllä herää kaksi kertaa tissille, mutta nukahtaa aina syödessä sikeästi uudestaan, ja siirrän omaan sänkyyn. Mä en pysty nukahtamaan jos ei ole tilaa vaihtaa kylkeä ja asentoa, ja kun kerran lapsi viihtyy omassakin sängyssään, niin eipä se kai suurempia perusteluja kaipaa.
Läheisyyttä ja turvallisuutta meidän vauva saa kyllä omasta sängystä huolimatta niin paljon kuin kaipaa... Kun hän haluaa yöllä tissiä, hän saa sitä huutelemalla. Äiti on siis lähellä vaikkei häntä aina näy. Tällä tavalla oikeastaan hahmottuu myös kommunikaation merkitys. Hänen " sanallaan" on painoarvoa, se johtaa toimintaan. Myöskin meidän kuorsauksesta tietää ettei ole yksin :)
meillä nukutaan isän ja äidin keskellä, tytär 5kk. reilusti omaa tilaa oman peiton ympäröimänä. sänky 180cm leveä. mun helppo imettää- vaihdettiin kyllä miehen kans puolia ettei mun selkälihakset jumiudu toiselta puolelta pelkästään kun samalla kyljellä useimmiten(naprapaatti tosin auttaa siihen ongelmaan). emme kumpikaan kovasti pyöriskele nukkuessamme.
alussa ajattelin sen niin, että pieni on just tullut maailmaan, niin miksi heti kaiken muunkin pelottavan uuden lisäksi pitäis vielä nukkuakin yksin, kaukana äidin turvasta ja läheisyydestä. siinä se oli ikäänkuin mun mahanikin vähän ennen sitä, isona vieressä, nyt vain ulkopuolella. eli lähinnä " säälin" sitä pientä, en raaskinut heti laittaa yksin.
hyvin on nämä 5kk mennyt, tyttö nukkuu sujuvasti yöt, syöttö on tosi helppoa eikä unet keskeydy. joululomalla oltiin mummolassa yökylässä ja silloin nukkui omassa sängyssään, kun oli niin kapea sänky meille. sekin sujui mainiosti, mun puolelta vaan raskaampaa kun piti joka kerta nousta ylös ja nostella. en ole ollut huippuväsynyt kuin ehkä muutaman päivän koko tänä 5kk aikana, liekö nukkumisjärjestelyllä osuutensa asiaan.
Meillä on perhepeti, jossa sekä esikko että ihan parin päivän sisällä (toivottavasti!) syntyvä kakkonen saavat koisia. Esikolla on sängyssämme kiinni oma sänky, johon hän saa mennä aina kun haluaa eli siirtyy siihen pikkuhiljaa omaa tahtiaan.
Mä koin tämän helpoimmaksi ja mieskään ei missään nimessä vaihtaisi, juuri eilen keskustelimme asiasta. Meillä ei ole vielä kokemusta, miten tää toimii kahden eli taaperon ja vauvan kanssa, mutta koitetaan ainakin.
Ensimmäiset kaksi viikkoa yritin nukuttaa pojun omaan sänkyyn, mutta se oli tosi tuskasta koska aina heräsi siihen siirtoon. Siirryttin perhepetiin ja se oli ihanaa, koska itse sain nukuttua yöt paljon paremmin kuin kahden ekan viikon aikana. Nyt poika on 4kk ja siirrettiin omaan sänkyyn pari viikkoa sitten. Siirto sujui melko kivuttomasti, kun poju oli tottunut yksin nukahtamaan meidän sänkyyn ja päiväunet oli nukuttu omassa sängyssä.
Nyt poju nukuu toiseen syöttöön asti omassa sängyssä ja sitten viimesen pätkän vieressä.
Meillä neiti tulee kohta 5kk ja nukkuu meidän sängyssä..Isä kylläkin " muuttanut" hetkeksi eskarilaisen huoneeseen alasänkyyn.
Tää on toiminut meillä,kaikkein parasta on se,että kaikki saa nukuttua ja ollaan pirteempiä aamulla.
Mä luulen että Hilla nukkuu jatkossakin vieressä,omassa sängyssään ei ole yhtään kokonaista yötä nukkunut.
Tiedän kyllä että aina vaikeammaksi menee tuo omaan sänkyyn totuttelu ja siellä nukkuminen,mutta valitsen tällähetkellä mielummin vieressä nukkumisen.Toisaalta nyt olisi hyvä sauma opetella omaan sänkyyn,koska meillä ei olla enään pariinkuukauteen syöty yöllä :)
Mutta enpä taida raaskia,taitaa olla napanuora vielä aika tiukassa ;)
Erkku
kun en vielä voinut imettää istualtani ja poika söi niin tiuhaan, että oli helppoa vain tissitellä sängyssä. Mies nukkui eri huoneessa, koska on niin eläväinen nukkuja, että pelkäsi, että liiskaa pojan jos on samassa petissä.
Noin pariviikkoisesta asti poika nukkunut eri huoneessa vaunuissaan. Pitää sellaista pulinaa yöllä, että ei saa nukuttua :) ja mä sit vaan kuuntelen sen äännähdyksiä ja analysoin niitä. Mies sitten tosiaan sanoi, että nyt hän palaa mun viereen ja poika toiseen huoneeseen. Olen sitten saanut nukutuksi paljon paremmin. Nyt siirrän poikaa pikkuhiljaa pinnasänkyyn nukkumaan. Nukkuu siis omassa huoneessaan ja vieläkin vaunuissa. Päivällä nukkuu yleensä meidän sängyssä tai sitten sylissä.
Jaahas, poju heräs... :)
Sasuliini ja Eetu ~9 vkoa
Esikoinen (nyt 2v10kk) nukkui vauvana lähes kokonaan välissämme. Imetin ja oli kaikkein helpoin nukahtaa itse ja antaa vauvan nukahtaa siihen tissille. Mutta yösyötöistä eroon pääseminen ei sit ollutkaan niin helppoa koska piti vierottaa niin tissistä kuin vierestäkin ja se taistelu vasta hermoja veikin... Siinä mielessä helpommalla olisi päässyt kun olisi nukuttanut alusta asti omassa sängyssä ja karsinut yösyötöt heti pois kun ne ei ollut välttämättömiä. Tyttö tulisi nimittäin viereemme vieläkin, eikä tässä kovin kauaa ole menty niin, että on sovittu ettei vanhempien sänkyyn enää lapset tule! Yöuni on kuitenkin aivan erilaista jos nukut rauhassa siipppasi kanssa kuin niin että siinä välissä riehuu tenava joka nukkuu poikittain ja potkii peitot ja kaikki muutkin mustelmille ohimennen...
Kakkonen on alusta asti tottunut nukkumaan omassa sängyssä ja nykyään jo omassa huoneessakin (10kk) eikä poika osoita mitään mielenkiintoa tulla viereen kun sellaista vaihtoehtoa ei ole annettu. Kyllä sitä lämpöä, läheisyyttä ja turvallisuutta voi antaa muutenkin kuin keskellä yötä...
Mutta siis itse kahdella lapsella täysin eritavalla tehneenä, mielestäni parempi vaihtoehto on totuttaa lapsi omaan sänkyyn. Se suloinen vauva kun kasvaa riehuvaksi taaperoksi joka valtaa koko sängyn jne. ei enää helpolla omaksukaan muuta vaihtoehtoa kuin sen mikä on aina ollutkin, eli vanhempien sängyn.
Kyllä vauvan on mielestäni ehdottomasti paras nukkua äidin vieressä! Aamulla vierestä herää onnellinen vauva, joka on saanut koko yön nauttiä äidin tuoksusta ja lämmöstä... Kaikki kolme lastani ovat nukkuneet vieressä parivuotiaiksi asti. Kun he ovat siirtyneet omaan sänkyyn, he ovat nukkuneet siellä hyvin, ei ole tullut painajaisia ja iltaisin ovat tyytyväisinä käyneet nukkumaan.
Sitä en ymmärrä ollenkaan, että vauva nukkuisi toisessa huoneessa. Eihän mikään eläinkään nukuta lastaan toisessa huoneessa. Eivätkä aikuisetkaan halua nukkua yksin! Itse en osaisi nukkua, jos vauva ei olisi vieressä. Imettäminenkin käy siinä niin hyvin. Vauva-aika on ihanaa ja ainutlaatuista ja tuo yhdessä nukkuminen on siinä yksi kivimpia asioita. Jos vauva inahtelee yöllä, hän rauhoittuu heti, kun silittelen. Joskus vauva saattaa nukkua parikin tuntia rintani päällä. Sen jälkeen on kyllä selkä vähän jäykkä! Mutta saan kyllä ihan hyvin nukuttua ja vauvalla on ollut mukavaa äidin sydänääniä kuunnellessa. Isommatkin lapset rauhoittuivat rinnan päällä ollessaan vauvoja, muuten olisivat varmaan aamuyöstä nukkuneet levottomasti.
Meillä vauva suostui nukkumaan synnyttyään omassa sängyssään vain 2 viikkoa. Sitten ei millään vaikka kuinka yritettiin. No, helpommalla sitten pääsin, kun syötin vauvan makuultaan meidän sängyssä ja se nukahti siihen. Siinä me sitten nukuttiin kaikki vieretysten. Nyt vauva on 3 kk ja on täysimetyksellä ja nukkuu vieläkin vieressä. Olen ajatellut asian niin, että ehkä sitten saan vauvan jäämään omaan sänkyyn, kun täysimetys loppuu ja kuvioihin tulee pelkkä tuttipullo. Mutta siihen asti meille on hyvä näin!!
Meillä on pullovauva, joten meillä on ehkä ollut vähän erilaista kuin monella muulla, mutta olen kyllä itse ollut aina perhepetiä vastaan. Eniten siitä syystä, että en itse pysty siinä rentoutumaan. Nukun aina itsekseni, siis en miehenikään kainalossa.
Vastasyntyneestä saakka on nukuttu omassa sängyssä ja puolivuotiaasta omassa huoneessa. Yöt ovat aina menneet kohtalaisen hyvin. Vauvanakin nukkui 4-6 tuntia kerrallaan, eli kovin montaa kertaa yössä en ole joutunut ylös pomppimaan. Mitään nukuttamiskuvioita meillä ei ole koskaan harrastettu, lapsi laitetaan sänkyynsä ja sinne on jäänyt, niin pienenä vauvana kuin nyt vähän isompanakin (10kk).
Pian seitsenkuinen tyttösemme nukkuu edelleen kaiket yöt vieressäni, seinän puolella. koen yösyötöt helpoiksi ja molempien on näin hyvä jatkaa syötön päälle uniaan, sen suuremmin heräilemättä.
Uskon , että yösyöttöjen loputtua saan vielä tytön nukkumaan omaan vuoteeseensa. siirtymävaiheen ongelmia on varmaan tulossa, mutta eipä niistä kannata pelästyä. Aika aikaansa kutakin.=)
Meillä poika (11kk) nukkuu äidin kainalossa, on koko elämänsä nukkunut. Illalla nukutan syliin ja vien omaan sänkyyn, yöllä kun herää otan kainaloon =) Teet niinkuin itsestä tuntuu hyvältä, kyllähän noita neuvoja riittää, luota omaan vaistoosi =)
Mareila+Poika 11kk
ihan pienenä vauvana nukahti aina rinnalle, josta nostettiin omaan sänkyyn, kun heräsi yöllä, otin viereen, syötin ja nostin omaan sänkyyn. silloin en uskaltanut pitää vauvaa meidän sängyssä, kun mies hosuu unissaan niin paljon.
tytön ollessa noin puoli vuotias, miehen ja minut valtasi tytön kaipuu, ja olisimme halunneet pitää tytön yöt välissämme, mutta pähkäilimme, ettei enää mitään järkeä, kun sen verran hyvin nukkuu omassa sängyssä. muutaman kerran neiti nukkui aamuyöt välissämme, yksi aamu sattui sitten niin että isukki oli lähtenyt opiskelemaan ja neiti olikin tippunut lattialle toiselta puolelta sänkyä, niin siihen loppu tytön viereen ottaminen.
nykyisin tyttö (9kk) nukahtaa pullon kanssa (huono tapa) iltaisin omaan sänkyyn, nukkuu yöt heräämättä. ollaan jonkin aikaa mietitty neitokaisen siirtämistä omaan huoneeseen, kun nukkuu nyt kamalan levottomasti uusien taitojen oppimisen takia.
Pakko ihmetellä että eikö täällä kukaan tunne vastuutaan? Lapsen vieressä nukuttaminenhan on vaarallista. Vai onko teillä viritettynä sänkyyn jotain esteitä, että ette pääse unissanne vierähtämään lapsenne päälle ja näin tukehduttamaan häntä? Kyllä vauvn on turvallisinta nukkua omassa sängyssään. Tietysti nukuttaminen viereen on mukavaa ja turvallista silloin kun itse valvoo vieressä!!!
Mutta tuo ei ole mikään leikin asia. Itselläni on lähipiirissä kuollut pieni tyttövauva perhepetiin kun äiti unissaan vierähti osittain vauvan päälle. Tämä nuori äiti sanoi että ei koskaan liiku unissaan ja uskalsi siksi nukuttaa vauvaa vieressään. No näköjään nekin liikkuu jotka muuta luulee!!
Olkaa pliis varovaisia ja nukuttakaa vauvat turvallisesti. Ettei käis samanlailla.
Iskä - The Kuorsaaja - nukkuu alakerrassa ja loppuperhe yläkerrassa. ;-) Kaksi koululaista nukkuvat omissa huoneissaan ja minä Tytön 2kk ja Nuutin 2v8kk kanssa meidän huoneessa. Nuutille on oma sänky kiinni meidän sängyssä, ja nukkuu tuolla vaihtelevasti joko koko yön tai ei minuuttiakaan tai jotain siltä väliltä. =) Viimeyönä mm. nukahti minun viereeni, mutta jossain vaiheessa oli kömpinyt omaan karsinaansa.
Vauva taas todellakin nukkuu kainalossa. Esim. viimeyönä taas hiljaa naureskelin, kun olin nukahtamisen jälkeen hiljaa siirtynyt vähän kauemmas, että saan rauhassa etsiä mukavan asennon, niin neljän tunnin päästä kun herättiin syömähommiin, oli tuo liikuntakyvytön vauveli hilautunut jollain konstilla montakymmentä senttiä minun kainaloon. ;-)
Minusta on ihana ihastella nukkuvia lapsiani ja kuunnella heidän tuhinoitaan. Ja itsellä on jotenkin turvallisempi olo nukkua kun ovat lähellä. Saatikka ne rauhalliset aamuheräämiset, kun köllitään ja rupatellaan tyytyväisinä lähekkäin. =)
poju 10,5 viikkoo nukkuu ja on koko ajan nukkunu mun vieressä. Alussa laitoin omaan pinnikseen mutta tiheääkin tiheämmät yö syötöt piti mut koko yön hereillä. Helpottu ku otin viereen nukkumaan ja tarttu sitten tissiin ku oli nälkä ja nukahti siihen. Oon tässä kyllä ajatellu taas siirtämään omaan sänkyyn joka ihan meiän sängyn vieressä ku yösyötöt on nyt harventunu 2-3 kertaan yössä.
Mä en oo mitenkään hankalaks havainnu sitä että joudun yöllä kääntämään kylkeä (tai siirtämään vauvan toiselle puolelle), helposti oon saanu uudestaan unen päästä kiinni.
Itseasiassa nyt sinulla on vähän väärää tietoa. Toki ymmärrän, kun tuollainen kauhea kokemus lähipiirissä. Mutta esimerkiksi muistan lukeneeni jostain tutkimuksen, jossa todetaan että kätkytkuolemia sattuu huisin paljon vähemmän perhepedeissä kuin silloin jos lapsi nukkuu kaukana vanhemmistaan. Ja samaisessa jutussa muistaakseni kerrottiin, että johtunee siitä, että lapsi tavallaan matkii äidin hengitystä. Vauvoillahan kun on enemmän kuin normaalia, että " unohtavat hengittää" välillä - tätä ei juurikaan tapahdu äidin kainalossa, koska vauva tosiaan pääsee hengitysrytmiin myös unissaan kuulleessaan äidin hengitysrytmin. =) Puhumattakaan sitten
Vieressä ei suositella nukuttamaan, mikäli joku samassa sängyssä nukkuvista tupakoi, vieressä nukkuja on sairas tai huumeiden (myös siis alkoholin) vaikutuksen alaisena tai hänellä on voimakas lääkitys, joka voi vaikuttaa unen syvyyteen.
Kävimpäs sitten vielä etsimässä sinulle pari linkkiäkin aiheeseen liittyen. =)
http://www.imetystukilista.net/faq/uni.php
http://www.babyidea.fi/imetys/ipalsta/perhepeti.html
http://www.lapsiperhe.net/unihiekka/
Mä olen niin herkkäuninen etten nuku jos vauva olisi vieressäni koko yön enkä varmaan uskaltaisi nukahtaa kun pelkäisin kierähtäväni hänen päälleen.
Kaikki neljä lastani ovat nukkuneet vastasyntyneestä lähtien omissa sängyissään. Päiväunet nukun joskus vauvan kanssa vierekkäin kun voin laittaa hänet miehen paikalle nukkumaan. Kolme vanhinta lastani ovat siirtyneet omiin huoneisiin nukkumaan vajaan vuoden ikäisinä, ja niin varmaan nuorimmainenkin siirtyy kunhan yösyömiset loppuvat.
Meillä tämä järjestely toimii vallan mainiosti. Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee =)
Tansku, pojat 11v & 12v ja tytöt 1v5,5kk & 3,5kk
mulla poika nukkunut pienestä alkaen vieressä. Nyt osan yöstä nukkuu jo omassa sänkyssä. Iha hyvin meni siihen asti kunnes oppi konttaamaan. Nyt saa aamusella aina pelätä ettei pääse putoomaan. Mikään ei niin ihanaa ku pieni tuhisee vieres lämpimässä äidin kainalossa, turvassa.