Anteeksi etta menen eronneen miehen kanssa kirkossa naimisiin ja pidamme viela haatkin, jonne ei varmaan ketaan kiinnosta tulla

Jumalan kasvojen edessä, se pakkaa häävieraita jo huvittamaan.

kornimpaa ja tyhmempää kun esim uskoa pettävän tai juopon miehen jatkuvia tyhjiä lupauksia ja valheita. Voisi melkein uskoa, että tuota tapahtuu ainakin sen verran kun toisia ja kolmansia kirkkovihkimisiä. Ja sitten kun ajattelee keskivertopalstalaisten moraalia ja suhtautumista lupauksiin ja oikeaan ja väärään, niin kyllä esim kummiksi pyytämisen yhteydessä annettu sitoumus voidaan purkaa ihan noin vaan, tai ystävä voidaan jättää vaan kun sillä on lapsi joka vie kaiken energian. Aika paljon toista kertaa vihittävät vaan astelevat kirkossa naimisiin, että ei luulisi olevan suurin ihme maailmassa.



Ja tosiaan sitten lapsen saaminen ennen tai jälkeen avioliiton on monelle aivan sama, sillä ei ole mitään periaatteellista merkitystä. Tai sillä että on ollut 7 kertaa kihloissa ja 5 kertaa avoliitossa ja lapsia on 3 eri miehen kanssa, ei kuitenkaan kenenkään edellä mainituista, niin mitäs siitä sitten, kun vaan aah on mennyt yhden kerran kirkossa naimisiin.

eletty elämä on aina otettava huomioon: joillain on lapsia edellisestä suhteesta ja se on realiteetti josta ei pääse eroon. Edelliset suhteet ovat ihmisiin vaikuttaneet ja muovanneet heidän käyttäytymistään ja ajatuksiin. Joten jos ei ole ensikertalaisen kanssa liikenteessä hääasioissa - no, se vain on otettava huomioon.



Ei elämä ole sellaista jollaiseksi monet keskenkasvuiset sitä luulevat. Entinen jääköön ja uusi uudelta pohjalta -ajattelu ei toimi.

vihkivalojen toistamista, niin eikö niiden ajatus ole rikkoutunut jo siinä ettei niitä alunperin kunnioitettukaan? Ja entäs sitten ne, joiden puoliso esim pettää ja ottaa eron ja lähtee toisen matkaan, pitääkö silloin näiden " synnittömien" leimautua ja maksaa ex-puolisonsa valinnoista? Hehän kenties olisi halunneet jatkaa avioliittoaan.

Vierailija:

Ei elämä ole sellaista jollaiseksi monet keskenkasvuiset sitä luulevat. Entinen jääköön ja uusi uudelta pohjalta -ajattelu ei toimi.

Vastaava tilanne meillä, häistä tasan seitsemän viikkoa.

on niin helppo arvostella jos oma tilanne on siltä osin se kaikkein tavanomaisin ja normin mukainen. Mieti esim Tempakkaa, mitä kaikkea on saanut kuulla, ja nyt kun moni on " tutustunut" heihin telkkarin välityksellä, ylisanoja ja sympatiaa tulee joka tuutista. Eli se mitä yleensä sanotaan noin vaan jostain asiasta, ei ehkä tulisi sanottua, jos se pitäisi sanoa sinulle henk. koht teidän tilanteenne tietäen.

mitenkään autuaaksi tekevää ole. Pienimuotoinen vihkiminen ja jonkinlainen juhliminen toki ovat ihan korrektia.

että joku on voinut aina haluta pitää tietynlaiset häät, toinen maistraatissa toinen kirkossa, niin pitääkö tästä nyt luopua, vaan siksi että toinen on sen jo kerran tehnyt? Ymmärrän kyllä ton korniusväitteen, mutta miksi se kohdistuu aina toisiin kirkkohäihin. Jos on aiemmin mennyt maistraatissa, pitääkö jos toisen kerran haluaa avioitua, pitää 200 hengen satuhäät? Ei taitaisi olla rahaakaan tohon kaikilla, ja harva korniuteen viittaavaa tätä keneltäkään maistraatissa vihityltä vaatii. Miksi?

sanoa, että minusta on ylipäätään naurettavaa leikkiä päivä prinsessa ja hassata pieni omaisuus häihin...;) En ole koskaan haaveillut satuhäistä, enkä sellaisia aio koskaan järjestää. Ja mitä enenmmän seuraan tuttujen hössötystä, sitä varmemmaksi asiasta tulen... Ehkä tämä on geeneissä, esim. siskoni meni hyvin vaatimattomasti naimisiin, juhlat olivat pienet, intiimit ja todella mukavat:) Muutenkin suvussani on monia, joilla ollut pienet häät, toki isoja mahtihäitäkin muutamia ollut. En vain ymmärrä, miksi pitää isot juhlat...

miksi pitää isot juhlat, saatikka KAHTEEN kertaan...

Hei mutta sehän on hienoa, että sinun puolisosi uskaltaa uudestaan avioon ja vieläpä oikein komiasti juhlien. Nostan hattua hänelle ja olen iloinen sinun puolestasi!



Kyllä minäkin siihen väitteeseen yhdyn, että hassuahan se on, jos alvariinsa naimisiin menee ja eroaa ja tekee siitä aina valtavan Tapauksen - tunnen yhden tällaisen ihmisen, jolla nyt neljäs liitto menossa. Toista nyt ei vielä voi tähän sarjaan laskea, kerrankos sitä ihminen virheitä tekee.



Onnea kovasti ja ihanan ihania juhlia teille!

Mutta ollaan oltu yhessä vasta 7 vuotta ja lapsia 2, kolmas haaveilun alla..



Naimisiin ollaan aateltu kun juhlitaan 10 vuotta, jos nyt kirkkoon keritään! :)



Mua ei kiinnosta mitä meistä ajatellaan ja mutta mitä jotain kiinnostaa mitä mää ajattelen heistä? Vaikkei joku homma oo musta kaikkein fiksua tai tekisin itse toisin, niin voin silti kuvitella että oot tosi hyvä ihminen. Aika harvassa on ihmiset jotka olis kaikessa mun kanssa samaa mieltä, olisin aika yksinäinen jos olisin ehdoton!

ja, jääviäpä tietysti puhua, mutta minusta toisen kerran avioituminen ei ole kornia alvariinsa vihillä hyppäämistä. Kolmas ja neljäs kerta sen sijaan tietenkin olisi, hyi hyi ;)



No oma lehmä ojassa, mutta toinen kerta vihille lienee nykyaikana melko tavallista kuten aviottomat lapset ja avoliitot jne. Ja mitä tulee aiempaan liittoon ja sen loppuun, mies löysi paremman vaimoehdokkaan, ja kuten tiedätte, eroahan ei tarvitse vanhalta muijalta anella, vaan sen saa ihan omatoimisestikin....

morsianta kohtaan. Morsiamella niin huono itsetunto, että pitää näyttää kaikille, kuinka on parempi vaimo kuin entinen.

joissa sulhanen on toista kerta asialla. Ihan " tavalliset" häät oli kuten muillakin, eikä asia tuntunut yhtään oudolta. Ihan juhlittiin kuten muutenkin. Kummassakin tapauksessa tosin erosta jo vähän aikaa eli pariskunta tavannut vasta eron jälkeen.

mitä aiemmin on elämässään tehnyt. Voihan sen jättää mainistamattakin että on jo tokat häät. Eikö siinä juhlita sitä nyt alkavaa liittoa eikä edellistä? Ei kai kenellekään pitkäaikaistyöttömälle, joka on juuri saanut työpaikan, sanota että niin mutta sähän olit jo 5 v työttömänä, ei toi enää oo mitään, tai että tosi kornia tommosesta iloita, kohta jäät työttömäksi taas.

Jos ajattelevat, että onpa suurudenhullua pitää taas isoja häitä niin sanokaa niille, että vetävät vitun päähän ja pysyvät poissa.

Vaikka olisi pari, jolla ei olisi ollut koskaan ketään muita kumppaneita, kummatkin valmistuneet yliopistosta, saaneet hyvät vakityöpaikat, olisivat hoikkia ja hyvännäköisiä ja pitäisivät hienot satuhäät, niin he eroaisivat lopulta varmasti sen takia että ovat saaneet kaiken aina niin helpolla...