Lue keskustelun säännöt.
Kyllä taas ketuttaa ryhmätyöt
31.10.2017 |
Vähän liikaa ollut näitä nyt.
Ryhmätyö A: Kolme henkilöä ryhmästä tekee asioita, yksi ei mitään. Asia kärjistyy niin, että pakko on ottaa opettajaan aiheesta yhteys. Opettaja sanoo, että saamme paremman arvosanan jos saamme tämän henkilön tekemään hommia. Koko muu ryhmä pitää henkilöä kädestä kiinni ja auttaa tekemään hommat. Silti ei tule valmista millään. Sovitaan uusi tapaaminen. Harrastuspiirin kautta näen, että ko. henkilö koittaa sopia harkkoja sille samalle päivälle, jolle ollaan sovittu jo tapaaminen. Öö, mitä?
Ryhmätyö B: Tarkoitus tehdä ryhmätyötä yhdessä. Laitan aiheesta sähköpostia 3 muulle ryhmäläiselle ja kysyn sopivaa tapaamisaikaa. Uusi porukka enkä tunne ketään etukäteen. No, KUKAAN kolmesta ei ole saanut viimeisen 2 vrk aikana vastattua milloin sopisi näkeminen.
Ryhmätyö C: Kaksi päivää ennen ryhmätyön esitystä yksi ryhmäläisista ilmoittaa että ei pääsekää esittämään, koska on tanssituntia ja koiran ulkoiluttamista ja ja ja. Tuo esityspäivä on yhteisesti sovittu aikoja sitten. Eiköhän se koira kestäisi sen tunnin mitä seminaari kestää ja luulisi että tanssitunti ei ole sopiva syy jättää muuta ryhmää pulaan.
Joo, en minäkään näitä hommia täydellisesti aina tee, mutta en tajua ollenkaan, miten aikuiset ihmiset yliopistolla voivat toimia noin.
Kommentit (33)
Amkissa ryhmätyöt olivat mukavia. Yliopistossa silkkaa painajaista, kun joka ryhmässä on vähintään yksi besserwisser. Yliopistossa ollaan pas#antärkeitä ja täynnä omia näkemyksiä. Lopputulos: ryhmätöiden tekeminen on täyttä tuskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amkissa ryhmätyöt olivat mukavia. Yliopistossa silkkaa painajaista, kun joka ryhmässä on vähintään yksi besserwisser. Yliopistossa ollaan pas#antärkeitä ja täynnä omia näkemyksiä. Lopputulos: ryhmätöiden tekeminen on täyttä tuskaa.
Eli oletettavasti sinä olit amkissa se besserwisser ja muut olivat meiningillä "ihan sama, päätä sä". Yliopistossa muillakin oli näkemyksiä ja piti vähän keskustella ja perustella
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan ollut yliopistolla ryhmässä, jossa homma on oikeasti toiminut?
Kaikki fuksivuoden jälkeiset ryhmätyöt ovat onnistuneet erinomaisesti
Mitä opiskelet? Kaikki esimerkkini ovat miasterivaiheen kursseilta. T. Ap
Tekniikkaa yliopistossa
Täällä toinen, ei valittamista!
Vierailija kirjoitti:
Amkissa ryhmätyöt olivat mukavia. Yliopistossa silkkaa painajaista, kun joka ryhmässä on vähintään yksi besserwisser. Yliopistossa ollaan pas#antärkeitä ja täynnä omia näkemyksiä. Lopputulos: ryhmätöiden tekeminen on täyttä tuskaa.
Ottamattakantaa nyt erityisesti siihen, että missä ryhmättyöt ovat olleet tai voisivat olla mukavimpia, niin huomaan usein aattelevani ryhhmätöistä, että onko niihin sisäänkirjoitettuna, jotenkin roolit, jotka ryhmätyöhön osallistuvien tulee aina täyttää, kun hyvin usein aina niissä on joku besserwisseri, joku lusmu, jota ei huvita mikään, joku alistuja joka sitten tekee jotain (, kun joku ensin on sanonut, että mitä) jne, Eleln olisi itse niin kärsimätön etten sanoisi toimeentarttuvaa tyyppiä olen joskus miettinyt, että jospa itse jonkun kerran otankin sen lusmun roolin, joka ei halua tehdä mitään ja marisee ja kitisen vain. - Eipähän sitten pääse kukaan sanomaan, että kuinka taas yritän päteä.
Ryhmätöissä tylsintä onkin usein se, että se on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Ja usein nämä narisija ovat kyllä erittäin hanakoita ottamaan kunnian ja kiitoksen itselleen, jos työ onnistuu. Mutta jollei niin käy, niin osa julkenee kyllä sitten moittia muita siitä, että työ ei onnistunutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amkissa ryhmätyöt olivat mukavia. Yliopistossa silkkaa painajaista, kun joka ryhmässä on vähintään yksi besserwisser. Yliopistossa ollaan pas#antärkeitä ja täynnä omia näkemyksiä. Lopputulos: ryhmätöiden tekeminen on täyttä tuskaa.
Eli oletettavasti sinä olit amkissa se besserwisser ja muut olivat meiningillä "ihan sama, päätä sä". Yliopistossa muillakin oli näkemyksiä ja piti vähän keskustella ja perustella
Kyllä hänellä oli ihan järkevä pointti. Tällaisista ihmisistä todella suuri prosentti hakeutuu nimenomaan yliopistoon. Eli kyse on siis todella hankalat ihmiset, joiden kanssa joutuu vain myötäillä jos haluaa saada yhtään mitään tehtyä. Ei mikään perustelu auta ja nämä ihmiset suuttuvat jos sanoo vastaan. En itse ainakaan jaksa alkaa riitelemään tällaisen ihmisen kanssa, jonkun koulutehtävän takia. Tärkeämmissä asioissa on toki pidettävä puolensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on amk:ssa toiminut ryhmätyöt loistavasti aina, koska ollaan itse saatu valita ryhmämme. Kaikki ovat puhaltaneet yhteen hiileen Ja jokainen on tehnyt osansa. Hyvät arvosanat. Ihan aina. Olen valinnut aina ryhmän, jonka henkilöiden tiedän puhaltavan yhteen hiileen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amkissa ryhmätyöt olivat mukavia. Yliopistossa silkkaa painajaista, kun joka ryhmässä on vähintään yksi besserwisser. Yliopistossa ollaan pas#antärkeitä ja täynnä omia näkemyksiä. Lopputulos: ryhmätöiden tekeminen on täyttä tuskaa.
Ottamattakantaa nyt erityisesti siihen, että missä ryhmättyöt ovat olleet tai voisivat olla mukavimpia, niin huomaan usein aattelevani ryhhmätöistä, että onko niihin sisäänkirjoitettuna, jotenkin roolit, jotka ryhmätyöhön osallistuvien tulee aina täyttää, kun hyvin usein aina niissä on joku besserwisseri, joku lusmu, jota ei huvita mikään, joku alistuja joka sitten tekee jotain (, kun joku ensin on sanonut, että mitä) jne, Eleln olisi itse niin kärsimätön etten sanoisi toimeentarttuvaa tyyppiä olen joskus miettinyt, että jospa itse jonkun kerran otankin sen lusmun roolin, joka ei halua tehdä mitään ja marisee ja kitisen vain. - Eipähän sitten pääse kukaan sanomaan, että kuinka taas yritän päteä.
Ryhmätöissä tylsintä onkin usein se, että se on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Ja usein nämä narisija ovat kyllä erittäin hanakoita ottamaan kunnian ja kiitoksen itselleen, jos työ onnistuu. Mutta jollei niin käy, niin osa julkenee kyllä sitten moittia muita siitä, että työ ei onnistunutkaan.
Oon miettinyt samaa. Mulla oli kerran voimavarat ihan loppu ja yritin ottaa vähän vähemmän stressiä ryhmätyötstä. Seurauksena mun ryhmäläiset oli todella hirveitä mua kohtaan. En tajua, itse kuitenkin oon yrittänyt olla ymmärtäväinen ja armollinen, myös noita tanssija-koirankusettajia kohtaan. Kerroin vielä että voimavara on loppu ja oon ollut sairaana, mutta ei ymmärretty. T.Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työelämässä on pakko osallistua, jos meinaa pitää paikkansa. Opinnoissa osa porukasta lusmuilee, kun opettajat antavat siihen mahdollisuuden. Toivottavasti nämä toisten siivellä opiskelevat saavat kovan koulun sitten siirtyessään työelämään.
Sitä kyllä voi valita työn missä ei tarvitse ryhmässä työskennellä. Ja ne työt onkin ainoita siedettäviä :D
Vierailija kirjoitti:
Itse teen ryhmätyöt aina yksin. Ainakin meidän tiedekunnassa tunnutaan arvostavan ihmisen päätöstä tehdä tai olla tekemättä työtä ryhmässä. Minulla ei sinäänsä ole mitään ryhmätöitä vastaan, mutta yksin tekemällä tulee ainakin kaikki kohdat opeteltua, eikä tarvitse sovittaa aikatauluja yhteen taikka nähdä vaivaa ryhmän muodostamiseen.
Toki ryhmätyössä on hyviäkin puolia. Kun asioista keskustelee, niin termit tulevat paremmin tutuiksi, asioita joutuu miettimään enemmän, kun niitä joutuu selittämään toiselle, vuorovaikutustaidot ja organisointitaidot parantuvat jne.
Minä kuitenkin näkisin, että minulla on nämä taidot sen verran hyvin jo hallussa, että voin jättää ne välistä tässä vaiheessa ja käyttää niitä tarvittaessa ihan oikeassa tilanteessa, eikä keinotekoisessa tilanteessa, kuten koulutehtävä.
Aina tuo yksin tekeminen ei ole mahdllista. - Tai ainakin meillä omassa tiedekunnassani pidetään huoli siitä, että jokainen ryhmätyössä mukana oleva joutuu osoittamaan, että on tehnyt osansa - eikä kukaan yksin koko työtä. - Toki tällainen kontrollointi vaatii myös ohjaajalta ja työn tarkastajalatakin enemmän kuin sellainen, jota kiinnostaa vain lopputulos. Ja joka vähät välittää tai on kiinnostunut siitä, että pahimmassa tapauksessa yksi tekee usean ihmisen puolesta kaiken; - joka ei ole ryhmätyön tarkoitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amkissa ryhmätyöt olivat mukavia. Yliopistossa silkkaa painajaista, kun joka ryhmässä on vähintään yksi besserwisser. Yliopistossa ollaan pas#antärkeitä ja täynnä omia näkemyksiä. Lopputulos: ryhmätöiden tekeminen on täyttä tuskaa.
On niitä besserwissereitä AMKissakin. Itse opiskelen AMKissa ja omassa ryhmässä yksi tapaus. Kun ryhmätyö aloitetaan niin hänen on ehdottomasti se saatava aloittaa ja päättää esimerkiksi millainen esityksestä tulee.
Hänen nimi on oltava aina listattuna ensimmäisenä ja jos ryhmätyössä on useita eri juttuja niin osaan pitäisi laittaa vain hänen nimi koska hän on ne tehnyt, mutta se, että hänen nimeä ei jossain ole ei käy millään.
Edes otsikkotekstin paikkaa ei saa muuttaa koska se näyttää muuten "rumalta". Kaikki muiden tekemät sisällöt kyseinen henkilö "käy läpi" ja muokkaa niitä mielensä mukaiseksi. Yleensä vielä valmiiksi päätettyyn ryhmätyöhön ilmestyy ylimääräistä sisältöä jotka hän on lisännyt esimerkiksi edellisenä yönä ennen esitystä ja niistä ei tietenkään ole tarvinnut muille ryhmäläisille kertoa.
Esittäessä hänellä on melkeimpä jokaiseen asiaan aina sanottavaa ja täydennettävää. Muuten ihan normaalin mukava ihminen mutta jotenkin aina tuntuu että ryhmä- ja paritöissä ym. hänellä nousee se jotenkin hattuun. En ole viitsinyt asiasta jutella enkä tiedä tiedostaako henkilö sitä oikein itsekään ja jos tiedostaa niin miksi pitää toimia noin.
Vierailija kirjoitti:
Itse teen ryhmätyöt aina yksin. Ainakin meidän tiedekunnassa tunnutaan arvostavan ihmisen päätöstä tehdä tai olla tekemättä työtä ryhmässä. Minulla ei sinäänsä ole mitään ryhmätöitä vastaan, mutta yksin tekemällä tulee ainakin kaikki kohdat opeteltua, eikä tarvitse sovittaa aikatauluja yhteen taikka nähdä vaivaa ryhmän muodostamiseen.
Toki ryhmätyössä on hyviäkin puolia. Kun asioista keskustelee, niin termit tulevat paremmin tutuiksi, asioita joutuu miettimään enemmän, kun niitä joutuu selittämään toiselle, vuorovaikutustaidot ja organisointitaidot parantuvat jne.
Minä kuitenkin näkisin, että minulla on nämä taidot sen verran hyvin jo hallussa, että voin jättää ne välistä tässä vaiheessa ja käyttää niitä tarvittaessa ihan oikeassa tilanteessa, eikä keinotekoisessa tilanteessa, kuten koulutehtävä.
Minulle tämä tapasi tehdä ryhmätyöt yksin tuo mieleen ajatuksen siitä, että osa ihmisistä päätyy yksityisyrittäjäksi ihan vain siksi, etteivät kykene tai pysty ja tai vain halua toimia kenenkään muun kanssa yhdessä. Kuitenkin hyvin moni -ei kaikki mutta moni työ vaatii enempi vähempi kykyä toimia paitsi yksin, niin myös sitä, että kykenee ja pystyy toimimaan tarvittaessa myös yhdessä muiden kanssa.
Kuten joku täällä jo viisastelikin, niin siksi -kauniisti ajateltuna- ryhmässä työskentelyö harjoitellaan ja käytetään osana opetusta ja oppimsympäristöjäkin.
-Ikävämpi ajatus on, että niitä tehdään huonosti ohjattuna niin, että esim opettaja jättää työnteon kokonaan oppilaille, eikä aktiivisesti seuraa työn etenemistä ja on kiinnostunut vain lopputuloksesta, jos siitäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teimme neljän hengen ryhmätyön. Yksi teki todella vähän eikä reagoinut ehdotuksiin. Nyt työn valmistuttua annoin palautetta, että tämä ei mennyt ihan reilusti, ja hän suuttui :( Tuntuu pahalta.
Meillä sujui kyllä ihan hyvin ryhmätyöt. Jaettiin vastuut, kukin teki oman osuutensa ja joku kokosi yhteen. Kerran oli joku, josta ei kuulunut koko työn aikana mitään, ei varmaan nakitettukaan hänelle tehtäviä.
Joillain kursseilla ryhmätyötä tehtiin myös tunneilla, joka tietysti helpotti tapaamisia.
Kolmen henkilön nyt luulisi löytävän yhteisen ajan vaikka luennon jälkeen sopiakseen työn etenemisestä.