Lue keskustelun säännöt.
Hoitaja, oletko läpäissyt koulusi piikki-/verikammoisena?
31.10.2017 |
Olen itse piikkikammoinen. Verestäkään en nauti, saati suurissa määrin. Pystyykö kammosta pääsemään irti kohtaamalla opiskeluissa niitä asioita, mitä normaalisti karttaisi viimeiseen asti?
Haen lähihoitajaksi, ja mietin, että pitäisikö minun aloittaa itseni kovettaminen hyvissä ajoin. En juuri nyt voisi kuvitellakaan pistäväni muihin piikkejä, eikä tulevaisuuden unelmatyössäni sosiaalipuolen hommissa sitä varsinaisesti tarvitakaan. Opiskeluiden ohessa piikittäminen kuitenkin taitaa väistämättäkin tulla eteeni. Eihän siitä taidosta tosin haittaakaan ole.
Miten on, selviääkö opiskeluista kunnialla ja motivaatiolla alan muita aihealueita kohtaan?
Kommentit (11)
Katso siedätyshoidoksesi : Youtube: " Chinese womens injections" Vaikuttava!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitaja joutuu pistämään niin vähän, että voit selviytyä. Insuliinikynän neula on todella pieni, onneksi. Minulla itsesuojeluvaistoni sanoo, että pysy irti neuloista, jotka voivat satuttaa ja voit saada tarttuvan taudin. En pelkää, kun minusta otetaan verikoetta, mutta aina kun otan asiakkaista, tuntuu inhottavalta, joskin siihen tottuu.
Sain lapsia ja vähän helpotti pelko. Ajattelin, että kehoni on jo täyttänyt tärkeimmän tehtävänsä, joten riski on olemassa, mutta nyt se on helpompi kantaa.
Kiitos vastauksestasi!
Näin olen käsittänytkin, ettei sitä piikityspakkoa ole lähihoitajalla paljoa. Helpottava tieto. Ja ehkä toisinaan itsensä koetteleminen tekee hyvää.
Minun ongelmani lähinnä on se, että elän liikaa potilaani asemassa. Koska itse pelkään pistäviä piikkejä, koen, että teen todella pahaa hänelle. :D
Ap
Vierailija kirjoitti:
Katso siedätyshoidoksesi : Youtube: " Chinese womens injections" Vaikuttava!
Ah, ironia! :D
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitaja joutuu pistämään niin vähän, että voit selviytyä. Insuliinikynän neula on todella pieni, onneksi. Minulla itsesuojeluvaistoni sanoo, että pysy irti neuloista, jotka voivat satuttaa ja voit saada tarttuvan taudin. En pelkää, kun minusta otetaan verikoetta, mutta aina kun otan asiakkaista, tuntuu inhottavalta, joskin siihen tottuu.
Sain lapsia ja vähän helpotti pelko. Ajattelin, että kehoni on jo täyttänyt tärkeimmän tehtävänsä, joten riski on olemassa, mutta nyt se on helpompi kantaa.
Kiitos vastauksestasi!
Näin olen käsittänytkin, ettei sitä piikityspakkoa ole lähihoitajalla paljoa. Helpottava tieto. Ja ehkä toisinaan itsensä koetteleminen tekee hyvää.
Minun ongelmani lähinnä on se, että elän liikaa potilaani asemassa. Koska itse pelkään pistäviä piikkejä, koen, että teen todella pahaa hänelle. :D
Ap
Eihän tuo ome potilaan asemassa elämistä, että yleistät kokemuksesi koskemaan kaikkia. Suurin osa ihmisistä ei juuri ole moksiskaan pistämisestä. Lähinnä se on vain hieman epämielyttävää. Pelkääjät ja pistämisestä kovasti kärsivät ovat vähemmistöä.
Kyllähän se vähän hirvitti pistää luokkakaveria tunnilla, mutta oikeastaan oli helppoa kun näki että kaikkia vähän hirvitti se eka pistos.
Ja kun näki miten kaverin kädet tärisi kun oli itse pistettävänä tuli oikeen sellainen tunne, että halusi kannustaa ja rohkaista toista ja oma jännitys jäi taka-alalle. Se pistoshan oikeasti tuntuu vähemmän kuin paarmanpurema tai havunneulan päälle astuminen paljainjaloin.
Insuliinipiikkiä ei oikeen osaa edes ajatella pistoksena, enemmän hirvittää aina se lääkkeen annostelu kun sen pitää olla just eikä melkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itse olen järjettömän piikkikammoinen ja kyllä sitä koulussa tuli puhalleltua korvien soidessa ja näkökentän hämärtyessä kun harjoiteltiin. Mutta oli siellä muitakin samanlaisia :D Harjoitteluissa sitten sanoin suoraan ohjaajalle että toisten pistäminen on vaikeaa ja pyysin, että saan harjoitella pistämistä aina kun siihen on mahdollisuus. Kun pakolla teki, niin siihen tottui sitten aika nopeasti kun oppi pistämistekniikat ja miten välttää komplikaatiot. Edelleenkään en itse suostu piikitettäväksi kuin äärimmäisen pakon edessä mutta töissä pistelen vuorossa kyllä asiakkaisiin aina useammankin piikin eikä se enää herätä kammotunteita.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se vähän hirvitti pistää luokkakaveria tunnilla, mutta oikeastaan oli helppoa kun näki että kaikkia vähän hirvitti se eka pistos.
Ja kun näki miten kaverin kädet tärisi kun oli itse pistettävänä tuli oikeen sellainen tunne, että halusi kannustaa ja rohkaista toista ja oma jännitys jäi taka-alalle. Se pistoshan oikeasti tuntuu vähemmän kuin paarmanpurema tai havunneulan päälle astuminen paljainjaloin.
Insuliinipiikkiä ei oikeen osaa edes ajatella pistoksena, enemmän hirvittää aina se lääkkeen annostelu kun sen pitää olla just eikä melkeen.
Kiitos vastauksestasi! :)
Tottahan se on, että takuulla muitakin jännittää. Voihan se olla, että ensimmäisen piikin pistettyä huomaakin, ettei se olekaan niin paha asia.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No itse olen järjettömän piikkikammoinen ja kyllä sitä koulussa tuli puhalleltua korvien soidessa ja näkökentän hämärtyessä kun harjoiteltiin. Mutta oli siellä muitakin samanlaisia :D Harjoitteluissa sitten sanoin suoraan ohjaajalle että toisten pistäminen on vaikeaa ja pyysin, että saan harjoitella pistämistä aina kun siihen on mahdollisuus. Kun pakolla teki, niin siihen tottui sitten aika nopeasti kun oppi pistämistekniikat ja miten välttää komplikaatiot. Edelleenkään en itse suostu piikitettäväksi kuin äärimmäisen pakon edessä mutta töissä pistelen vuorossa kyllä asiakkaisiin aina useammankin piikin eikä se enää herätä kammotunteita.
Kiitos sinullekin vastauksestasi!
Ihana huomata, että on muitakin piikkikammoisia - ja vieläpä hoitoalalla. Onhan se tietysti eri asia olla itse piikitettävänä kuin tehdä sillä hyvää potilaalle.
Pitää yrittää muuttaa ajatusmaailmaani niin, etten ajattele potilaan kärsivän.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katso siedätyshoidoksesi : Youtube: " Chinese womens injections" Vaikuttava!
Ah, ironia! :D
Ap
No uskalsitko ihan katsoa ?
Tuo tyyli ottaa rokotukset tuolilla istuen kankkuun taitaa olla ihan vain kiinalainen erikoisuus, mutta ihan hyvinhän tuo näytti sujuvan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähihoitaja joutuu pistämään niin vähän, että voit selviytyä. Insuliinikynän neula on todella pieni, onneksi. Minulla itsesuojeluvaistoni sanoo, että pysy irti neuloista, jotka voivat satuttaa ja voit saada tarttuvan taudin. En pelkää, kun minusta otetaan verikoetta, mutta aina kun otan asiakkaista, tuntuu inhottavalta, joskin siihen tottuu.
Sain lapsia ja vähän helpotti pelko. Ajattelin, että kehoni on jo täyttänyt tärkeimmän tehtävänsä, joten riski on olemassa, mutta nyt se on helpompi kantaa.