Kertokaapa kokemuksianne siitä voiko kolmen tyttölapsen ystävyys toimia?

Kannustan leikkimään. Tyttöjä on ihan turha opettaa pieniin kuppikuntiin, mitä enemmän kavereita sitä parempi.

Itse ajattelen myös näin, että on hyvä opettaa tyttöjä pienestä asti leikkimään porukassa. Nykyajan työelämässäkin pitää pystyä toimimaan monenlaisten ihmisten kanssa yhdessä. Olen vain huomannut, että jos tyttöryhmässä yhdenkin vanhempi sallii nämä on ok, että saa sanoa toisille, että me ollaan kahdestaan, se mahdollistaa sitten tietynlaisen vallankäytön ja pelaamisen kaverisuhteilla. Vastaan siis, että tietyin edellytyksin voi toimia.

Minulla oli kaksi parasta kaveria aikanaan. Olimme aina kolmistaan ja ajattelin molemmista sillä tavalla, että molemmat olivat parhaita ystäviäni. Olimme vuosikausia tiivis kolmikko, kunnes lähdimme aikanaan opiskelemaan ja elämä erotti meidät.

Itse pohdin myös onko tässä asiassa iällä merkitystä? Tuntuu, että jossain vaiheessa alakoulua tytöt herkästi ovat sen yhden parhaan kaverin kanssa ja sitä sitten puolustetaan lähes mustasukkaisesti. Itse muistelen, että yläasteella ja lukiossa tämä onnistui jo paremmin. Ap

Pitäisi olla isompi porukka. Kolmen jengissä on aina kolmas pyörä kun kaksi liittoutuu. Mulla oli lapsuus/nuoruusaikaan yksi kaveri, joka omi mun molemmat bestikset itselleen.

Voi onnistua, jos kukaan kolmesta tytöstä ei ole omistushaluinen eikä halua olla tärkein eli paras ystävä kummallekaan kahdesta muusta. Ts pitää kyetä hyväksymään, että on tasan yhtä hyvä ystävä kuin toinenkin kolmen porukasta. Lisäksi yleensä edellyttää, ettei kukaan kolmesta tytöstä ole mistään kateellinen toisilleen. Kateus on varsin usein asia, joka saa kateellisen "liittoutumaan" toisen kanssa kateuden kohdetta vastaan. Kolmen tytön ystävyys riippuu siis näiden tyttöjen luonteesta. 

Mielipiteitä/kokemuksia? Erityisesti kiinnostaa miten olette ratkaisseet asian, jos itse tai lapsesi on ollut se kolmas pyörä? Ap

Ei toimi. Lisää tyttöjä jengiin.

Ei se valitettavasti toimi. Silti yritän kannustaa omaa lastani olemaan kaikkien ystävä, mutta ihan yhtä syypää hän on riitoihin kuin muutkin tytöt.

Vierailija kirjoitti:

Mielipiteitä/kokemuksia? Erityisesti kiinnostaa miten olette ratkaisseet asian, jos itse tai lapsesi on ollut se kolmas pyörä? Ap

Hyväksymällä sen, että nämä kolme tyttöä eivät ole luonteeltaan sellaisia, että heidän kesken täysin tasa-arvoinen ystävyyssuhde voisi toimia. Toisen ihmisen - edes oman lapsen -  luonnetta on aika vaikea muuttaa. Ja tietenkin auttanut omaa lasta hyväksymään asian. 

Eniten siinä häiritsi aikuisten hömpötys kolmikon ongelmallisuudesta. Ei ollut minkään valtakunnan ongelmaa asiasta.

No, ainakin viiden tytön ystävyys voi toimia. Ovat olleet yhdessä kolmannelta luokalta lähtien ja ystävyys jatkuu edelleen lukiossa. Kaksi tytöistä on vaihto-oppilaina tällä hetkellä ja kolmikko pitää edelleen yhteyttä täällä kotosalla.

oma tyttö on osa "kolmikkoa", joka on nyt hengaillut yhdessä runsaat 3 vuotta. Aina ovat kimpassa, joskus joku puuttuu, jos on matkalla tms.

Itse olin ala’asteella kolmen tyttö porukassa, ja yhdestä tuli se ns ulkopuolinen. Ihan puhuttelussa oltiin kun tämä ns ulkopuolinen oli jää nyt yksin/ häntä oltiin halveksittu. Tiet onneksi erkanivat ylä’asteella enkä heitä ole tavannut tämän ajan jälkeen. Myös entisessä, pitkässä ystävyyssuhteessa oli ns kolmas pyörä/ kolmas tyttö kaveri joka tunki ystäväni ja minun väliini, ystäväni syytti asioista mitä en ollut sanonut ja ystävyys katkesi. En heistäkään enää ole kuullut kun ystävä katkaisi välit & esti joka paikassa. Että ei toimi, menettänyt paljon ihmisiä näissä kolmen nuoren tytön kaveri porukassa ja uusista ystävistä ei tietoakaan.

Mä olen edelleen samassa kolmen tytön porukassa missä olen ollut ala-asteelta asti. Yli 20v siis. Hyvin on toiminut.

Nuo kaksi muuta ovat ehkä enemmän bestikset. Se ei haittaa, koska mulla on muitakin kavereita ja en ole koskaan kokenut että olisi multa pois jos näkevät kahdestaankin.