Jos voisi vastata toisille juuri niin kuin haluaa ja mieli tekee?

Kahvipöydässä kursailevalle äitipuolelle: Ai ei olisi taaskaan tarvinnut teille mitään tehdä? Ja et millään kehtaisi ottaa? Otankin nämä tarjottavat (ja sinun jo täytetyn lautasesi) tästä pöydästä pois ja vien naapurille.

Lapseni lukutaidosta ivailleelle kaverille: Niin, se on varmasti tosi rankkaa että sinun lapsesi ei osaa vielä ekan luokan syksyllä lukea, ja minun lapseni oppi jo vuosi sitten ja meni nyt vasta eskariin. Näytät siltä että tukehdut kateuteesi! Miltä se tuntuu? Ja kyllä minä tiedän, ettei aikaisin lukemaan oppiminen merkitse mitään, mutta kyllä oma tyttöni on muutenkin ihan nero omaasi verrattuna.

Naapurille, joka pysäköi pelastustielle: Joku on näköjään naarmuttanut autoaisi yön aikana. Harmi. Siis todella harmi! Nyt kun sinulla ei ole sitä virallista parkkipaikkaa, niin mikään vakuutus ei tuota korvaa. Hyvin, hyvin harmillista.

Tutulle, joka tulee vastaan päiväkodin portilla ja kommentoi, että näytän niin väsyneeltä: En voi näyttää väsyneemmältä kuin sinä! Ja hämmästynty ilme perään.

Kertokaa omia kommenttejanne, mitkä pyörivät kielen päällä mutta joita ei ääneen voi kohteliasuuden nimissä koskaan sanoa.