Sinä 70-luvulla nuoruutesi elänyt, etkö tosiaan tajunnut miten tunkkaista tuon ajan muoti oli?

Et sä taida nyt oikein ymmärtää mitä muoti on.

Melko pöljä provo, mutta nyt täytyy olla samaa mieltä. Kun katsoo vaikka kuvia omasta vauva-ajasta niin ihmetyttää. "Tyylikästä" ruskeaa, kampaukset mallia törkyturpa yms. Fy fan, sanoisi ruåttalainen!

Hmm... ja sun pointti oli?

70-luvulla lapsuuttaan ja nuoruuttaan eläneet varmaan voi paljon vaikuttaa siihen, mikä "muoti" silloin oli.

Jumankauta, tottakai se ahdisti jo silloin, kuvottavan värisiä keittiönkaapin ovia ja poolopaitoja.

Yök.

Vieläkin oksettaa, kun ajattelen 70-luvun rytkyjä, joita minäkin jouduin pakosta pitämään.

Mutta eipä me juurikaan asialle mitään voitu, eikä tämä ns. "muoti" kuitenkaan ollut siihen aikaan niin iso juttu kuin nykyään. Kakarat pukivat päälleen sitä mitä vanhemmat sattuivat kaupasta ostamaan, tai menivät alasti ihmisten ilmoille, jos ei kelvannut.

Aika oli kovasti erilainen tuolloin.

Minä olin lapsi silloin. Mistä sen olisi voinut tajuta, 70-luvun Suomessa, Neuvostoliiton kainalossa? Ei silloin joku lapsiperheen äiti Kajaanissa paljon tiennyt trendeistä ja sen sellaisista. Nyt kun näkee jonkun 70-luvun luokkakuvan jossain tulee heti mieleen, että hei tää on meidän luokka. :D Vaikkei todellakaan ole. Mutta kai se on sama muinakin aikoina. Joku nykylasten luokkakuva on ihan samalla tapaa geneerinen. 

Osan tuosta tunkkaisesta mielikuvasta tekee se, että monet sen ajan valokuvat ovat menettäneet alkuperäiset värinsä ja ovat vääristyneet, mutta se on kyllä ihan totta että sammaleen vihreä ja lapsenkakan ruskea olivat muotia silloin ja isoina kuvioina vielä. Sitä ei käy puolustaminen. Ne kun vielä yhdistettiin oranssiin, niin avot!

Oi se oli ihanaa aikaa.

Leveälahkeiset farkut ja maksitakit oli hyvän näköisiä

'Tunkkaista' ja 'hirveää' ?

(...noille ilmaisuillehan sitä kai  onkin helppoa antaa joku aivan  yleismaailmallisen yleispätevä, kaikkea mahdollista  sellaisena kulloinkin pidettyä koskeva määritelmä, eikö totta ?)

Eipä paljon kannata irvailla entisaikojen muodista, kun katsoo nykyajan muotia. Herranen aika noita revittyjä farkkuja! Kyllä noillekin teidän lapset nauraa tulevaisuudessa.

Harmi että sellaisia vaatteita on nykyään vaikea löytää kaupoista.

Muoti oli silloin kieltämättä tunkkaista, Torjuimme tunkkaisuutta  raikkailla voileivillä.

Toki. Synnyin 60-luvunvalussa, joten teini-ikä osui 70-lukuun. Katselin suvun valokuvia 50-luvulta ja ihailin sen vuosikymmenen pukeutumistyyliä. Tietysti 70-luvulla käytettiin 70-luvun vaatteita kuitenkin, muuta mahdollisuutta kun ei ollut, mutta vastapainona 50-luku nousi pinnalle, kun olin lukiossa.

Mikset itse tajua kuinka hirveää ja oksettavaa tämän ajan muoti on kun sitä katsoo tulevaisuudessa? Miten saatat pitää noin vammaisia vaatteita, kenkiä, kampauksia? Hyi helevetti. Mikset tee itsemurhaa kun nolottaa tulevaisuudessa?

Vierailija kirjoitti:

Harmi että sellaisia vaatteita on nykyään vaikea löytää kaupoista.

Siihen aikaan vielä kotimaistakin vaatetusteollisuutta sentään oli ja laatukin monessa vaatteessa ihan toista,kuin näissä nykyisissä kertakäyttörytkyissä.

Vierailija kirjoitti:

vastapainona 50-luku nousi pinnalle, kun olin lukiossa.

Ja silloin vielä äitien ja tätien kätköista saattoi löytää leninkejä ja kellohameita. No ehkä piti mennä vähän vanhempien sukulaistätien puheille, niin saattoi saada jotkut vintagekengät tai neuletakin. Minäkin tykkäsin sellaisista. Kirppareiltakin löysi joskus, etenkin päällystakkeja ja laukkuja ja joskus hattuja. :D 

Kyllä naurismaan aidatkin nauraa 40 vuoden päästä niille farkuille jossa oli vain liirinki ja sivusaumat.

Viime viikolla lehdessä kuva.

Vierailija kirjoitti:

Eipä paljon kannata irvailla entisaikojen muodista, kun katsoo nykyajan muotia. Herranen aika noita revittyjä farkkuja! Kyllä noillekin teidän lapset nauraa tulevaisuudessa.

Minä olen lähempänä 30 kuin 20, ja pidän revityistä farkuista. En toki niistä naurettaviksi revityistä riekaleista, vaan hillityistä.

Ainoa hyvä asia 70-luvussa oli musiikki. Sen ajan vaatteita en päälleni laittaisi.

Minä olin 70-luvulla vauva ja taapero. Enpä osaa pitää niin kauheana, että vauvoillekin oli tarjolla värikkäitä, kotimaisia, joustavia, iloisesti kuvioituja valmisvaatteita. Äitini on sanonut, että vielä 1960-luvulla kaikki oli valkoista ja paljon piti ommella itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä paljon kannata irvailla entisaikojen muodista, kun katsoo nykyajan muotia. Herranen aika noita revittyjä farkkuja! Kyllä noillekin teidän lapset nauraa tulevaisuudessa.

Minä olen lähempänä 30 kuin 20, ja pidän revityistä farkuista. En toki niistä naurettaviksi revityistä riekaleista, vaan hillityistä.

20 vuotta eteenpäin ja seuraava sukupolvi ihmettelee, että noinko köyhiä ja avuottomia silloin oltiin, kun vaatteet piti pitää riekaileiksi eikä niitä osattu korjata.

Äidit oli ihan innoissaan 70-luvulla niistä värikkäistä ja kuvioiduista lastenvaatteista. Oli ihanaan vaihtelua aiempiin yksivärisiin.

Mun mielestä edelleen ne lapsekkaasti kuvioidut potkuhousut ym. oli paljon järkevämpi vaatetus kuin nykytapa pukea jo alle puolivuotiaat vauvat joihin farkkuleggareihin ja kenkiin(!?!)

Ei kaikki onneksi ollut ruskeaa ja vihreää. Meillä kotona ei ollut tuota väritystä, koska äitini ei pitänyt siitä vaan aika vaalea sisustus. En minäkään pitänyt ko. väreistä enkä pidä vieläkään. Muuten muoti oli ahtaammissa raameissa kuin nykyään. Kaikki pukeutuivat leveälahkeisiin farkkuihin ja muihin sen ajan vermeisiin. Tai sitten osa pukeutui hippityyliin. Nykyään voi pukeutua joka päivä eri tyylillä jos sattuu huvittamaan. Muuten se aika on jäänyt mieleen railakkaana vuosikymmenenä ja nuoruuden aikana. Olen 60v. Politiikasta en ollut silloin kiinnostunut joten keskityin kouluun ja bilettämiseen ja ekoihin ulkomaanmatkoihin.