Lestadiolaiset ja Raamatun lukeminen
Kuulin aikoinaan eräältä opiskelukaverilta, joka oli lestadiolainen, ettei lestadiolaiset juurikaan lue Raamattua. Ainoastaan muutamat harvat saavat sitä lukea ja julistaa.
Kysymykseni kuuluu: missä kohdin Raamattua opetetaan, että Raamatun lukeminen kuuluu vain muutamille harvoille?
Kommentit (14)
Vai niin. Opiskelukaverini kuului Rauhanyhdistykseen eli oli vanhoillislestadiolainen. En tiedä sitten, jos tällä lestadiolaisuuden muodolla oli vaikutusta asiaan.
Mutta muistan kuinka hän suorastaan hirvitteli, että jos itse alkaa Raamattua lukea, niin voi mennä sekaisin. Hänen mielestään vain papit pystyivät ymmärtämään pyhiä kirjoituksia.
Olen myös vanhoillislestadiolainen ja todellakaan en ole ikinä törmännyt mihinkään raamatunlukemiskieltoihin, päinvastoin. Raamattua kehotetaan ja suositellaan lukemaan (mutta uskoa kyllä voi ilman Raamatun lukemistakin).
ja ainakin 80-luvulla Raamatun itsenäinen lukeminen kiellettiin! Sanottiin juuri noin, että menee pää sekaisin. Ilmeisesti paikkakunta kohtaisia eroja oli/on.
Itselläni kun on 80-luvulta(kin) ihan päinvastaisia muistoja.
Mutta ehdoton kielto oli! Ilmestyskirjasta nyt puhumattakaan. " Pää menee sekaisin" . Luulin, että kaikki VL:t kieltävät Raamatun lukemisen ja on ollut yllätys, ettei niin olekaan/ollutkaan.
Kuitenkaan VL-piireissä ei tavalliset tallustajat lue Raamattua kovin paljoa. Sitä ei pidetä kovin tärkeänä. Tätä itse uskoon tulleena nykyään kovasti ihmettelen, sillä Raamatun lukeminen on todella tärkeää uskossa säilymisen takia ja myös sen takia, ettei kukaan voisi eksyttää, kun itse tuntee Sanan.
Suosittelen lukemaan Raamattua, ihan joka päivä!
ja sitä suositellaan, varsinkin, jos jokin asia o´massa uskossa ja elämässä tarvii selvennystä.
sillä ku sanotaan että menee pää sekasin tarkotetaan mielestäni sitä ettei raamatun tekstejä voi soveltaa nykyajan ihmisen elämään suoranaisesti. sen vuoksi puhuja lukee seuroissa raamatun kohdan ja selittää sen Pyhän Hensen avustuksella kaikille ymmärrettävästi.eli jos liikaa jää pohtimaan pieniä yksityiskohtia eikä huomioi kokonaisuutta voi äkkiä alkaa miettimään itselle vaikeita asioita.
Raamussahan on koko uskon opetus ja neuvot elämään Jumalan valtakunnassa säilymiseen.
jaquline:
Mutta ehdoton kielto oli! Ilmestyskirjasta nyt puhumattakaan. " Pää menee sekaisin" . Luulin, että kaikki VL:t kieltävät Raamatun lukemisen ja on ollut yllätys, ettei niin olekaan/ollutkaan.
Minulle taas tämä on ihan uutta että jossain olisi joskus kielletty uskovaisilta raamatunlukeminen.
Juttelin erään puhujan kanssa tänään asiasta, ja hänkin piti hyvin kummallisena tuota raamatunlukukieltoa. Ei hänkään ollut kuullut moisesta.
En tiedä mistä kyseinen tilanne on johtunut, mutta mieleeni tuli " lakihenkisyyden" aika, jolloin muutama saarnaaja alkoi lukea lakia uskovaisille. Olisiko sitten ollut heiltä tämä oppi peräisin. Oli tuohon aikaan, 70 ja vielä 80 luvullakin paikka paikoin opillisia näkemyseroja ja siitä seurasikin jokin hajaannus...
Kuunteklin netistä seuroja viikko takaperin ja siellä puhuja kertoi kuinka tärkeää on raamatun lukeminen. Kehoitti meitä aloittamaan vaikkapa matteuksen kirjasta ja lukemaan yhden luvun päivässä. Hän mainitsi, että aikansa voisi huonomminkin käyttää :)
Ja kun hän laski, kuinka nopeasti saisi esimerkiksi matteuksen evankeliumin kahlattua läpi tällaisella periaatteella, se ei ollut pitkä aika.
Hän painotti sitä, että on tärkeää tuntea raamattua, koska sieltä tulee uskon perusta.
Näin vanhoillislestadiolaiset nykypäivänä opettavat, ja varmaan aiemminkin. Ehkä tämä tuttavasi kokemus liittyi tuohon opillisten asioiden hajaannuksen aikaan...
että jehovan todistajilla olisi sellainen käytäntö, että tulisi lukea vain heidän omia raamatunselityksiä eikä raamattua. Siinä oli vielä joku pelotekkin tyyliin, että jos kymmenenvuotta lukee pelkkää raamattua niin joutuu väärälle polulle, mutta jos lukee heidän omia kirjojaan niin pelastuu. no, en oikeasti muista tarkkaan miten toi " pelote" meni, mutta heidän piireissään kuitenkin pääasiassa kehotetaan lukemaan omia oppeja eikä raamattu ainakin itsekseen. Tarkempaa kantaa voisi siis heiltä kysäistä.
Vl liikeessä oli menossa 70-80 luvuilla hoitokokousaalto jossa erinäköisiä aisoita luettiin ihmisille synneiksi. Asiaa on käsitelty mm. kotimaa lehdessä ja suomi24 keskutelupalstoilla ahkerasti. Näiden hoitokokousten tiimoilta toisilla paikkakunnilla kiellettiin raamatun lukeminen ja paljon muuta.
Näistä asioita vain on vaikea saada mitään tietoa koska näistä on kiellettyä yleisesti puhua kenenkään kanssa.
Toisaalta...En minä kauheasti nuista ajoista muistakaan, olin niin nuori silloin. Eikä minua kiinnosta sinänsä menneen setviminen. Pääasia että se aika tuli ja MENI. kyllä silti olen tuosta ajasta useaan otteeseen jutellut tuttavieni kanssa. Totta on se, että ei siitä varmasti kehoiteta ja kannusteta juttelemaan enkä näe siihen syytä.Siitä on aikaa 30 vuotta... Mieluummin eletään tätä päivää.
Ei minua tämä keskustelu täällä sinänsä häiritse, mutta joskus tulee nuorena vanhoillislestadiolaisena sellainen olo, että pitääkö meitä " rankaista" tällaisista vanhan vanhoista asioista ottamalla niitä yhä uudelleen ja uudelleen esille. En olisi niiden suonut tulevan ja olevan.
Enkä nyt halua niistä enää edes puhua! Helposti käy niin kuin kävi opetusministeriön tekemässä kirjallisessa infossa vanhoillislestadiolaisuudesta 1996, että kirjoitettiin kuinka vanhoillislestadiolaisilla ei saa olla ikkunallista pyykinpesukonetta, verhoje eikä kukkia ;)
Eli antaisimmeko menneiden olla. Ja jos joku on kiinnostunut niistä asioista, kannattaa vaikka soittaa srk:n sivuilta löytyville henkilöille jotka ovat ehkä sen ikäluokan porukkaa että osaavat vastata paremmin ja tyhjentävämmin.
ankristin:
Ja jos joku on kiinnostunut niistä asioista, kannattaa vaikka soittaa srk:n sivuilta löytyville henkilöille jotka ovat ehkä sen ikäluokan porukkaa että osaavat vastata paremmin ja tyhjentävämmin.
Menneiden on hyvä olla menneitä... mutta monille on jäänyt hyvin syviä psyykkisiä traumoja noilta ajoilta, ja niistä olisi erittäin terveellistä keskustella avoimesti. Todella hirveyksiä tapahtui, joihin mielestäni virkavallan olisi pitänyt puuttua.
Muistelkaa vaan, kuka erosi/eroitettiin tuohon aikaan SRK:sta.... hyvin todennäköisesti tällainen henkilö edelleen kärsii selvittämättömistä traumoista, joista ei nyt sitten saakaan puhua. Tosin nämä ihmiset ovat " maailmassa" , eivätkä enää uskovaisia halua tavata (vai haluavatko sittenkin?).
Ja todella, niistä ei saa puhua! Jos ottaa yhteyttä " Oulun Veljiin" , niin saa juuri tuollaisen vastauksen: " Menneet ovat menneitä ja aamen" .
Itse en koe tarvetta enää muistella noita aikoja, ne eivät koskeneetkaan minua henk.kohtaisesti. Mutta ymmärrystä uhreja kohtaan minulta silti löytyy!!!
Olen myöhemmin löytänyt elävän Jumalan, joka ei tuomitse ja jota ei tarvitse mielistellä. Tätä oikeaa henkeä on tosin nykyisessä VL-seurakunnassakin jo onneksi syntynyt, uuden sukupolven myötä, Jumalan armosta.
Minä tiedän kaksi tapausta, joissa asiat on juteltu ja joskus erotetut ihmiset ovat halunneet tulla takaisin seurakuntaamme. Näissä tapauksissa asiat on hoidettu, eikä niitä ole maton alle lakaistu.
Harmillista jos tällaista löytyy, mutta edelleen... me nuoret polvet emme ole oikeita henkilöitä selvittämään asioita, joista emme tiedä paljoakaan. Emme olleet kuin pieniä natiaisia niihin aikoihin.
Sen haluan sanoa, että nuista ajoista ei kukaan piireisämme ylpeile ja ne ovat varmasti kaikkien mielestä surullisia aikoja.
En tiedä Oulun veljien asenteista, mutta vaikea uskoa, että asenne olisi tuo.
Olen itse kerran soittanut ja kysellyt asioista, en näistä vaan ihan muista ja sain kyllä tosiaan ystävällisen vastaanoton puhelulleni ja rauhallisesti jaksoi puhujaveli jutella. Oli srk:n entinen pääsihteeri.
Minusta tuntuu, että näistä meidän vanhemmista puhujaveljistä on kovin väärä käsitys ihmisillä. En sitä jaksa alkaa korjaamaankaan, mutta omaa kokemusta on kolme tälläkin hetkellä siellä istuvan henkilön juttusilla olosta ja olen kokenut heidät sydämellisinä, inhimillisinä ihmisinä.
Hyvää kevättä ja toivotaan, että jokainen selviää traumoistaan kenellä niitä on ja että meitä nuoria polvia ei leimattaisi näiden 30 vuoden takaisten asioiden vuoksi. Meillä kun ei ole niihin kosketuspintaa...
Missään tapauksessa lestadiolaisia ei kielletä lukemasta Raamattua, päinvastoin sitä suositellaan! Jos joku ei Raamattua lue, se on hänen oma valintansa.