Pidetäänkö Jeesukseen uskomista normaalina niissä ympyröissä/verkostoissa/ihmiskontakteissa, joissa sinä elämääsi elät?

Riippuu mitä tarkoitat Jeesukseen uskomisella.

No eipä se kyllä kauheita reaktoita herätä, oudompiakin uskomuksia löytyy.

Äitini on uskovainen ja sillä on muita ikäisiään uskovaisia tuttavia.

Itse olen uskonnoton enkä tiedä yhdenkään kaverini olevan uskovainen. Itse olen keski-ikäinen, keskiluokkainen, liberaali kaupunkilaismies.

Riippuu ihan ihmisestä. Kyllä suurin osa on ihan neutraaleja asian suhteen ja osalle se on positiivinenkin puoli ihmisessä, että on uskossa. Harvalla varmaan suuremmin on mitään sellaista hiljaista omaa sydämen uskoa vastaan, sen sijaan Päivi Räsänen -tyylisiä "maailmanparantajauskiksia" osa boheemeista vihreitä ja pehmeitä arvoja kannattavista kammoaa aika avoimesti. Itse uskon kyllä Jeesukseen ja ympäriltä löytyy ihmisiä, joiden kanssa en mielelläni puhu uskostani, koska ovat niin eri linjoilla hengellisissä asioissa. Sitten on kavereita, ystäviä, sukulaisiakin, jotka myös ovat uskossa. Itse olevan ev. lut. ja joskus koen vaikeaksi sekä kristinuskoa vastustavat ei-uskikset että hyvin musta-valkoisesti ja näkyvän räiskyvästi uskoaan esille tuovat esim. jotkut helluntailaiset.

Ei. Jos onkin, pitävät sen omana tietonaan. 

Ei pidetä normaalina, vaan "huuhaana", samalla tavalla kun Juhan af Granin juttuja pidetään huuhaana.

En viitsi itsestäni tai muista avautua, mutta kyllä, ihan normaalina sitä näissä ympyröissä pidetään. Ei epänormaalina ainakaan. Jopa tuntemani ateistit ymmärtävät, että kyseessä on ihan tavallinen asia.

Mun piireissä kukin uskoo mihin uskoo eikä hengellisistä asioista juuri puhuta. Ne ovat yksityisasioita. Arvioisin kuitenkin, että suurin osa tuntemistani ihmisistä on agnostikkoja tai ateisteja. Olen nuori, liberaali kaupunkilainen.

Tapaluterilaisia on eniten, toiseksi eniten uskonnottomia. Sitten on joitakin uskovia luterilaisia, ortodokseja, muslimeja, katolisia ja mahdollisesti myös muita.

Kyllähän sitä pidetään normaalina. Tosin hyvin harva uskoo itse, mutta on sille toisten uskolle ymmärtäjiä. Uskovaiset on vähän semmosia tossukantolloja reppanoita joita helpostikin ymmärretään ja hyväksytään. Onhan se selvä merkki hieman alemmasta älykkyydestä. Olen itse sen verran opiskellut että tiedän mistä asiat johtuvat eikä selistystä tarvitse hakea saduista tai luuloista.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sitä pidetään normaalina. Tosin hyvin harva uskoo itse, mutta on sille toisten uskolle ymmärtäjiä. Uskovaiset on vähän semmosia tossukantolloja reppanoita joita helpostikin ymmärretään ja hyväksytään. Onhan se selvä merkki hieman alemmasta älykkyydestä. Olen itse sen verran opiskellut että tiedän mistä asiat johtuvat eikä selistystä tarvitse hakea saduista tai luuloista.

Mikähän auttaisi tuohon ylimielisyyteesi, kun opinnoista ainakaan ei ollut apua?

On Jeesukseen uskovia ystäviä, enkeleihin ja ihmeisiin uskovia. Ovat koulutettuja ja arvostetuissa ammateissa. Varon loukkaamasta heitä, on lähinnä söpöä saada enkelikortteja ja Jeesuksen siunausta. Itse olen keski-ikäinen, itsenäisesti ajatteleva, lapseni kastettuja ja konfirmoituja tavan mukaan kuten minut ja miehenikin.

Mitä ilmeisimmin Jeesus Nasaretilainen on historiallisena ihmisenä ollut olemassa.

Kaikki ihmeteot, jumalat sun muut häneen liitetyt jutut ovat tietenkin täyttä tuubaa.

totta ooses

aina kun tapaan uskovia kadullla tai kotona niin puhumme aina kielillä, enää en evankeloi kadulla mutta nuorena koko ajan, normaaliaolla uskovainen ja hyvin vaikea olla ei-uskovien kanssa, ikään kuin ei saisi happea

Kyllä ja ei, molempia riittää.