Onko tosiaan pahinta, mitä vanhempi voi lapselleen tehdä, antaa periksi?

Siltä ainakin vaikuttaa, kun tätä palstaa lukee. Olipa ongelma mikä tahansa, vika on vanhemmissa, joka ei osaa pitää rajoja, joka tottelee lapsiaan eikä saa tälle kuria.

Luulisi tuota olevan pahempaakin? Nykyään puhutaan aina rakkaudesta ja rajoista, mutta harvemmin kehotetaan vanhempiaan rakastamaan lapsiaan enemmän, vaikka rajoja käsketään asettamaan enemmän.

Suurimmalla osalla lapsista on kuitenkin suhteellisen järkevät rajat. Ainakaan tällä palstalla ei ole ketään, jolla olisi ongelmia rajojan asettamisen kanssa, eikö niin?