Lue keskustelun säännöt.
#¤*"*#.n idiootit koiranomistajat!
06.11.2017 |
Hermo menee! Opettelen pennun kanssa liikkumista ulkona. TAI YRITÄN OPETELLA kiitos niiden idioottien koiranomistajien jotka eivät voi ottaa toisia tielläliikkujia huomioon.
Liimaudutaan taakse ihan imuun kiinni, no senhän tietää mitä pentu tekee jos joku roikkuu melkein perskarvoissa kiinni, se pyrkii sen takanaolevan koiran luo. Sitten kun päästät takanamenijät ohi, niin yhtäkkiä se niiden kiire loppuu ja sitten annetaankin sen oman mupen haistella ja jumitetaan siinä edessä niin että mulla koira kerää hönkää itseensä niin että meinaa posahtaa kun pitää hidastella. Lähdetään takaisinpäin vähän matkaa että saadaan sitten kävellä rauhassa, keskittyä ohitustilanteiden harjoitteluun ilman että joku jumittaa häiriönä edessä niin johan se koirakko on kohta mutkan takana keskellä tietä juttelemassa jonkun vastaantulijan kanssa ja mihinkäänhän siitä keskeltä väylää ei voi siirtyä että toiset pääsisivät hajuraon kanssa ohi! Sitten jos pääsenkin kaikkien taiteensääntöjen mukaan ohi jotain ojanpohjaa pitkin ja pentu pysyy hallinnassa ja huokaisen että jesh, yksi hyvä onnistunut kokemus pennulle... Niin sitten se kuuluu se stanan fleksinääni kun se pysähdyksissä ollut koira päästetään singahtamaan perään ja se siitä rauhallisesta ohituksesta kun mulla kontaktissa oleva pentu säikähtää perskarvoihinsa yhtäkkiä singahtavaa vierasta koiraa. Räyhräyhvuhvuh sitten vaan, kiva kiitos. ymsymsyms.
Minä revin tukkaa päästä kun harjoittelu ei edisty ja pentu rähjää enemmän kuin kulkee nätisti. Kun rähjäähän se kun ei tule sellaista tilannetta että vastaantulija vaan menisi nätisti meistä ohi että saisin vahvistaa pennulle sitä sujuvaa ohitustilannetta!
Pelasta päiväni ja kerro omat ärsytyksenaiheesi (muiden) koirakkojen parissa! En voi olla ainut, jota jokin tälläinen ottaa pattiin...
Ja ei, en tarvitse kasvatusvinkkejä. Mennään ohituskurssille piakkoin harjoittelemaan jos homma jatkuu samana kun ei ole omasta takaa harjoitusvastaantulijoita Eikä mitään koiravihaa kiitos, se koira kun on syypää siihin jos siellä hihnan toisessa päässä on idiootti. Mutta kertokaa niistä idiooteista, on niitä pakko olla muuallakin :P
Kommentit (56)
ärsyttää monetkin asiat ei jaksa edes luetella....
huoh :(
vaikka oma koira oliskin tottelevainen niin lenkkeily on silti ärsyttävää välillä toisten ulkoilijoiden takia. Ei kysytä saako silittää vaan tullaa jostain ihan puskista koiraan kiinni. Onneks koira on kiltti yms mutta saattaa säikähtää ja haukkuu jolloin ihmiset pitää aggressiivisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eniten ärsyttää ne, jotka antavat koiransa mennä maahan vaanimaan. En ohita näitä ikinä, koska ne makaajat hyökkäävät aina kohdalla. Minulla ei ole kiire mihinkään, voin seistä odottamassa ihan niin pitkään, että se makuuttaja saa koiransa liikkeelle. Kummasti alkaa ne jalat löytyä viimeistään viiden minuutin seisomisen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onpa sulla hermo kireällä. Vaikeaa tulee koiranomistaminen olemaan. Itselläni on ollut koiria yli 20 vuotta, olen kasvattanutkin kahta rotua, enkä stressaa ollenkaan tuommoisista.
Asun kaupungissa alueella, jossa hyvin monet pitää koiriaan irti puistoissa. Samoin kävelyteillä on tapana antaa haistella ja tavata. Mun puolesta mun pennut saa ihan vapaasti noissa tilanteessa mennä katsomaan, haukkua, murista, pyöriä, mitä tahansa vaistot käskee. Mieluiten päästän omatkin irti jos tavataan toinen koira, mutta jos vieressä on autotie, ei voi ja sitten menee miten menee.
Tiedän jo kokemuksesta, ettei se pentu mitenkään pilalle mene, vaikka sanotaanko alle vuoden ikäisenä kohtaamistilanteissa kohkaa. Itse en edes viitsi kovin nuorille yrittää opettaa "siistimpää" kohtaamista koska kaupungissa tulee koko ajan pennulle ylivoimaisen vaikeita tilanteita kohtaan. Aina ne on silti ajan kanssa oppinut, harrastusten ohessa. Käydään tokossa ja agilityssä, kisataankin, ja tulevat siis harrastuksissa näkemään koiria kyllästymiseen asti.
Hienoa jos sua ei stressaa. Miksiköhän mua ei saisi stressata? Nyt sattui olemaan hermo kireällä huonosti nukutun yön ja todella ahterista olleen aamulenkin jälkeen. Se että mua ärsyttää huonosti käyttäytyvät ihmiset noin niinkun ylipäätäänkin tuskin lupailee meille vaikeaa loppuelämää pennun kanssa? Pääsääntöisesti sen kanssa on kiva olla ja harrastaa, on fiksu tyyppi (eikä enää mikään pikkupikkupentu...), varmaan parhain ja nopeaoppisin mulla olleista koirista (ja elämää koirien kanssahan mulla on takana se 20v+, kasvattamisella en tosin pääse mielipiteitäni perustelemaan ;) mutta toiset meistä vaan tahtoo pitää alusta lähtien sen pennun kanssa selvänä että hihnassa kävellessä ei toisten kanssa intouduta riekkumaan, sille riekkumiselle on ihan oma aikansa ja paikkansa. Toiset saa mun puolesta olla muuta mieltä ja päästää esim. sen oman pentunsa toimimaan niinkuin haluaa jos se on vastapuolellekin ok! Mutta se juuri ärsyttää että niitä toisia tielläliikkujia ei oteta ollenkaan huomioon, kuinka vaikeaa se on esimerkiksi avata se suu ja huikata jo matkan päästä että hei, saadaanko tulla tutustumaan? Mutta ei, näin ei voi tehdä vaan automaationa pidetään että tottakai nyt tässä annetaan koirien nuuskia ja tutustua kun meidän muffe niin tykkää muista.
Vai onko koiraihmisilläkin oikeasti vallalla tämä käsitys että kun olet suunapäänä sosiaalisena kohkaamassa isolla joukolla tai kaikkien vastaantulevien kanssa niin se on parempi kuin se että rauhassa ja vähäeleisesti puuhaat niiden koirien kanssa vähän pienemmällä piirillä? Vähän samaan tyyliin kun nykyisin työelämässä se kovaääninen tohottaja on se "sosiaalinen" tyyppi jollaiseksi kaikkien pitäisi muka muuttua vaikka sillä ei niitä sosiaalisia taitoja olisi nimeksikään?
ap, joka toivoo että ketju pysyy ihan rehellisesti kitinäpaikkana eikä muutu toisten nokitteluksi. Sitä lajia kun saa ihan tarpeeksi sitten siellä treeneissä kun yrittää itse vaan keskittyä siihen olennaiseen :D Aina löytyy joku joka on pidempään, paremmin ja suuremmalla vaivalla puuhannut koiriensa kanssa ja tietää paremmin mutta nyt ei ollut siitä kyse. Neuvot asiassa on jees, henkilökohtaisuuksiin menevä besservisseröinti ei niinkään.
Ai nyt me ei osata edes keskustella oikein kun ei oltukaan kaikki sun kanssa samaa mieltä ja lähdetty haukkumaan toisia idiooteiksi (koska en ajattele samoin kuin sinä) ja räyhäämään!
"¤&%#: idiootit palstakeskustelijat!
Vittu kun muita ihmisiä ja koiria on olemassa!
SAATANA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Vierailija kirjoitti:
No et halua tätä kuulla, mutta sä vedät nyt herneet nenään ihan turhasta.
Se koira joutuu elämään juuri tuollaisessa maailmassa missä on erilaisia koiranomistajia ja sinkoilevia koiria niiden täydellisesti käyttäytyvien lisäksi. On ärsykkeitä edestä, takaa ja vasemmalta. Ei kaikilta kanssaihmisiltä voi vaatia täydellistä koiraymmärrystä, siksi ne koirat koulutetaan koska ne joutuvat mukautumaan ympäristöönsä.
Mä ymmärrän että menee hermot, on mennyt itsellänikin pennun kanssa lenkkipolulla kun turhautuminen harmittaa niin että itku kuristaa kurkkua. Siksi sun pitää korjata asennetta koska pentu kyllä lukee sun mielentilan ja on entistä helpommin reagoiva ja ärähtelevä.
Harjoitelkaa ensin niin ettei muita koiria ole tai niin että olet varma että koiria on, mutta niin kaukana ettei kontaktia tule tai lähelle ei pääse. Sitten pikkuhiljaa lähemmäs muita.
Ja hei, et ole mitenkään huono koiranomistaja vaikka pentu ei käyttäydy hyvin, joten älä stressaa. Monilla pennun omistajilla on pinna tosi kireällä kun on liian kovat luulot pennun oppimisesta ja aivan naurettava vaatimistaso sille oppimiselle. RELAA!
No en kieltämättä halunnut kuulla, kun mä halusin kerätä niitä ärsyyntymiskokemuksia muilta :P
Koska kyllä kiitos, suurimmasta osasta ajattelen samoin kuin mitä kirjoitit ja niin toiminkin. Kunhan nyt purin sen turhautumiseni tänne av.lle että jaksan taas viilipyttynä mennä siellä lenkkipolulla ;) Pentu on pentu ja me harjoitellaan vielä pitkään. Mutta miksi ihmeessä mun esim. pitäisi raahata omaa koiraani harjottelemaan vain jonnekin korpeen täysin ilman häiriötä kun se harjoittelu onnistuisi ihan hyvin täällä kaupungissakin jos toiset edes yrittäisivät pitää niitä koiriaan hallinnassa? (ja kyllä, sitä harjoittelua tehdään myös siellä korvessa mutta pitäisi niitä varsinaisia ohitustilanteitakin päästä harjottelemaan. Ja se ei onnistu kunnolla kun muiden koirat pyörii kuin ellun kanat flekseissään)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tuskan! Meidän läheisessä rivariyhtiössä on kaksi räkyttävää kääpiösnautseria, jotk haukkuvat KAIKELLE niin kauan kuin kohde vaan näkyy. Ja tämä nainen vaan hyssyttelee: "noh noh Topi ja Masi olkaas nyt." Ja päästää koiria kulkemaan joko pitkällä hihnalla tai sitten kerää koiransa ja menee tien sivuun ja odottaa kahden räksyttävän koiran kanssa, että ohikulkija pääsee ohi. Tällä naisella ei ole minkäänlaista kontaktia koiriinsa, koirat vievät 6-0. Luulisi, että yrittäisi edes kouluttaa, mutta ei, hirveää hyssyttämistä. Ei voi olla vaikeaa pyytää sitä katsekontaktia koiralta, kun ne vaan huvin vuoksi räksyttävät.
Myn koirakin vie. Omneksi välillä käyttäyttyy, kun tulee pahempia räksyjä vastaan.
Oma koira lopettaisi, jos saisi tutustua vastaantulijoihin. Se on.luontaista koirille.
Kaikkein ärsyttävintä on se että ihmiset jäävät juttelemaan keskelle tietä ja koirat siinä mukana. Olin kerran menossa kauppaan ja siinä keskellä kävelytietä oli kaks ihmistä juttelemassa keskenään ja muutama koira mukana. No aloin pikku hiljaa lähestyä heitä. Siis ne ihmiset huomasi ja katsoi minua kun olin ihan siinä lähellä jo, mutta eivät voineet sitten yhtää väistyä joten jouduin kävelemään autotien kautta heidän ohi. Olisi vaa pitänyt änkeä niitten keskeltä eikä väistää niitä. Olisin saanut varmaan valituksia mutta mitä sitten :D ängen kyllä siitä läpi seuraavaks jos jotkut ei voi edes vähän väistää jotta pääsee muutkin kävelemään siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tuskan! Meidän läheisessä rivariyhtiössä on kaksi räkyttävää kääpiösnautseria, jotk haukkuvat KAIKELLE niin kauan kuin kohde vaan näkyy. Ja tämä nainen vaan hyssyttelee: "noh noh Topi ja Masi olkaas nyt." Ja päästää koiria kulkemaan joko pitkällä hihnalla tai sitten kerää koiransa ja menee tien sivuun ja odottaa kahden räksyttävän koiran kanssa, että ohikulkija pääsee ohi. Tällä naisella ei ole minkäänlaista kontaktia koiriinsa, koirat vievät 6-0. Luulisi, että yrittäisi edes kouluttaa, mutta ei, hirveää hyssyttämistä. Ei voi olla vaikeaa pyytää sitä katsekontaktia koiralta, kun ne vaan huvin vuoksi räksyttävät.
Myn koirakin vie. Omneksi välillä käyttäyttyy, kun tulee pahempia räksyjä vastaan.
Oma koira lopettaisi, jos saisi tutustua vastaantulijoihin. Se on.luontaista koirille.
Mikset kouluta koiraasi sen sijaan, että syytät muita koiranulkoiluttajia sen huonosta käytöksestä?
"Yhyy tää kyllä olis ihan kunnolla mut kun te ette anna tän tulla tutustumaan!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No et halua tätä kuulla, mutta sä vedät nyt herneet nenään ihan turhasta.
Se koira joutuu elämään juuri tuollaisessa maailmassa missä on erilaisia koiranomistajia ja sinkoilevia koiria niiden täydellisesti käyttäytyvien lisäksi. On ärsykkeitä edestä, takaa ja vasemmalta. Ei kaikilta kanssaihmisiltä voi vaatia täydellistä koiraymmärrystä, siksi ne koirat koulutetaan koska ne joutuvat mukautumaan ympäristöönsä.
Mä ymmärrän että menee hermot, on mennyt itsellänikin pennun kanssa lenkkipolulla kun turhautuminen harmittaa niin että itku kuristaa kurkkua. Siksi sun pitää korjata asennetta koska pentu kyllä lukee sun mielentilan ja on entistä helpommin reagoiva ja ärähtelevä.
Harjoitelkaa ensin niin ettei muita koiria ole tai niin että olet varma että koiria on, mutta niin kaukana ettei kontaktia tule tai lähelle ei pääse. Sitten pikkuhiljaa lähemmäs muita.
Ja hei, et ole mitenkään huono koiranomistaja vaikka pentu ei käyttäydy hyvin, joten älä stressaa. Monilla pennun omistajilla on pinna tosi kireällä kun on liian kovat luulot pennun oppimisesta ja aivan naurettava vaatimistaso sille oppimiselle. RELAA!
No en kieltämättä halunnut kuulla, kun mä halusin kerätä niitä ärsyyntymiskokemuksia muilta :P
Koska kyllä kiitos, suurimmasta osasta ajattelen samoin kuin mitä kirjoitit ja niin toiminkin. Kunhan nyt purin sen turhautumiseni tänne av.lle että jaksan taas viilipyttynä mennä siellä lenkkipolulla ;) Pentu on pentu ja me harjoitellaan vielä pitkään. Mutta miksi ihmeessä mun esim. pitäisi raahata omaa koiraani harjottelemaan vain jonnekin korpeen täysin ilman häiriötä kun se harjoittelu onnistuisi ihan hyvin täällä kaupungissakin jos toiset edes yrittäisivät pitää niitä koiriaan hallinnassa? (ja kyllä, sitä harjoittelua tehdään myös siellä korvessa mutta pitäisi niitä varsinaisia ohitustilanteitakin päästä harjottelemaan. Ja se ei onnistu kunnolla kun muiden koirat pyörii kuin ellun kanat flekseissään)
No sitten tämä oli ihan hyvä aloitus, olen aina sitä mieltä että jos päriseminen vauvapalstalla aiheuttaa sen että on oikeassa elämässä kivampi olla, niin silloin se on aina kannattavaa. :)
Ja siksi se on sun ongelma kun se on sun koirasi ja varsinkin kaupungissa se elämä vaan on sitä että paljon tapahtuu koko ajan ja sitä maailmaa ei voi hallita, siksi siihen pitää tottua. Ne ihmiset kun eivät voi kadota sieltä kaupungeista siksi että joku yksilö ei heitä haluaisi nähdä. Ja jos odottaa sitä päivää että ihmiset käyttäytyvät aina täydellisesti, niin.... :D
Ehdottomasti suosittelen ohitustreffejä, näitä järjestetään joka kaupungissa ja facebookissa on usein ryhmiä. Tällöin tilanne ja harjoituksen tapahtumat on aina ennakoitavissa ja ihmiset priimakäytöksellä ja keskittyneitä asiaan. Todennäköisesti häiriötekijätkin on minimoitu.
Tsemppiä harjoitteluun ja löysiä myssyjä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eniten ärsyttää ne, jotka antavat koiransa mennä maahan vaanimaan. En ohita näitä ikinä, koska ne makaajat hyökkäävät aina kohdalla. Minulla ei ole kiire mihinkään, voin seistä odottamassa ihan niin pitkään, että se makuuttaja saa koiransa liikkeelle. Kummasti alkaa ne jalat löytyä viimeistään viiden minuutin seisomisen jälkeen.
Oma koirani menee maahan makaamaan jos kiinnostuu poikkeuksellisen paljon vastaantulevasta koirasta. Tällöin nostan koiran (34kg) valjaista ylös ja raahaan muutaman metrin päähän tiestä että muut pääsevät rauhassa ohi. Yleensä koira pysyy litteänä maassa koko ajan, joskus harvoin yrittää pyrkiä nuuskimaan.
Toivottavasti tällainen käytös ei liikaa haittaa. Työstetään koko ajan. :/
En tajua myöskään niitä ihmisiä, joiden isot koirat riuhtovat ja räyhäävät hihnan päässä, mutta silti ei voi pidellä kiinni kuin yhdellä kädellä, koska toisessa kädessä on puhelin. Täälläpäin kulkee ihan sairaan pelottavan oloinen tyyppi puolihullun belgianpaimenkoiran kanssa, ja tämä taluttaja puhuu AINA puhelimeen samalla kun se koira hyppii, pomppii, riehuu ja vauhkoaa kuin maailmanlopun edellä aina kun näkee toisen koiran. Mutta sitä puhelinta ei vaan voi laittaa lenkin ajaksi pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten ärsyttää ne, jotka antavat koiransa mennä maahan vaanimaan. En ohita näitä ikinä, koska ne makaajat hyökkäävät aina kohdalla. Minulla ei ole kiire mihinkään, voin seistä odottamassa ihan niin pitkään, että se makuuttaja saa koiransa liikkeelle. Kummasti alkaa ne jalat löytyä viimeistään viiden minuutin seisomisen jälkeen.
Oma koirani menee maahan makaamaan jos kiinnostuu poikkeuksellisen paljon vastaantulevasta koirasta. Tällöin nostan koiran (34kg) valjaista ylös ja raahaan muutaman metrin päähän tiestä että muut pääsevät rauhassa ohi. Yleensä koira pysyy litteänä maassa koko ajan, joskus harvoin yrittää pyrkiä nuuskimaan.
Toivottavasti tällainen käytös ei liikaa haittaa. Työstetään koko ajan. :/
Ei se niin paljon ärsytä, jos taluttaja selvästi tekee asialle jotain ja vie sen koiran vaikka vähän kauemmas, missä pitää myös sen hihnan lyhyellä. Ärsyttäviä ovat ne ihmiset, joiden (usein alle kymmenkiloinen) koira makaa keskellä tietä pitkän hihnan päässä taluttajan hymyillessä typerästi ja odottaessa, että vastaantulija ratkaisee tilanteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tuskan! Meidän läheisessä rivariyhtiössä on kaksi räkyttävää kääpiösnautseria, jotk haukkuvat KAIKELLE niin kauan kuin kohde vaan näkyy. Ja tämä nainen vaan hyssyttelee: "noh noh Topi ja Masi olkaas nyt." Ja päästää koiria kulkemaan joko pitkällä hihnalla tai sitten kerää koiransa ja menee tien sivuun ja odottaa kahden räksyttävän koiran kanssa, että ohikulkija pääsee ohi. Tällä naisella ei ole minkäänlaista kontaktia koiriinsa, koirat vievät 6-0. Luulisi, että yrittäisi edes kouluttaa, mutta ei, hirveää hyssyttämistä. Ei voi olla vaikeaa pyytää sitä katsekontaktia koiralta, kun ne vaan huvin vuoksi räksyttävät.
Myn koirakin vie. Omneksi välillä käyttäyttyy, kun tulee pahempia räksyjä vastaan.
Oma koira lopettaisi, jos saisi tutustua vastaantulijoihin. Se on.luontaista koirille.Mikset kouluta koiraasi sen sijaan, että syytät muita koiranulkoiluttajia sen huonosta käytöksestä?
"Yhyy tää kyllä olis ihan kunnolla mut kun te ette anna tän tulla tutustumaan!"
En mä syytä. Itse sä syytät ja miinustelet.
Mun pikkumussukka saa olla kuin haluaa sen ajan kun vielä elää. Näillä hoodeilla missä asutaan, tunnen jo vastaantulijat ja kierrän sen yhden, joka pitää koiransa tiukassa hihnassa eikä anna koiran nuuskia vastaantulijoita.
Miksi jotkut muuten ulkoiluttavat isoa koiraansa puolen metrin liekassa? Ei näytä koira eikä omistajakaan nauttivan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin collieni kanssa lenkillä, kun vastaan tuli joku paimenkoiramix. Tämä seropi vetää isäntäänsä lähemmäs meitä, hirveä ärinä ja hampaat irvessä koko ajan. Minä vedän omaani kaummeksi ja kauemmaksi kunnes ollaan jo ajoradalla, kun seropin omistaja kyselee, että "eikö niiden voisi antaa tutustua?". Minä en tasan päästä yhtäkään hampaat irvessä ärjähtelevää koiraa oman kastroimattoman urokseni luokse, kiitos vaan. Vuosia tapahtumasta on jo aikaa, ja colliekin kuopattu, mutta edelleen ihmetyttää..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tuskan! Meidän läheisessä rivariyhtiössä on kaksi räkyttävää kääpiösnautseria, jotk haukkuvat KAIKELLE niin kauan kuin kohde vaan näkyy. Ja tämä nainen vaan hyssyttelee: "noh noh Topi ja Masi olkaas nyt." Ja päästää koiria kulkemaan joko pitkällä hihnalla tai sitten kerää koiransa ja menee tien sivuun ja odottaa kahden räksyttävän koiran kanssa, että ohikulkija pääsee ohi. Tällä naisella ei ole minkäänlaista kontaktia koiriinsa, koirat vievät 6-0. Luulisi, että yrittäisi edes kouluttaa, mutta ei, hirveää hyssyttämistä. Ei voi olla vaikeaa pyytää sitä katsekontaktia koiralta, kun ne vaan huvin vuoksi räksyttävät.
Myn koirakin vie. Omneksi välillä käyttäyttyy, kun tulee pahempia räksyjä vastaan.
Oma koira lopettaisi, jos saisi tutustua vastaantulijoihin. Se on.luontaista koirille.Mikset kouluta koiraasi sen sijaan, että syytät muita koiranulkoiluttajia sen huonosta käytöksestä?
"Yhyy tää kyllä olis ihan kunnolla mut kun te ette anna tän tulla tutustumaan!"
En mä syytä. Itse sä syytät ja miinustelet.
Mun pikkumussukka saa olla kuin haluaa sen ajan kun vielä elää. Näillä hoodeilla missä asutaan, tunnen jo vastaantulijat ja kierrän sen yhden, joka pitää koiransa tiukassa hihnassa eikä anna koiran nuuskia vastaantulijoita.Miksi jotkut muuten ulkoiluttavat isoa koiraansa puolen metrin liekassa? Ei näytä koira eikä omistajakaan nauttivan...
Monet tekevät kaduilla muiden koirien seassa vain ihan pakolliset lenkit, ja ajavat autolla kauemmas, missä koira saa juosta vapaana. Ja silloin kun muita, varsinkin kaltaisiasi "pikkumussukoiden" ulkoiluttajia on lähettyvillä, se iso koira nyt vain on järkevää pitää lähellä itseä, koska ei voi ikinä tietää mitä te fleximammat fifeinenne seuraavaksi keksitte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onpa sulla hermo kireällä. Vaikeaa tulee koiranomistaminen olemaan. Itselläni on ollut koiria yli 20 vuotta, olen kasvattanutkin kahta rotua, enkä stressaa ollenkaan tuommoisista.
Asun kaupungissa alueella, jossa hyvin monet pitää koiriaan irti puistoissa. Samoin kävelyteillä on tapana antaa haistella ja tavata. Mun puolesta mun pennut saa ihan vapaasti noissa tilanteessa mennä katsomaan, haukkua, murista, pyöriä, mitä tahansa vaistot käskee. Mieluiten päästän omatkin irti jos tavataan toinen koira, mutta jos vieressä on autotie, ei voi ja sitten menee miten menee.
Tiedän jo kokemuksesta, ettei se pentu mitenkään pilalle mene, vaikka sanotaanko alle vuoden ikäisenä kohtaamistilanteissa kohkaa. Itse en edes viitsi kovin nuorille yrittää opettaa "siistimpää" kohtaamista koska kaupungissa tulee koko ajan pennulle ylivoimaisen vaikeita tilanteita kohtaan. Aina ne on silti ajan kanssa oppinut, harrastusten ohessa. Käydään tokossa ja agilityssä, kisataankin, ja tulevat siis harrastuksissa näkemään koiria kyllästymiseen asti.
Hienoa jos sua ei stressaa. Miksiköhän mua ei saisi stressata? Nyt sattui olemaan hermo kireällä huonosti nukutun yön ja todella ahterista olleen aamulenkin jälkeen. Se että mua ärsyttää huonosti käyttäytyvät ihmiset noin niinkun ylipäätäänkin tuskin lupailee meille vaikeaa loppuelämää pennun kanssa? Pääsääntöisesti sen kanssa on kiva olla ja harrastaa, on fiksu tyyppi (eikä enää mikään pikkupikkupentu...), varmaan parhain ja nopeaoppisin mulla olleista koirista (ja elämää koirien kanssahan mulla on takana se 20v+, kasvattamisella en tosin pääse mielipiteitäni perustelemaan ;) mutta toiset meistä vaan tahtoo pitää alusta lähtien sen pennun kanssa selvänä että hihnassa kävellessä ei toisten kanssa intouduta riekkumaan, sille riekkumiselle on ihan oma aikansa ja paikkansa. Toiset saa mun puolesta olla muuta mieltä ja päästää esim. sen oman pentunsa toimimaan niinkuin haluaa jos se on vastapuolellekin ok! Mutta se juuri ärsyttää että niitä toisia tielläliikkujia ei oteta ollenkaan huomioon, kuinka vaikeaa se on esimerkiksi avata se suu ja huikata jo matkan päästä että hei, saadaanko tulla tutustumaan? Mutta ei, näin ei voi tehdä vaan automaationa pidetään että tottakai nyt tässä annetaan koirien nuuskia ja tutustua kun meidän muffe niin tykkää muista.
Vai onko koiraihmisilläkin oikeasti vallalla tämä käsitys että kun olet suunapäänä sosiaalisena kohkaamassa isolla joukolla tai kaikkien vastaantulevien kanssa niin se on parempi kuin se että rauhassa ja vähäeleisesti puuhaat niiden koirien kanssa vähän pienemmällä piirillä? Vähän samaan tyyliin kun nykyisin työelämässä se kovaääninen tohottaja on se "sosiaalinen" tyyppi jollaiseksi kaikkien pitäisi muka muuttua vaikka sillä ei niitä sosiaalisia taitoja olisi nimeksikään?
ap, joka toivoo että ketju pysyy ihan rehellisesti kitinäpaikkana eikä muutu toisten nokitteluksi. Sitä lajia kun saa ihan tarpeeksi sitten siellä treeneissä kun yrittää itse vaan keskittyä siihen olennaiseen :D Aina löytyy joku joka on pidempään, paremmin ja suuremmalla vaivalla puuhannut koiriensa kanssa ja tietää paremmin mutta nyt ei ollut siitä kyse. Neuvot asiassa on jees, henkilökohtaisuuksiin menevä besservisseröinti ei niinkään.
Ai nyt me ei osata edes keskustella oikein kun ei oltukaan kaikki sun kanssa samaa mieltä ja lähdetty haukkumaan toisia idiooteiksi (koska en ajattele samoin kuin sinä) ja räyhäämään!
"¤&%#: idiootit palstakeskustelijat!
Niin, sä et alennu "mun tasolleni" haukkumaan toisia idiooteiksi, mutta korostat omaa kokemustasi ja kuinka olet oikein kahden rodun kasvattaja eli tokihan varmasti tiedät asioista enemmän kuin minä. Sekö nyt sitten on parempi? Mä en saisi stressata kun säkään et stressaa. Voivoi kun meillä tulee nyt pennun kanssa olemaan vaikeeta kun mä olen tämmöinen. Kumpi tässä sitä omaa mielipidettään tuputtaa eikä salli toisen olevan eri mieltä? Mähän sanoin että toiset saa mun puolesta olla muuta mieltä ja päästää esim. sen oman pentunsa toimimaan niinkuin haluaa jos se on vastapuolellekin ok!
Ootko kuullut vertaistuesta? Kuten avauksessa sanoin, en kaivannut neuvoja mutta tokihan sulla on vapaassa maassa oikeus keskustella (=kehua itseäsi) ihan mistä haluat ketjussa jonka oli tarkoitus kerätä niitä vastaavia ärsytyskokemuksia muilta.
Taidan jättää ketjun sikseen ja lähteä vähän treenaamaan koiran kanssa kun ei me koiraihmiset näköjään osata olla tappelematta täällä av.llakaan :D Yrittää puhua ihan jostain tietystä niin johan on heti joku korostamassa hiuksenhienosti aiheen ohi että ei noin, kyllä sä oot taas niin väärässä, kyllä MÄ tiedän, mulla on kokemustakuuskytkuuskoiraajakennelijaagitreenitjajajaja. Mutta kiitos niille muutamalle, jotka jakoi omia ärsyyntymiskokemuksiaan ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onpa sulla hermo kireällä. Vaikeaa tulee koiranomistaminen olemaan. Itselläni on ollut koiria yli 20 vuotta, olen kasvattanutkin kahta rotua, enkä stressaa ollenkaan tuommoisista.
Asun kaupungissa alueella, jossa hyvin monet pitää koiriaan irti puistoissa. Samoin kävelyteillä on tapana antaa haistella ja tavata. Mun puolesta mun pennut saa ihan vapaasti noissa tilanteessa mennä katsomaan, haukkua, murista, pyöriä, mitä tahansa vaistot käskee. Mieluiten päästän omatkin irti jos tavataan toinen koira, mutta jos vieressä on autotie, ei voi ja sitten menee miten menee.
Tiedän jo kokemuksesta, ettei se pentu mitenkään pilalle mene, vaikka sanotaanko alle vuoden ikäisenä kohtaamistilanteissa kohkaa. Itse en edes viitsi kovin nuorille yrittää opettaa "siistimpää" kohtaamista koska kaupungissa tulee koko ajan pennulle ylivoimaisen vaikeita tilanteita kohtaan. Aina ne on silti ajan kanssa oppinut, harrastusten ohessa. Käydään tokossa ja agilityssä, kisataankin, ja tulevat siis harrastuksissa näkemään koiria kyllästymiseen asti.
Hienoa jos sua ei stressaa. Miksiköhän mua ei saisi stressata? Nyt sattui olemaan hermo kireällä huonosti nukutun yön ja todella ahterista olleen aamulenkin jälkeen. Se että mua ärsyttää huonosti käyttäytyvät ihmiset noin niinkun ylipäätäänkin tuskin lupailee meille vaikeaa loppuelämää pennun kanssa? Pääsääntöisesti sen kanssa on kiva olla ja harrastaa, on fiksu tyyppi (eikä enää mikään pikkupikkupentu...), varmaan parhain ja nopeaoppisin mulla olleista koirista (ja elämää koirien kanssahan mulla on takana se 20v+, kasvattamisella en tosin pääse mielipiteitäni perustelemaan ;) mutta toiset meistä vaan tahtoo pitää alusta lähtien sen pennun kanssa selvänä että hihnassa kävellessä ei toisten kanssa intouduta riekkumaan, sille riekkumiselle on ihan oma aikansa ja paikkansa. Toiset saa mun puolesta olla muuta mieltä ja päästää esim. sen oman pentunsa toimimaan niinkuin haluaa jos se on vastapuolellekin ok! Mutta se juuri ärsyttää että niitä toisia tielläliikkujia ei oteta ollenkaan huomioon, kuinka vaikeaa se on esimerkiksi avata se suu ja huikata jo matkan päästä että hei, saadaanko tulla tutustumaan? Mutta ei, näin ei voi tehdä vaan automaationa pidetään että tottakai nyt tässä annetaan koirien nuuskia ja tutustua kun meidän muffe niin tykkää muista.
Vai onko koiraihmisilläkin oikeasti vallalla tämä käsitys että kun olet suunapäänä sosiaalisena kohkaamassa isolla joukolla tai kaikkien vastaantulevien kanssa niin se on parempi kuin se että rauhassa ja vähäeleisesti puuhaat niiden koirien kanssa vähän pienemmällä piirillä? Vähän samaan tyyliin kun nykyisin työelämässä se kovaääninen tohottaja on se "sosiaalinen" tyyppi jollaiseksi kaikkien pitäisi muka muuttua vaikka sillä ei niitä sosiaalisia taitoja olisi nimeksikään?
ap, joka toivoo että ketju pysyy ihan rehellisesti kitinäpaikkana eikä muutu toisten nokitteluksi. Sitä lajia kun saa ihan tarpeeksi sitten siellä treeneissä kun yrittää itse vaan keskittyä siihen olennaiseen :D Aina löytyy joku joka on pidempään, paremmin ja suuremmalla vaivalla puuhannut koiriensa kanssa ja tietää paremmin mutta nyt ei ollut siitä kyse. Neuvot asiassa on jees, henkilökohtaisuuksiin menevä besservisseröinti ei niinkään.
Ai nyt me ei osata edes keskustella oikein kun ei oltukaan kaikki sun kanssa samaa mieltä ja lähdetty haukkumaan toisia idiooteiksi (koska en ajattele samoin kuin sinä) ja räyhäämään!
"¤&%#: idiootit palstakeskustelijat!
Niin, sä et alennu "mun tasolleni" haukkumaan toisia idiooteiksi, mutta korostat omaa kokemustasi ja kuinka olet oikein kahden rodun kasvattaja eli tokihan varmasti tiedät asioista enemmän kuin minä. Sekö nyt sitten on parempi? Mä en saisi stressata kun säkään et stressaa. Voivoi kun meillä tulee nyt pennun kanssa olemaan vaikeeta kun mä olen tämmöinen. Kumpi tässä sitä omaa mielipidettään tuputtaa eikä salli toisen olevan eri mieltä? Mähän sanoin että toiset saa mun puolesta olla muuta mieltä ja päästää esim. sen oman pentunsa toimimaan niinkuin haluaa jos se on vastapuolellekin ok!
Ootko kuullut vertaistuesta? Kuten avauksessa sanoin, en kaivannut neuvoja mutta tokihan sulla on vapaassa maassa oikeus keskustella (=kehua itseäsi) ihan mistä haluat ketjussa jonka oli tarkoitus kerätä niitä vastaavia ärsytyskokemuksia muilta.
Taidan jättää ketjun sikseen ja lähteä vähän treenaamaan koiran kanssa kun ei me koiraihmiset näköjään osata olla tappelematta täällä av.llakaan :D Yrittää puhua ihan jostain tietystä niin johan on heti joku korostamassa hiuksenhienosti aiheen ohi että ei noin, kyllä sä oot taas niin väärässä, kyllä MÄ tiedän, mulla on kokemustakuuskytkuuskoiraajakennelijaagitreenitjajajaja. Mutta kiitos niille muutamalle, jotka jakoi omia ärsyyntymiskokemuksiaan ;)
Jokaiseen koirakeskusteluun löytää aina joku, joka tietää asiat niin ja niin monen koiran kokemuksella Niin Paljon Paremmin. Minusta tämä oli hyvä aloitus, koska ärsytyksen purkaminen ja muiden vastaavien kokemusten lukeminen oikeasti auttaa.
t: makuuttajista ärsyyntyvä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onpa sulla hermo kireällä. Vaikeaa tulee koiranomistaminen olemaan. Itselläni on ollut koiria yli 20 vuotta, olen kasvattanutkin kahta rotua, enkä stressaa ollenkaan tuommoisista.
Asun kaupungissa alueella, jossa hyvin monet pitää koiriaan irti puistoissa. Samoin kävelyteillä on tapana antaa haistella ja tavata. Mun puolesta mun pennut saa ihan vapaasti noissa tilanteessa mennä katsomaan, haukkua, murista, pyöriä, mitä tahansa vaistot käskee. Mieluiten päästän omatkin irti jos tavataan toinen koira, mutta jos vieressä on autotie, ei voi ja sitten menee miten menee.
Tiedän jo kokemuksesta, ettei se pentu mitenkään pilalle mene, vaikka sanotaanko alle vuoden ikäisenä kohtaamistilanteissa kohkaa. Itse en edes viitsi kovin nuorille yrittää opettaa "siistimpää" kohtaamista koska kaupungissa tulee koko ajan pennulle ylivoimaisen vaikeita tilanteita kohtaan. Aina ne on silti ajan kanssa oppinut, harrastusten ohessa. Käydään tokossa ja agilityssä, kisataankin, ja tulevat siis harrastuksissa näkemään koiria kyllästymiseen asti.
Hienoa jos sua ei stressaa. Miksiköhän mua ei saisi stressata? Nyt sattui olemaan hermo kireällä huonosti nukutun yön ja todella ahterista olleen aamulenkin jälkeen. Se että mua ärsyttää huonosti käyttäytyvät ihmiset noin niinkun ylipäätäänkin tuskin lupailee meille vaikeaa loppuelämää pennun kanssa? Pääsääntöisesti sen kanssa on kiva olla ja harrastaa, on fiksu tyyppi (eikä enää mikään pikkupikkupentu...), varmaan parhain ja nopeaoppisin mulla olleista koirista (ja elämää koirien kanssahan mulla on takana se 20v+, kasvattamisella en tosin pääse mielipiteitäni perustelemaan ;) mutta toiset meistä vaan tahtoo pitää alusta lähtien sen pennun kanssa selvänä että hihnassa kävellessä ei toisten kanssa intouduta riekkumaan, sille riekkumiselle on ihan oma aikansa ja paikkansa. Toiset saa mun puolesta olla muuta mieltä ja päästää esim. sen oman pentunsa toimimaan niinkuin haluaa jos se on vastapuolellekin ok! Mutta se juuri ärsyttää että niitä toisia tielläliikkujia ei oteta ollenkaan huomioon, kuinka vaikeaa se on esimerkiksi avata se suu ja huikata jo matkan päästä että hei, saadaanko tulla tutustumaan? Mutta ei, näin ei voi tehdä vaan automaationa pidetään että tottakai nyt tässä annetaan koirien nuuskia ja tutustua kun meidän muffe niin tykkää muista.
Vai onko koiraihmisilläkin oikeasti vallalla tämä käsitys että kun olet suunapäänä sosiaalisena kohkaamassa isolla joukolla tai kaikkien vastaantulevien kanssa niin se on parempi kuin se että rauhassa ja vähäeleisesti puuhaat niiden koirien kanssa vähän pienemmällä piirillä? Vähän samaan tyyliin kun nykyisin työelämässä se kovaääninen tohottaja on se "sosiaalinen" tyyppi jollaiseksi kaikkien pitäisi muka muuttua vaikka sillä ei niitä sosiaalisia taitoja olisi nimeksikään?
ap, joka toivoo että ketju pysyy ihan rehellisesti kitinäpaikkana eikä muutu toisten nokitteluksi. Sitä lajia kun saa ihan tarpeeksi sitten siellä treeneissä kun yrittää itse vaan keskittyä siihen olennaiseen :D Aina löytyy joku joka on pidempään, paremmin ja suuremmalla vaivalla puuhannut koiriensa kanssa ja tietää paremmin mutta nyt ei ollut siitä kyse. Neuvot asiassa on jees, henkilökohtaisuuksiin menevä besservisseröinti ei niinkään.
Ai nyt me ei osata edes keskustella oikein kun ei oltukaan kaikki sun kanssa samaa mieltä ja lähdetty haukkumaan toisia idiooteiksi (koska en ajattele samoin kuin sinä) ja räyhäämään!
"¤&%#: idiootit palstakeskustelijat!
Niin, sä et alennu "mun tasolleni" haukkumaan toisia idiooteiksi, mutta korostat omaa kokemustasi ja kuinka olet oikein kahden rodun kasvattaja eli tokihan varmasti tiedät asioista enemmän kuin minä. Sekö nyt sitten on parempi? Mä en saisi stressata kun säkään et stressaa. Voivoi kun meillä tulee nyt pennun kanssa olemaan vaikeeta kun mä olen tämmöinen. Kumpi tässä sitä omaa mielipidettään tuputtaa eikä salli toisen olevan eri mieltä? Mähän sanoin että toiset saa mun puolesta olla muuta mieltä ja päästää esim. sen oman pentunsa toimimaan niinkuin haluaa jos se on vastapuolellekin ok!
Ootko kuullut vertaistuesta? Kuten avauksessa sanoin, en kaivannut neuvoja mutta tokihan sulla on vapaassa maassa oikeus keskustella (=kehua itseäsi) ihan mistä haluat ketjussa jonka oli tarkoitus kerätä niitä vastaavia ärsytyskokemuksia muilta.
Taidan jättää ketjun sikseen ja lähteä vähän treenaamaan koiran kanssa kun ei me koiraihmiset näköjään osata olla tappelematta täällä av.llakaan :D Yrittää puhua ihan jostain tietystä niin johan on heti joku korostamassa hiuksenhienosti aiheen ohi että ei noin, kyllä sä oot taas niin väärässä, kyllä MÄ tiedän, mulla on kokemustakuuskytkuuskoiraajakennelijaagitreenitjajajaja. Mutta kiitos niille muutamalle, jotka jakoi omia ärsyyntymiskokemuksiaan ;)
Pakko oikaista että mä (kommentoija jolle vastaat eli nro 25) en ole tuo kasvattaja, ettei hän saa turhaan kuraa niskaan. Ja lisään sivuhuomautuksella että miksi koet noin paljon alemmuudentuntoa jos toinen on kokeneempi, miksi ottaa koville?
Mutta et voi tosissasi ihmetellä että joku reagoi kun tässä haukut ensin kaikki koiranomistajat ja sitten vielä ketjuun kirjoittajatkin kun eivät osaa kirjoittaa tähän oikein ja tehdä oikeanlaista ketjua, eli sellaisen kuin sinä halusit sen olevan "valitusketju".
Mutta huomaatko toistuvan kuvion?
"Miksi ette lenkkipolulla toimi niin kuin minulle on parempi ja niin kuin minä haluan! Wäääääääää! Idiootit!"
"Miksi ette vauvapalstalla tehnyt sellaista ketjua kun minä halusin! Wäääää! Halusin valitusketjun ja te tulette tänne minun ketjuuni olemaan eri mieltä asioista! Wääää! Idiootit!"
Get it?
Onkohan tämä oikea paikka avautua asiasta vai saanko koiranomistajien vihat niskaani? Miksi niitä koiria täytyy ulkoiluttaa paikoissa, joissa se on erikseen kielletty. Ainakin täällä Espoossa on kuntoratoja, jotka siis tarkoitettu lenkkeilyyn ja kuntoiluun. Suurimmalla osalla näistä radoista on merkintä "koirien ulkoiluttaminen kuntoradalla kielletty". Silti joka kerta niiden koirien lenkkeilyttäjiä siellä radalla on.
Pystyn siis sen vielä hyväksymään, jos se koira on kiinni ja ei häiritse lenkkeilijöitä. Mutta useamman kerran kuussa on koiria, jotka ovat vapaana ja juoksevat kohti/eteen/hyppivät vasten, kun olen lenkillä.
Hienoa jos sua ei stressaa. Miksiköhän mua ei saisi stressata? Nyt sattui olemaan hermo kireällä huonosti nukutun yön ja todella ahterista olleen aamulenkin jälkeen. Se että mua ärsyttää huonosti käyttäytyvät ihmiset noin niinkun ylipäätäänkin tuskin lupailee meille vaikeaa loppuelämää pennun kanssa? Pääsääntöisesti sen kanssa on kiva olla ja harrastaa, on fiksu tyyppi (eikä enää mikään pikkupikkupentu...), varmaan parhain ja nopeaoppisin mulla olleista koirista (ja elämää koirien kanssahan mulla on takana se 20v+, kasvattamisella en tosin pääse mielipiteitäni perustelemaan ;) mutta toiset meistä vaan tahtoo pitää alusta lähtien sen pennun kanssa selvänä että hihnassa kävellessä ei toisten kanssa intouduta riekkumaan, sille riekkumiselle on ihan oma aikansa ja paikkansa. Toiset saa mun puolesta olla muuta mieltä ja päästää esim. sen oman pentunsa toimimaan niinkuin haluaa jos se on vastapuolellekin ok! Mutta se juuri ärsyttää että niitä toisia tielläliikkujia ei oteta ollenkaan huomioon, kuinka vaikeaa se on esimerkiksi avata se suu ja huikata jo matkan päästä että hei, saadaanko tulla tutustumaan? Mutta ei, näin ei voi tehdä vaan automaationa pidetään että tottakai nyt tässä annetaan koirien nuuskia ja tutustua kun meidän muffe niin tykkää muista.
Vai onko koiraihmisilläkin oikeasti vallalla tämä käsitys että kun olet suunapäänä sosiaalisena kohkaamassa isolla joukolla tai kaikkien vastaantulevien kanssa niin se on parempi kuin se että rauhassa ja vähäeleisesti puuhaat niiden koirien kanssa vähän pienemmällä piirillä? Vähän samaan tyyliin kun nykyisin työelämässä se kovaääninen tohottaja on se "sosiaalinen" tyyppi jollaiseksi kaikkien pitäisi muka muuttua vaikka sillä ei niitä sosiaalisia taitoja olisi nimeksikään?
ap, joka toivoo että ketju pysyy ihan rehellisesti kitinäpaikkana eikä muutu toisten nokitteluksi. Sitä lajia kun saa ihan tarpeeksi sitten siellä treeneissä kun yrittää itse vaan keskittyä siihen olennaiseen :D Aina löytyy joku joka on pidempään, paremmin ja suuremmalla vaivalla puuhannut koiriensa kanssa ja tietää paremmin mutta nyt ei ollut siitä kyse. Neuvot asiassa on jees, henkilökohtaisuuksiin menevä besservisseröinti ei niinkään.