Lue keskustelun säännöt.
Väitös: Äidiksi tulo tekee naisista konservatiivisempia, isyys ei muuta miehiä lainkaan
08.11.2017 |
Tutkimuksessa seurattiin 148 paria aina ensimmäisestä neuvolakäynnistä lapsen ensimmäisiin kuukausiin saakka.
Merkittävillä elämänmuutoksilla on tapana vaikuttaa arvoihin, eikä vanhemmuus ole poikkeus – onhan lapsen saaminen yksi mullistavimmista hetkistä elämässä.
Aina elämäntilanteen muutos ei kuitenkaan vaikuta arvojen muuttumiseen, kuten voisi olettaa, paljastaa tuore tutkimus.
Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa tehdyssä tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten ensimmäisen lapsen syntymä vaikuttaa tuoreiden suomalaisvanhempien arvoihin. Tutkimuksessa seurattiin 148 paria aina ensimmäisestä neuvolakäynnistä lapsen ensimmäisiin kuukausiin saakka. Parit arvioivat, muuttuivatko omat arvot sekä partnerin arvot ensimmäisen lapsen syntymän myötä.
Jo aiemmin on tiedetty lapsia saaneiden arvojen olevan perinteisempiä kuin niiden, joilla ei ole lapsia. Nyt haluttiin selvittää, muuttaako vanhemmaksi tulo arvoja aiempaa konservatiivisempaan suuntaan vai hankkivatko perinteisiä arvoja vaalivat todennäköisemmin jälkikasvua.
Selvisi, että naisten arvot todella muuttuvat äitiyden myötä.
”Vaikka Suomessa ollaan tasa-arvoisia, on naisella edelleen suurempi rooli kodinhoidossa. Lapsen syntymän myötä koti ja perhe tulevat äideille tärkeämmiksi, sillä heillä on suurempi vastuu - näin ollen he haluavat myös enemmän pysyvyyttä,” professori Jan-Erik Lönnqvist sanoo.
Mitä konservatiiviset arvot sitten ovat?
Tuoreet äidit arvostivat aiempaa enemmän maanläheisyyttä, perinteitä, sääntöjä ja turvallisuutta. He elivät enemmän muiden ihmisten odotusten mukaan, eikä muutokseen suhtauduttu kovin avoimin mielin, Lönnqvist listaa.
Suomalaisten äitien arvojen muutokset vastaavat laajassa eurooppalaistutkimuksessa saatuja tuloksia.
Vaikka äitien kohdalla tulokset olivatkin odotusten mukaisia, löytyi yllätys tuoreiden isien arvomuutoksista. Tutkimuksessa nimittäin selvisi, etteivät miesten arvot muuttuneet lainkaan isyyden myötä.
Isien arvot pysyivät vanhemmuudesta huolimatta avoimempina ja he suhtautuvat asioihin seikkailunhaluisemmin. Isät miettivät edelleen omaa mielihyvää ja hyvinvointia sekä kaipasivat jännitystä elämään.
”Naisilla nämä arvot muuttuivat vähemmän tärkeiksi lapsen saannin myötä. Miehillä näissä arvoissa ei tapahtunut muutosta, mikä oli yllättävää”, Lönnqvist sanoo.
Taustalla saattaa vaikuttaa yhteiskunnallinen odotus roolijaosta: naiset hoitavat kodin ja lapset, miehet käyvät töissä.
”Eräänä syynä tähän voi olla, että naiset edelleenkin kantavat päävastuun lasten kasvatuksesta, ja vanhemmuus vaikuttaa naisten elämään enemmän. Sen tähden sellaiset arvot kuten turvallisuus ja vakaus ovat heille myös tärkeämpiä. Monet miehet jatkavat työelämässä entiseen tapaan. Miesten elämään muutos ei vaikuta yhtä voimakkaasti.”
Arvot ohjaavat yhteistä elämää ja toimivat periaatteina sekä ihanteina, joita kohti yhdessä pyritään. Ei siis ihme, että uusi elämäntilanne aiheuttaa perheissä ristiriitoja, jos yhtäkkiä yhteinen arvopohja onkin erilainen kuin aiemmin.
Tutkimuksessa selvisi, että naiset uskoivat myös miesten arvojen muuttuneen perhekeskeisempään suuntaan, vaikka näin todellisuudessa ollutkaan tapahtunut.
”Siitä voi syntyä olo, että on tullut huijatuksi: Että puoliso ei olekaan samanlainen kuin itse on tai hän ei olekaan muuttunut, kuten olen kuvitellut hänen muuttuneen”, Lönnqvist kuvailee.
Vaikka vanhempien arvot eriytyvät lapsen syntymän myötä, on suomalaisvanhemmilla tilannetta tasapainottava asia: hyvinvointiyhteiskunta.
Kommentit (12)
YH äitien lapsilla on ongemia enemmän koska kasvupohja on yksipuolisen luonnoton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi meillä ei käynyt noin. Mies piti puolet VANHEMPAINvapaasta ja yhdessä sumplittiin hoitovapaat. Ollaan kyllä tuttavapiirissä hyvin poikkeuksellinen pariskunta. Miehellä on tosi konservatiiviset perhearvot, niin on itsellänikin. Liekö sillä jotain merkitystä, että hän on leskiäidin kasvatti.
Järki palaa naistenkin päähän näköjään.
Johtuu varmaan siitä, että ei ole muuta vaihtoehtoa. Ja siitä, että oma työ ei ole kiinnostanut, niin on helpompaa olla kotona kun joku muu tienaa rahat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
isä on vain ö-vanhempi tai harvoin edes lapsen elämässä, miksi muuttaisikaan.
Ihan selväähän se on. Nainen pitää AINA avioliiton nimeä oman sukunsa nimeä tärkeämpän, nainen tunkee tyttölapsen pinkkiin, nainen alkaa huorittelemaan vapaita naisia. Mies jatkaa elämäänsä kuten ennenkin, irtosuhteineen kaikkineen. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella mielenkiintoista, ja omat kokemukseni lapsia saaneista kaveripariskunnista kyllä osuvat yhteen tuon tutkimustuloksen kanssa: naisista on tullut todella yllättävänkin konservatiivisia ja miehet ovat pysyneet ennalleen.
Itse asiassa parin kaveripariskunnan kohdalla olin ennen jonkin verran läheisempi naisen kuin miehen kanssa, mutta nyt osat ovat vaihtuneet, kun miehen kanssa jaamme edelleen samat arvot. (itse olen vapaaehtoisesti lapseton.)
Ilmankos en pidäkään äiti-ihmisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmankos av: lla haukutaan miehiä. He kun eivät muutu samaan suuntaan kuin me.
Oma havainto: naimisiinmeno saa naiset sitoutumaan parisuhteeseen entistä enemmän. Miehillä se ei vaikuta mitään.
Esimerkiksi äideillä on mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan lasta, mutta yhtä lailla mahdollisuus palata suhteellisen nopeasti takaisin työelämään näin halutessaan.
Suomessa arvomuutokset ovatkin paljon pienempiä kuin monissa muissa maissa, Lönnqvist lohduttaa.
”Meillä on tasa-arvoinen yhteiskunta verrattuna moniin muihin maihin.”
Suomessa molempien vanhempien oletetaan osallistuvan sekä lastenhoitoon että kulujen kattamiseen.
”Monissa maissa oletus on, että äiti jää hoitamaan lapsia hyvinkin pitkäksi aikaa kotiin. Silloin tuoreiden isien on tehtävä aiempaakin enemmän töitä, kun perheessä on vain yksi palkkatöissä oleva aikuinen. Samaan aikaan yhä suurempi vastuu perheen hoitamisesta kasautuu äideille ja arvot saattavat muuttua entistäkin voimakkaammin.”, Lönnqvist sanoo.
Vaihtoehtoisesti äitikin saattaa palata työelämään muutama viikko synnytyksen jälkeen. Usein taustalla onkin taloudellinen pakko tai se, ettei äidin muutoin ole mahdollista olla poissa työelämästä muutamaa kuukautta pidempään.
Myös moni tutkimukseen osallistuneista suomalaisnaisista aikoi palata työelämään ja jatkaa uraansa lapsen hieman kasvettua, jolloin myös taloudellinen vastuu jakautuu vanhempien kesken tasaisemmin kuin maissa, joissa on vahva kotiäitikulttuuri.
”Suomessa ei tule niin suuria eroja talouden ja työelämässä pärjäämiseen liittyvien arvojen suhteen. Monessa yhteiskunnassa näiden asioiden merkitys pienenee äideillä”, Lönnqvist sanoo.
Arvojen selvittäminen ei jää vain tähän. Jatkotutkimuksessa perheiden elämään kurkistetaan uudelleen esikoisen ensimmäisten vuosien aikana.
Seurantatutkimuksessa saadaan otantaa myös siitä, mitä arvomuutokset tekevät parisuhteelle ja voiko muutoksilla olla vaikutusta parisuhteen jatkuvuuteen. Helsingin Sanomatkin on kertonut, kuinka moni pariskunta harkitsee eroa juuri pikkulapsivaiheessa.
Usein parisuhteissa vaikeimmat riidat koskevatkin juuri arvoristiriitoja. Pahimmillaan voi syntyä konflikteja, jotka ovat vaikeasti ratkaistavissa, Lönnqvist sanoo.
”Taustalla on erilaisia näkemyksiä, mikä elämässä ylipäätään on tärkeää. Hyvätkään perustelut eivät auta ratkaisemaan tilannetta, jos lähtökohdat ovat muuttuneet erilaisiksi”, Lönnqvist sanoo.
Jatkotutkimuksen tarkoituksena on selvittää, lähentyvätkö tuoreiden isien ja äitien arvot toisiaan lapsen kasvaessa: Muuttuvatko miestenkin arvot perinteisempään suuntaan, kun vastuu perheestä kasvaa ja he osallistuvat enemmän arjen pyörittämiseen.
Samalla selvitetään, muuttuvatko naisten arvot, jos ja kun he palaavat takaisin työelämään.
”On mielenkiintoista selvittää, palaavatko äitien arvot samanlaisiksi kuin ne aiemmin olivat, tai muuttuvatko miesten arvot kun he ottavat isompaa roolia kun lapsi kasvaa.”